Mainos:

Ajokorttiuudistus: Teoria- ja ajokokeiden vaativuutta lisätään

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esitetyt muutokset koskevat muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.

Hallitus antoi lakiesityksensä 19. lokakuuta 2017. Uudistus tukee hallituksen normienpurun kärkihanketta.

Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta opetuksen sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.

- Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Mainos:

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.

- Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.

Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Tutkinnot vaativammiksi, pakollista opetusta myös jatkossa

Uuden lain myötä ajokorttien suorittaminen muuttuisi tutkintopainotteiseksi samalla kun tutkintojen vaativuutta nostettaisiin. Viranomaisten vahvistamista opetussuunnitelmista ja B-kortin nykyisestä vaiheistuksesta luovuttaisiin.

Tutkintojen vaativuuden ohella tehostettaisiin uusien kuljettajien rikkomusseurantaa. Ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi riskikäyttäytymisen ehkäisemiseksi lisäkoulutusta, jos ajokieltoon johtavat liikennerikokset on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Ajokortteja suorittavilta edellytettäisiin liikenneturvallisuuteen liittyviä koulutusjaksoja. Ensimmäistä ajokorttia suorittavilta vaadittaisiin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, joka voitaisiin antaa myös koulussa. Muutoin koulutukset annettaisiin autokoulussa tai kouluttajana olisi muu Trafin hyväksymä taho. B-korttia suorittavalta vaadittaisiin kahdeksan tuntia kestävä riskientunnistuskoulutus.

Pakollista olisi myös vähimmäismäärä ajo-opetusta ensimmäistä moottoripyöräkorttia ja auton B-korttia suorittaville. Vähimmäismäärä moottoripyörälle olisi 5 h (nyt 9 h) ja B-luokassa 10 h (nyt 18 h).

Vähimmäisikä B-kortin ajokorttiopetuksen aloittamiseen laskettaisiin 16 vuoteen, mutta kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Poikkeuksena tästä on ammatillinen kuljettajakoulutus, jossa oleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Lisäksi ajokortin vähimmäisiästä myönnettäviin poikkeuslupiin ehdotetaan lievää kevennystä, jotta nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Muita kuin kuorma- ja linja-auton ajokortteja haettaessa terveysvaatimusten täyttymisestä annettaisiin hakijan vakuutus. Ajokortteja uudistettaessa lääkärinlausunto vaadittaisiin hakijan täytettyä 70 vuotta.

Traktoreiden luokitukseen muutoksia

Traktoriluokkiin ja traktoriajokortteihin ehdotetaan useita uudistuksia. LT-ajokorttiluokasta luovuttaisiin. T-luokan ajokortti oikeuttaisi eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta kuljettamaan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h.

T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40-60 km/h sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.

Muutoksia lausuntokierroksella

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tehtiin useita muutoksia. Jarrupoljinvaatimuksen esitetään pysyvän opetus- ja tutkintoajoneuvoissa ennallaan, mutta muutoskatsastusvaatimuksesta ja pakollisesta kytkinpolkimesta kouluautossa luovuttaisiin.

Traktorimönkijöiden kuljettamisen vaatimukset yhdenmukaistettaisiin mopoautojen kuljetusvaatimusten kanssa, ja myös mopokortin suorittamiseksi vaadittaisiin ajokoe. B-luokassa pidennettäisiin ajokokeen kestoa.

Opetusluvanhakijan rikostaustan selvittäminen säilytettäisiin, mutta opetuslupaopettajan kokeesta luovuttaisiin. Kokemuksen perusteella moottoripyörän ajokorttiluokkaa voisi korottaa molemmilla EU:n mahdollistamilla tavoilla eli ajokokeella ilman koulutusta tai koulutuksella (7 h) ilman ajokoetta.

Sairaan- ja terveydenhoitajille annettaisiin oikeus ilmoittaa terveysvaatimusten puutteista jatkuvan päihteiden väärinkäytön takia.

Kiinalaiskortit kelpaavat

Lakiehdotuksessa esitetään lisäksi eräitä muutoksia ulkomaisten ajokorttien hyväksymiseen. Jatkossa Manner-Suomessa saisi ajaa muillakin kuin EU- ja ETA-valtioissa ja Geneven ja Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneissä valtioissa myönnetyillä ajokortteilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kiinalaiset matkailijat saisivat ajaa Kiinassa myönnetyillä ajokorteilla Suomessa.

Lain voimaantuloajaksi esitetään 1.7.2018, lukuun ottamatta ulkomaisten ajokorttien hyväksymistä, joka tulisi voimaan 1.2.2018.

Lähde: LVM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
Matut hiiteen loisimasta ja suvakit perään
9 years ago

Pakoloiset saa korttinsa Kelasta, ei koske siis niitä.

Lehmän aivoista asti tulevia pieruja
Lehmän aivoista asti tulevia pieruja
9 years ago

Tää lehmä ei ymmärrä yhtää mitä sen toimet tarkoittaa Suomen valtion verokertymän kannalta. Ajokortin hankkimista vaikeutetaan koko ajan. Se tarkoittaa sitä että maaseudulla asuvat eivät pääse kaupunkeihin töihin kun ei ole varaa ajokorttiin. Ei se mitään. Itsellä on tilanne että lapset voi ylläpitää vanhoiksi asti ja kustantaa vielä heidänkin perikuntansa, eikä kenenkää tarvitse käydä töissä. Sitäkö tämä sveitsiläinen haluaa?

Saksassa saa hankittau kahdessa viikossa ajokortin ilman mitään jatkokoulutuksia tai pimeännäkö ajotunteja. Kaksi viikkoa ja 670 euroa. Se on siinä. Kädessä saksalainen jokortti jolla saa ajaa joka maassa ja jolla saa ajaa kaikkiin euroopan maihin rekisteröityjä ajoneuvoja.

Miksi Suomi ajaa väen väkisin alas autokouluja?

No, omat lapset ajaa saksalaisen ajokortin. Työkkärissä sitten voi sanoa että ”ei ole ajokorttia” ja verottajalle sanoa ”ei pääse julkisilla”. Mutta siihen tämä maa menee. Kaupungeissa tekevät töitä velkaiset ihmiset ja maaseuduilla eletään omaa elämää. Jossa ei ole velkaa muttei suuria tulojakaan.

"Charlie"
"Charlie"
9 years ago

Kantasuomalaisten ”rahat pois tsuhnilta”-ajokortin hankintaa vaikeutetaan mutta kiinalaisilla ja muslimi/fantasia-ajokorteilla saa ajella?
”Paremmat” ajokortit ja ajajat tai positiivista syrjintää?

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.