AK47:n keksijän muistomerkkiin lipsahti natsi-ase

Päivitetty 24.9.2017, Julkaistu 23.9.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

Udmurttitaustaisen asesuunnittelijan Mihail Kalashnikovin kunniaksi Moskovaan pystytetyn monumentin jalustareliefi tuli vahingossa paljastaneeksi maailman eniten käytetyn sotilas-käsiaseen alkuperän: Reliefi esittää useita AK47-rynnäkkökiväärin versiota, ja eräät ilmeisesti alkuperäiset työpiirustukset. Tarkkanäköinen BBC:n toimittaja tunnisti niistä toisessa maailmansodassa käytetyn Sturmgevähr-44:n piirteet.

Stg 44:n suunnitteli saksalainen Hugo Schmeisser vastauksena Saksan Wehrmachtin toiveelle saada enemmän tulivoimaa jalkaväen taistelijoille. Schmeisser perusti työnsä jo aiempien rynnäkkökivääriä kehitelleiden suunnittelijoiden pohtimalle ajatukselle: Kevennetään ampumatarvikkeita, ja luovutaan turhasta ammuksen kantomatkasta. Pienempi kaliiberi ja lyhyempi patruuna olivatkin oikea valinta, ja ensimmäinen käyttökelpoinen sotilaan henkilökohtainen konepistoolia kiväärimäisempi sarjatuliase oli syntynyt.

Samaan aikaan Venäjällä nuori kersantti Mikhail Kalashnikov haavoittuu, eikä pääse enää rintamalle. Hän alkaa suunnittelemaan massasulkuista konepistoolia, joka ei koskaan tule valmistukseen.

Vuosi sodan loppumisen jälkeen asesuunnittelija Hugo Schmeisser joutuu sotavangiksi Saksan itävyöhykkeellä. Hänet kiidätetään Venäjälle, Izhevski:in, jossa sijaitsee nykyisinkin toimiva asetehdas, jonka suunnittelutiimiin Mikhail Kalashnikov on rekrytoitu. Tulevaa suunnittelutiimiä valvoo myös kenraali Fedorov, joka oli jo tsaarinaikana suunnitellut Avtomat Fedorovkan, joka käytti kevyitä japanilaisia patruunoita. Muita venäläisiä suunnittelijoita on vähintään konsultoimassa työtä, johon myös siviilisotavanki Schmeisser tulee liitetyksi.

Kalashnikovin vanhanaikaiseksi jo piirustuspöydällä muuttuneet konepistoolit on jo täysin unohdettu: Nyt valmistellaan #kaasumäntätoimista kiväärikaliiberista (7.62) asetta, jollainen oli jo ollut Saksalla sodan aikana.

Schmeisserin käyttämä "putoava" lukko vaihtuu kiertyvään, mutta aseen ulkonäkö on kiusallisen yhtenevä Stg44:ään. Ei ihme, ettei venäläinen taiteilija huomannut arkistoista kopioimansa piirustusten olleenkin sotasaalista Saksasta.

  • Tavanomainen #konepistooli sai vauhtia kehitykseensä ensimmäisen maailmansodan lopulla, kun Saksa otti käyttöön paikalleen jämähtäneen asemasodan ja lähes aina tuloksettomien rintamahyökkäysten vaihtoehdoksi #sturmabteilung -taktiikan, jossa iskuryhmä läpäisee vastustajan linjan ja iskee oman etenemisen sulkeviin pesäkkeisiin esm."takaapäin". Tässä toiminnassa tarvittiin tehokasta mieskohtaista tulivoimaa, jota hankittiin käsikranaattien käytöllä ja mm. tanskalaisen Madsenin valmistamilla sarjatuliaseilla. Ne olivat pistoolikaaliiberisia, 9mm, ja käsiteltävyys vaati heikkoa rekyyliä. Silloin vaikutus jäi lyhyelle matkalle, -kuten pistooleissa. Nimitykseksi vakiintui siis konepistooli.
  • #Sotilaskivääri oli pitkään jalkaväen perusase, ja sen kehitystä haittasi esikunnissa sinnittelevä usko pitkän tehokkaan kantomatkan autuaaksi tekevyyteen.  Yleisin kaliiberi oli 7.62 -mm. Suomessa ja Venäjällä- ja pitkä patruuna antoi tilaa riittävälle ruutimäärälle.
  • #Pikakivääri käytti samaa pitkää patruunaa, kuin sotilaskiväärit, ja se teki aseesta suhteellisen raskaan ja liikkeessä olevalle sotilaalle vaikeasti hallittavan. Pikakiväärit jäivät eräänlaisiksi kevyiksi konekivääreiksi ja jalkaväen #tulitukiaseiksi.
  • Jouksuhaudoissa vaan ei korkeissa esikunnissa ymmärrettiin, että jotain puuttuu. Em. venäläinen sotilasteknikko Fedorov etsi ratkaisua probleemaan suunnittelemalla sarjatoimisen kevyen aseen käyttämään Venäjän-Japanin sodasta tuttua japanilaista pienikaliiberisempaa luotia. Näin Fedorovin ase pääsi lähelle sitä, millaiseksi #rynnäkkökivääri myöhemmin muodostui.
  • Ensimmäiset rynnäkkökiväärit olivat teknisesti monimutkaisia ja kalliita valmistaa, ja uhkasivat jäädä erityisjoukkojen tms. käyttöön. Schmeisserin Stg44 oli ensimmäinen tosissaan jalkaväen palveluaseeksi tarkoittu rynnäkkökivääri, ja sen idea oli korvata kertalaukauksilla toimivat makasiinikiväärit. Stg44 yleistyikin Wehrmachtilla ja SS:lla.
  • #Kaasumäntä l. aseen piipusta poistuvan ruutikaasun paineen ohjaaminen antamaan aseen lukolle yms. liikkuville osille liike-energiaa, jolla vanha hylsy poistetaan patruunapesästä ja ase uudelleen-ladataan, oli ideana tunnettu ja käytetty jo joissain puoliautomaattikivääreissä ja konekivääreissä. Stg44:stä  alkaen kaikki rynnäkkökiväärit ovat käyttäneet tätä toimintatapaa.
  • Schmeisser hyväksyi aseen vaikutusmatkan lyhenemisen, ja otti käyttöön Saksassa jo aiemmin ideoidun lyhyen kiväärikaliiberisen patruunan. Tämä mahdollisti aseen keveyden ja rekyylin käsiteltävyyden.  Nyt moderni rynnäkkökivääri oli valmis.

AK47:ssä ja sen itäblokin-klooneissa on eräs heikkous, jota Stg44:ssä ei ollut, -eikä myöskään sen länsieurooppalaisissa sodanjälkeisissä kopiossa: Kuten kuvista (ylempänä) näkee, Stg44:ssä piipun suuntainen linja kohti ampujaa pysyy aseen tukin tasossa. Tällöin rekyyli kohdistuu ampujan olkapäähän, eikä kohtuuttomasti pyri nostamaan asetta. AK47:ssa tähtäinlinjaa on laskettu lähemmäs piippua, ja tämä on tehty kääntämällä tukkia alaspäin, -ampujan pää on tällöin alempana.

Stg44:ssä etu- ja takatähtäintä on nostettu aseen hallittavuuden parantamiseksi, mainitusta syystä. Schmeisserin ase siis sopi paremmin tähdättyjä laukauksia ampuvalle, Kalashnikovin versio oli optimoitu ampujalle joka #roiskii. Kalashnikovin tiimin tärkein parannus Schmeisserin konseptiin oli aseen liikkuvien osien #väljyys: AK47 on tarkoitettu käyttäjille, jotka eivät puhdista aseitaan. Kuten uutiskuvat näyttävät, Mihail oli oikeilla jäljillä.

"AK47:n" valmistumisen jälkeen Hugo Schmeisser sai palata Itä-Saksaan. Hänen terveytensä oli jo niin huonontunut, että hän kuoli pian sen jälkeen.

Kuvassa samat piirrustukset, kuin Moskovan monumentin tekijän käyttämät.

Mihail Kalashnikov antoi nimensä maaailman tunnetuimmalle käsiaseelle, mutta rojalteja sen myynnistä hän ei saanut. Hänet muistetaan mm. lausunnostaan, jossa hän ilmaisee surunsa siitä että "minun isänmaan puolustukseen suunnittelemani aseet ovat maailmalla roistojen käsissä". Mihailin lausuntoon on pakko yhtyä.

Kuvassa sensuroitu reliefi:

Telegraph.



Ruotsi käynnistää selvityksen poikien arvomaailmasta verkossa

Julkaistu tänään 14:31 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Ruotsin hallitus on antanut Ruotsin tasa-arvovaltuutetulle (Jämställdhetsmyndigheten) tehtäväksi selvittää, miten sosiaalinen media vaikuttaa poikien ja nuorten miesten arvoihin, elämänvalintoihin ja näkemyksiin tasa-arvosta. Myös tyttöjen ja nuorten naisten odotuksia pojista tarkastellaan.

Toimenpiteen taustalla on hallituksen huoli niin sanotusta manosfääristä – verkkoympäristöistä, joissa viestit miehisyydestä ja ihmissuhteista voivat perustua yksinkertaistettuihin tai polarisoituneisiin ajatuksiin. Naiset ja tytöt saatetaan esittää näissä tiloissa negatiivisesti tai stereotypioiden kautta.

Sisältöä levitetään avoimien sosiaalisen median alustojen, videopalveluiden, keskustelufoorumien, videopelien ja pelaamiseen liittyvien keskusteluiden kautta. Tasa-arvovaltuutetun on tarkoitus tutkia, millaisia odotuksia ja ”miehisyysnormeja” pojat ja nuoret miehet kohtaavat näissä ympäristöissä, sekä missä määrin sisältö vaikuttaa heidän elämänlaatuunsa ja elämänvalintoihinsa.

Pyrkimys vastustaa ”tuhoisia miehisyysnormeja”

Tasa-arvoministeri Nina Larsson korostaa, että tasa-arvo on Ruotsissa perustavanlaatuinen arvo ja että nuorten miesten tulisi voida muovata elämäänsä ilman normien ja odotusten asettamia rajoitteita.

Heidän tulisi voida kasvaa vapaana naisvihamielisistä ihanteista, tuhoisista miehisyysnormeista ja algoritmeista, jotka levittävät vihaa ja halveksuntaa, hän sanoi.

Selvityksen perusteina hallitus viittaa verkkoympäristöihin, joissa ihannoidaan itsemurhia, joissa ulkonäkökeskeisyys on vallalla ja joissa mielenterveyden ongelmiin suhtaudutaan halveksivasti. Lehdistötiedotteen mukaan tällainen sisältö voi vaikuttaa poikien halukkuuteen hakea apua, muovata heidän ihmissuhteitaan ja lisätä sukupuolten välistä polarisaatiota.

Sosiaali- ja terveysministeri Jakob Forssmed toteaa, että useammalla kuin joka neljännellä nuorella miehellä ei ole ketään, jolle usoutua, ja että useampi kuin joka kolmas kokee elämänsä merkityksettömäksi. Hän väittää, että manosfäärin toimijat hyödyntävät yksinäisyyttä, eristäytyneisyyttä ja koettua toivottomuutta.

Manosfäärin toimijat hyödyntävät tätä kaikkea ja tekevät samalla elämästä entistä vaikeampaa, Forssmed sanoi.

Tehtävä kattaa myös tyttöjen ja nuorten naisten pojille ja nuorille miehille asettamat odotukset, jotka perustuvat sosiaalisen median sisältöön. Ruotsin tasa-arvovaltuutetun on määrä jättää loppuraporttinsa 15. joulukuuta 2027 mennessä. Lehdistötiedotteessa ei täsmennetä, miten virasto erottaa tuhoisat arvot ja nykyiseen tasa-arvopolitiikkaan kohdistuvan oikeutetun kritiikin toisistaan.

Iran väittää tehneensä kostoiskuja Yhdysvaltain tukikohtiin neljässä maassa

Julkaistu tänään 12:06 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin asevoimat kertoivat perjantaina joukkojensa iskeneen Yhdysvaltain tukikohtiin ja laitoksiin Syyriassa, Kuwaitissa, Bahrainissa ja Omanissa vastatoimena Yhdysvaltain tekemille uusille iskuille Irania ja sen infrastruktuuria vastaan.

Iranin islamilainen vallankumouskaarti (IRGC) ilmoitti virallisen uutiskanavansa Sepah Newsin välittämissä lausunnoissa, että sen ilmailuvoimat tekivät yllätyshyökkäyksen Yhdysvaltain sotilaskeskukseen Syyrian al-Tanfin tukikohdassa. Iskussa kerrottiin kuolleen useita yhdysvaltalaisia henkilöstön jäseniä ja tuhoutuneen tutkajärjestelmä sekä useita erikoisoperaatioissa käytettyjä helikoptereita.

IRGC:n mukaan hyökkäys oli vastaus Yhdysvaltain ”mielivaltaisiin tekoihin” ja iranilaissotilaiden viimeaikaiseen surmaamiseen Sistanin ja Balutšistanin kaakkoisessa maakunnassa.

IRGC sanoi myös, että Iranin joukot iskivät Yhdysvaltain tukikohtaan Kuwaitissa kohteenaan ilmapuolustuksen tutkajärjestelmät, asevarastot ja muu sotilaskalusto, kun taas laivastovoimat iskivät Yhdysvaltain tutkalaitteistoihin Omanissa. Iranin armeija kertoi toteuttaneensa lennokki-iskuja myös Yhdysvaltain sotilaslaitteisiin Kuwaitissa ja Bahrainissa.

IRGC varoitti, että Iranin asevoimat hallitsevat edelleen täysin Hormuzinsalmea ja että alueen öljyn- ja kaasunvienti ei jatku niin kauan kuin Yhdysvallat jatkaa ”pahanilkisyytään”.

Yhdysvallat väittää tehneensä toisen suuren iskun aallon

Yhdysvaltain keskusoletuslaitos (CENTCOM) sanoi X-viestissään varhain perjantaina, että Yhdysvaltain joukot olivat saaneet päätökseen toisen ”suuren iskun aallon Irania vastaan” osuen kymmeniin sotilaallisiin kohteisiin, kuten rannikon valvontapaikkoihin, ilmapuolustusjärjestelmiin, sotilaslogistiikan infrastruktuuriin ja merellisiin suorituskykyihin.

Yhdysvaltain armeija sanoi, että sen viimeisimpien iskujen tarkoituksena oli ”heikentää Iranin kykyä uhata kauppamerenkulkua” sen jälkeen, kun Iran oli hyökännyt aluksia vastaan Hormuzinsalmessa.

Siviiliuhreja raportoitu Etelä-Iranissa

Iranin terveysministeriö ilmoitti perjantaina, että ainakin 38 ihmistä on saanut surmansa ja yli 400 loukkaantunut Yhdysvaltain iskuissa kesäkuun 22. päivän jälkeen. Iskut ovat kohdistuneet pääasiassa Iranin eteläisiin maakuntiin.

Ministeriön suhdetoimintajohtaja Hossein Kermanpour kertoi, että kuolleiden joukossa oli kolme naista ja yksi teini-ikäinen, kun taas loukkaantuneiden joukossa oli 22 naista ja yhdeksän alle 18-vuotiasta. Hän lisäsi, että haavoittuneista 47 on edelleen sairaalahoidossa.

Erikseen Iranin puolivirallinen uutistoimisto Fars raportoi, että ainakin kahdeksan ihmistä kuoli ja 19 haavoittui Yhdysvaltain iskuissa Hormozganin eteläiseen maakuntaan torstai-iltana. Raportoitujen kohteiden joukossa oli viisi siltaa ja rautatien risteysasema.

Viimeisin eskalaatio tapahtui huolimatta 18. kesäkuuta allekirjoitetusta rauhanymmärryspöytäkirjasta, jonka mukaan maiden odotettiin käyvän neuvotteluja 60 päivän kuluessa lopullisen sopimuksen aikaansaamiseksi.

Venäläisen kaasun tuonti EU:hun ennätyslukemissa pakotepuheista huolimatta

Julkaistu tänään 11:34 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

EU:n venäläisen nesteytetyn luonnonkaasun (LNG) tuonti nousi ennätystasolle vuoden 2026 alkupuoliskolla. Samaan aikaan Euroopan johtajat jatkavat puheita Moskovaan kohdistuvista tiukoista pakotteista ja tuesta Ukrainalle.

Euroopan maat toi lähes 10 miljoonaa tonnia LNG:tä Venäjän Jamalin hankkeesta vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana – mikä on noin 18 prosentin lisäys viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. EU-maat vastaanottivat käytännössä lähes koko tuotannon Venäjän suurimmasta nesteytetyn luonnonkaasun laitoksesta.

Luvut ovat peräisin energia-analyysiyhtiö Kpleriltä, ja niitä on nostanut esiin muun muassa Financial Times. Ne osoittavat, että Eurooppa on edelleen keskeinen – ja kyseisellä ajanjaksolla kasvava – markkina-alue Venäjän kaasuviennille, yli neljä vuotta Ukrainan sodan puhkeamisen jälkeen.

Poikkeukset pitävät kaupan käynnissä

Se, että tuonti on voinut kasvaa pakotteista huolimatta, johtuu pitkälti EU:n sääntöjen rakenteesta. Unioni on kieltänyt uudet lyhytaikaiset sopimukset venäläiselle LNG:lle, mutta ennen pakotteita allekirjoitetut pitkäaikaiset sopimukset on jätetty rajoitusten ulkopuolelle.

Euroopan maat ja energiayhtiöt voivat siten jatkaa suurten venäläisten kaasumäärien vastaanottamista vanhojen sopimusten nojalla. Jokaisen lastin kohdalla tuontimaan on pystyttävä osoittamaan, että osto kuuluu tällaisen sopimuksen piiriin, mutta poikkeukset ovat käytännössä mahdollistaneet uusien ennätystasojen saavuttamisen.

Vasta 1. tammikuuta 2027 astuu voimaan EU:n kielto venäläisen LNG:n tuonnille pitkäaikaisten sopimusten nojalla. Myöhemmin samana vuonna on tarkoitus ajaa alas myös jäljellä oleva venäläisen putkikaasun tuonti. Siihen asti on edelleen laillista ostaa huomattavia määriä venäläistä energiaa.

Ranska suurin ostaja

Ranska oli Jamalista tulevan LNG:n suurin yksittäinen ostaja alkuvuonna ja toi noin 3,6 miljoonaa tonnia. Belgia ja Espanja seurasivat perässä. Luvut ovat poliittisesti herkkiä, koska presidentti Emmanuel Macron on sodan aikana profiloitunut yhtenä Euroopan äänekkäimmistä Venäjä-pakotteiden ja Ukraina-tuen puolustajista.

Saksalaisen ympäristöjärjestö Urgewaldin arvioiden mukaan EU:n ostot Jamalista vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana ovat voineet olla arvoltaan jopa 6 miljardia euroa.

Yamal LNG sijaitsee Venäjän Arktisella alueella ja on riippuvainen erityisvalmisteisista, jäätämurtavista kaasusäiliöaluksista. Euroopan satamat ovat tärkeitä nopean kierron kannalta. Vaihtoehto lähettää enemmän kaasua Aasiaan koillissuunnan merireittiä pitkin on pidempi, sääriippuvaisempi ja monimutkaisempi. Alkuvuonna toimitukset Jamalista Aasiaan laskivat jyrkästi, kun taas vienti Eurooppaan kasvoi.

Vuodesta 2022 lähtien EU on toistuvasti luvannut vapautua venäläisestä energiasta. Venäläisen öljyn tuonti on vähentynyt ja useat kaasuputket on suljettu tai ne ovat menettäneet merkityksensä. Ennätysmäiset LNG-ostot Jamalista osoittavat kuitenkin jotain muuta. Pakotepuheiden takana EU on edelleen yksi Moskovan tärkeimmistä energia-asiakkaista – mikä on selkeä esimerkki unionin tekopyhyydestä.

Xi: Mikään maa ei saa dominoida tekoälyä

Julkaistu tänään 10:49 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Kiinan presidentti Xi Jinping sanoo, ettei tekoälyn kehittäminen saa muodostua yhden maan sooloesitykseksi. Viesti välitettiin suuren tekoälykonferenssin avajaisissa Shanghaissa.

Perjantaisessa puheessaan Xi peräänkuulutti kansainvälistä yhteistyötä tekoälyssä ja korosti, että teknologian tulisi palvella ihmisiä. Peking käyttää World Artificial Intelligence Conference -tapahtumaa esitelläkseen teknologiaa, jolla Kiina toivoo voivansa haastaa Yhdysvallat.

Kiinalaiset tekoälymallit ovat Al Jazeeran mukaan saavuttaneet jalansijaa alhaisempien kustannusten ansiosta ja houkuttelevat käyttäjiä ympäri maailmaa. Samaan aikaan keskustelu nopeasti kasvavan alan sääntelystä jatkuu, mukaan lukien huolet sotilaallisesta käytöstä sekä hakkereiden ja rikollisten hyödyntämästä tekoälystä.

Xi korosti Kiinan roolia kehitysmaiden tasavertaisemman tekoälykapasiteetin saavuttamisessa välttääkseen sen, mitä hän kuvaili "uusiksi historiallisiksi epäoikeudenmukaisuuksiksi". Hän ilmoitti myös suunnitelmista yhteistyöstä kansainvälisten elinten sekä Afrikan, Latinalaisen Amerikan ja Aasian maiden kanssa, samoin kuin BRICS-maiden piirissä.

Tekoälyn kehittämisen ei pitäisi olla yhden maan sooloesitys, vaan kansainvälisen yhteistyön sinfonia, Xi sanoi. Hän lisäsi, että maiden on yhdessä vastustettava turvallisuuskäsitteen liiallista venyttämistä tekoälyalalla tai yhden maan turvallisuuden asettamista muiden edelle.

Kehitys on pidettävä ihmisen hallinnassa

Yhdysvallat ja EU ovat asettaneet rajoituksia kiinalaiselle teknologialle kansalliseen turvallisuuteen vedoten. Toukokuussa Yhdysvaltain kauppaministeriö vahvisti, että edistyneiden tekoälysirujen vientivalvonta koskee myös kiinalaisyritysten tytäryhtiöitä Kiinan ulkopuolella.

Konferenssissa Xi korosti myös ”ihmiskeskistä” lähestymistapaa ja sanoi, että tekoälyn tulisi aina pysyä ihmisen hallinnassa. Hän puhui laeista ja säännöksistä, teknisestä valvonnasta, varhaisvaroitusjärjestelmistä ja hätätilavalmiudesta.

Tekoälystä on tullut Kiinan teollisuuspolitiikan strateginen pilari, ja valtion investoinneilla pyritään rakentamaan kotimainen ketju sirutuotannosta kuluttajapalveluihin. Valtionmedia on viranomaisiin viitaten raportoinut, että tekoälytokenien päivittäinen kulutus Kiinassa on tuhatkertaistunut kahdessa vuodessa.

Kiina on Yhdysvaltoja jäljessä kehittyneimpien puolijohteiden saatavuudessa, mutta saman raportoinnin mukaan sillä on etulyöntiasema tekoälysiruja pyörittävien suurten datakeskusten virransyötössä. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan tyypillinen laitos voi kuluttaa yhtä paljon sähköä kuin 100 000 kotitaloutta, kun taas seuraavan sukupolven hyperskaalan laitokset voivat saavuttaa tasoja, jotka vastaavat kahta miljoonaa kotia. Kiina tuottaa jo nyt yli kaksi kertaa enemmän sähköä kuin Yhdysvallat.