https://nykysuomi.com/ajokorttiuudistus-teoria-ja-ajokokeiden-vaativuutta-lisataan/

Kotimaa

Ajokorttiuudistus: Teoria- ja ajokokeiden vaativuutta lisätään

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esitetyt muutokset koskevat muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.

Hallitus antoi lakiesityksensä 19. lokakuuta 2017. Uudistus tukee hallituksen normienpurun kärkihanketta.

Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta opetuksen sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.

- Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.

- Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.

Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Tutkinnot vaativammiksi, pakollista opetusta myös jatkossa

Uuden lain myötä ajokorttien suorittaminen muuttuisi tutkintopainotteiseksi samalla kun tutkintojen vaativuutta nostettaisiin. Viranomaisten vahvistamista opetussuunnitelmista ja B-kortin nykyisestä vaiheistuksesta luovuttaisiin.

Tutkintojen vaativuuden ohella tehostettaisiin uusien kuljettajien rikkomusseurantaa. Ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi riskikäyttäytymisen ehkäisemiseksi lisäkoulutusta, jos ajokieltoon johtavat liikennerikokset on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Ajokortteja suorittavilta edellytettäisiin liikenneturvallisuuteen liittyviä koulutusjaksoja. Ensimmäistä ajokorttia suorittavilta vaadittaisiin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, joka voitaisiin antaa myös koulussa. Muutoin koulutukset annettaisiin autokoulussa tai kouluttajana olisi muu Trafin hyväksymä taho. B-korttia suorittavalta vaadittaisiin kahdeksan tuntia kestävä riskientunnistuskoulutus.

Pakollista olisi myös vähimmäismäärä ajo-opetusta ensimmäistä moottoripyöräkorttia ja auton B-korttia suorittaville. Vähimmäismäärä moottoripyörälle olisi 5 h (nyt 9 h) ja B-luokassa 10 h (nyt 18 h).

Vähimmäisikä B-kortin ajokorttiopetuksen aloittamiseen laskettaisiin 16 vuoteen, mutta kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Poikkeuksena tästä on ammatillinen kuljettajakoulutus, jossa oleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Lisäksi ajokortin vähimmäisiästä myönnettäviin poikkeuslupiin ehdotetaan lievää kevennystä, jotta nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Muita kuin kuorma- ja linja-auton ajokortteja haettaessa terveysvaatimusten täyttymisestä annettaisiin hakijan vakuutus. Ajokortteja uudistettaessa lääkärinlausunto vaadittaisiin hakijan täytettyä 70 vuotta.

Traktoreiden luokitukseen muutoksia

Traktoriluokkiin ja traktoriajokortteihin ehdotetaan useita uudistuksia. LT-ajokorttiluokasta luovuttaisiin. T-luokan ajokortti oikeuttaisi eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta kuljettamaan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h.

T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40-60 km/h sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.

Muutoksia lausuntokierroksella

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tehtiin useita muutoksia. Jarrupoljinvaatimuksen esitetään pysyvän opetus- ja tutkintoajoneuvoissa ennallaan, mutta muutoskatsastusvaatimuksesta ja pakollisesta kytkinpolkimesta kouluautossa luovuttaisiin.

Traktorimönkijöiden kuljettamisen vaatimukset yhdenmukaistettaisiin mopoautojen kuljetusvaatimusten kanssa, ja myös mopokortin suorittamiseksi vaadittaisiin ajokoe. B-luokassa pidennettäisiin ajokokeen kestoa.

Opetusluvanhakijan rikostaustan selvittäminen säilytettäisiin, mutta opetuslupaopettajan kokeesta luovuttaisiin. Kokemuksen perusteella moottoripyörän ajokorttiluokkaa voisi korottaa molemmilla EU:n mahdollistamilla tavoilla eli ajokokeella ilman koulutusta tai koulutuksella (7 h) ilman ajokoetta.

Sairaan- ja terveydenhoitajille annettaisiin oikeus ilmoittaa terveysvaatimusten puutteista jatkuvan päihteiden väärinkäytön takia.

Kiinalaiskortit kelpaavat

Lakiehdotuksessa esitetään lisäksi eräitä muutoksia ulkomaisten ajokorttien hyväksymiseen. Jatkossa Manner-Suomessa saisi ajaa muillakin kuin EU- ja ETA-valtioissa ja Geneven ja Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneissä valtioissa myönnetyillä ajokortteilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kiinalaiset matkailijat saisivat ajaa Kiinassa myönnetyillä ajokorteilla Suomessa.

Lain voimaantuloajaksi esitetään 1.7.2018, lukuun ottamatta ulkomaisten ajokorttien hyväksymistä, joka tulisi voimaan 1.2.2018.

Lähde: LVM

https://nykysuomi.com/trump-asetti-tullit-60-maalle-pohjoismaat-mukana/

Kotimaa

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

https://nykysuomi.com/orpo-ja-suomen-hallitus-selviytyivat-luottamuslauseaanestyksista/

Kotimaa

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.

https://nykysuomi.com/suomen-kuluttajahinnat-21-prosenttia-eun-keskiarvoa-korkeammat/

Kotimaa

Suomen kuluttajahinnat 21 prosenttia EU:n keskiarvoa korkeammat

Julkaistu 20.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuluttajahinnat Suomessa ovat yli 21 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella. Alkoholi, tupakka ja terveydenhuolto erottuvat erityisen kalliina, kun taas sähkön hinta on keskiarvoa alhaisempi.

Uudet vuoden 2025 luvut ovat peräisin Eurostatilta, ja ne vertailevat tavaroiden ja palveluiden hintatasoja EU-maissa. Tiedot perustuvat hintatutkimuksiin, jotka kattavat yli 2 000 tuotetta ja palvelua yhteensä 36 Euroopan maassa.

Erot unionin sisällä ovat merkittäviä. Tanskassa oli korkein yleinen hintataso, noin 40 prosenttia EU:n keskiarvon yläpuolella, kun taas Bulgaria oli noin 37 prosenttia sen alapuolella.

Suomessa alkoholi ja tupakka olivat yhdessä 74 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Terveydenhuollon mitattu hintataso oli yli 65 prosenttia korkeampi. Myös vapaa-aika, urheilu ja kulttuuri sekä asuminen ja energia olivat selvästi EU-tason yläpuolella.

Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat olivat puolestaan 7,5 prosenttia keskiarvoa kalliimpia. Suomi ei ollut tässä kategoriassa suinkaan kallein maa. Luxemburg oli EU:n kärjessä 22 prosenttia keskiarvon yläpuolella, seurannaisenaan Tanska 21 prosentilla.

Korkeat palkat ja verot nostavat hintoja

Ekonomisti Roger Wessman tunnisti kaksi pääasiallista selitystä Ylen ruotsinkielisen toimituksen haastattelussa: Suomessa on EU:n keskiarvoa korkeammat tulot ja palkat, ja verotaso nostaa joitakin hintoja. Alkoholi on tästä selvin esimerkki.

Wessman varoittaa myös, että terveydenhuollon kustannuksia on vaikea vertailla, koska maat eroavat siinä, miten hoito rahoitetaan ja mitä potilailta veloitetaan. Suomessa potilaat maksavat maksuja myös julkisessa terveydenhuoltojärjestelmässä.

— Muuhun Eurooppaan verrattuna ei voida sanoa, että terveydenhuolto olisi potilaille erityisen edullista, hän sanoi.

Sähkö on yksi harvoista osa-alueista, joilla Suomi on EU:n keskiarvon alapuolella. Wessman yhdistää tämän investointeihin kotimaiseen sähköntuotantoon ja fossiilisista polttoaineista luopumiseen. Samaan aikaan kuluttajahinnat ovat nousseet Suomessa viime vuosina hitaammin kuin EU:ssa kokonaisuudessaan, osittain siksi, että palkat ja hinnat ovat nousseet nopeammin useissa maissa, joissa tulotaso oli aiemmin alhaisempi.

https://nykysuomi.com/orpo-joutui-keskeyttamaan-kesalomansa-areenarahoituskriisin-vuoksi/

Kotimaa

Orpo joutui keskeyttämään kesälomansa areenarahoituskriisin vuoksi

Julkaistu 17.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo kutsuu eduskunnan koolle keskellä kesälomaa Garden Helsinki -areenalle myönnetystä 35 miljoonan euron ehdollisesta valtiontuesta paisuneen kriisin vuoksi. Edessä voi olla luottamuslauseäänestys.

Puhemies Jussi Halla-aho on päättänyt, että eduskunta kokoontuu tiistaina puoleltapäivin. Orpo pyysi poikkeuksellista istuntoa sen jälkeen, kun oppositio vaati vastauksia siihen, miten päätös valmisteltiin ja hyväksyttiin.

Hallitus antaa virallisen tiedonannon ehdollisesta tuesta, joka myönnettiin vuoden 2025 kehysriihen yhteydessä. Toisin kuin pelkkä pääministerin ilmoitus, tämä menettely mahdollistaa keskustelun ja äänestyksen luottamuksesta hallitukselle tai yksittäiselle ministerille.

Garden Helsinki on suunnitteilla oleva monitoimiareena- ja kehityshanke Helsingin Taka-Töölössä. Hankkeen myötä muun muassa jääkiekkoseura HIFK saisi uuden kotiareenan, ja tiloihin tulisi myös konsertteja, kulttuuritapahtumia sekä liiketilaa.

Puoluekollega keskiössä

Keskiössä on Helsingin entinen pormestari ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, joka on Orpon tavoin Kansallisen Kokoomuksen jäsen ja hankeyhtiö Projekti GH Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Oppositio on puhunut kabinettisopimuksesta ja kyseenalaistanut sen, miten tuki päätyi hallituksen pakettiin, mitä ehtoja siihen liittyy ja mikä rooli poliittisilla kytköksillä oli.

Mukaan Yle, päätös tehtiin tiettävästi ilman kilpailevien hankkeiden huomioimista, huolimatta valtiovarainministeri Riikka Purran vastustuksesta. Tuki hyväksyttiin vaivihkaa samalla, kun muita julkisia menoja, mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalveluita, leikattiin.

Orpo on myöntänyt, ettei hän selittänyt asiaa tarpeeksi selkeästi, mutta kiistää korruption. Hän on kuvaillut Vapaavuoren lobbaussähköposteja ”täysin epäasianmukaisiksi”. Halla-aho puolestaan on puhunut ”erittäin vakavista kysymyksistä”, joihin lukeutuvat korruptioepäilyt, veronmaksajien rahojen kyseenalainen käyttö ja se, onko pääministeri puhunut totta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on aloittanut tutkinnan siitä, olisiko Projekti GH Oy:n pitänyt rekisteröidä lobbaustoimintansa. Suomen sääntöjen mukaan organisaatioiden on rekisteröidyttävä, jos niillä on kalenterivuoden aikana yli viisi suunniteltua lobbauskontaktia eduskuntaan tai ministeriöihin.

Eduskunnan kesäloman keskeyttäminen on epätavallista. Oppositiopuolueet – Sosiaalidemokraatit, Keskusta, Vihreä liitto, Vasemmistoliitto ja Liike Nyt – olivat yhdessä vaatineet kansanedustajien kutsumista koolle.