https://nykysuomi.com/ajokorttiuudistus-teoria-ja-ajokokeiden-vaativuutta-lisataan/

Kotimaa

Ajokorttiuudistus: Teoria- ja ajokokeiden vaativuutta lisätään

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esitetyt muutokset koskevat muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.

Hallitus antoi lakiesityksensä 19. lokakuuta 2017. Uudistus tukee hallituksen normienpurun kärkihanketta.

Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta opetuksen sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.

- Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.

- Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.

Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Tutkinnot vaativammiksi, pakollista opetusta myös jatkossa

Uuden lain myötä ajokorttien suorittaminen muuttuisi tutkintopainotteiseksi samalla kun tutkintojen vaativuutta nostettaisiin. Viranomaisten vahvistamista opetussuunnitelmista ja B-kortin nykyisestä vaiheistuksesta luovuttaisiin.

Tutkintojen vaativuuden ohella tehostettaisiin uusien kuljettajien rikkomusseurantaa. Ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi riskikäyttäytymisen ehkäisemiseksi lisäkoulutusta, jos ajokieltoon johtavat liikennerikokset on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Ajokortteja suorittavilta edellytettäisiin liikenneturvallisuuteen liittyviä koulutusjaksoja. Ensimmäistä ajokorttia suorittavilta vaadittaisiin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, joka voitaisiin antaa myös koulussa. Muutoin koulutukset annettaisiin autokoulussa tai kouluttajana olisi muu Trafin hyväksymä taho. B-korttia suorittavalta vaadittaisiin kahdeksan tuntia kestävä riskientunnistuskoulutus.

Pakollista olisi myös vähimmäismäärä ajo-opetusta ensimmäistä moottoripyöräkorttia ja auton B-korttia suorittaville. Vähimmäismäärä moottoripyörälle olisi 5 h (nyt 9 h) ja B-luokassa 10 h (nyt 18 h).

Vähimmäisikä B-kortin ajokorttiopetuksen aloittamiseen laskettaisiin 16 vuoteen, mutta kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Poikkeuksena tästä on ammatillinen kuljettajakoulutus, jossa oleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Lisäksi ajokortin vähimmäisiästä myönnettäviin poikkeuslupiin ehdotetaan lievää kevennystä, jotta nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Muita kuin kuorma- ja linja-auton ajokortteja haettaessa terveysvaatimusten täyttymisestä annettaisiin hakijan vakuutus. Ajokortteja uudistettaessa lääkärinlausunto vaadittaisiin hakijan täytettyä 70 vuotta.

Traktoreiden luokitukseen muutoksia

Traktoriluokkiin ja traktoriajokortteihin ehdotetaan useita uudistuksia. LT-ajokorttiluokasta luovuttaisiin. T-luokan ajokortti oikeuttaisi eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta kuljettamaan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h.

T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40-60 km/h sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.

Muutoksia lausuntokierroksella

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tehtiin useita muutoksia. Jarrupoljinvaatimuksen esitetään pysyvän opetus- ja tutkintoajoneuvoissa ennallaan, mutta muutoskatsastusvaatimuksesta ja pakollisesta kytkinpolkimesta kouluautossa luovuttaisiin.

Traktorimönkijöiden kuljettamisen vaatimukset yhdenmukaistettaisiin mopoautojen kuljetusvaatimusten kanssa, ja myös mopokortin suorittamiseksi vaadittaisiin ajokoe. B-luokassa pidennettäisiin ajokokeen kestoa.

Opetusluvanhakijan rikostaustan selvittäminen säilytettäisiin, mutta opetuslupaopettajan kokeesta luovuttaisiin. Kokemuksen perusteella moottoripyörän ajokorttiluokkaa voisi korottaa molemmilla EU:n mahdollistamilla tavoilla eli ajokokeella ilman koulutusta tai koulutuksella (7 h) ilman ajokoetta.

Sairaan- ja terveydenhoitajille annettaisiin oikeus ilmoittaa terveysvaatimusten puutteista jatkuvan päihteiden väärinkäytön takia.

Kiinalaiskortit kelpaavat

Lakiehdotuksessa esitetään lisäksi eräitä muutoksia ulkomaisten ajokorttien hyväksymiseen. Jatkossa Manner-Suomessa saisi ajaa muillakin kuin EU- ja ETA-valtioissa ja Geneven ja Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneissä valtioissa myönnetyillä ajokortteilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kiinalaiset matkailijat saisivat ajaa Kiinassa myönnetyillä ajokorteilla Suomessa.

Lain voimaantuloajaksi esitetään 1.7.2018, lukuun ottamatta ulkomaisten ajokorttien hyväksymistä, joka tulisi voimaan 1.2.2018.

Lähde: LVM

https://nykysuomi.com/suomi-hylkaa-valtaosan-ulkomaisten-marjanpoimijoiden-viisumeista/

Kotimaa

Suomi hylkää valtaosan ulkomaisten marjanpoimijoiden viisumeista

Julkaistu eilen 12:44 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen ulkoministeriö on tähän mennessä hylännyt noin 1 400 kaikkiaan 1 600 käsitellystä ulkomaisten luonnonmarjanpoimijoiden kausityöviisumihakemuksesta. Syynä ovat työvoiman hyväksikäytön riskit ja epäilyt siitä, pystyvätkö useat työnantajat täyttämään lakisääteiset velvoitteensa.

Yhteensä noin 2 200 henkilöä on hakenut viisumia luonnonmarjanpoimintaan Suomessa tämän vuoden sesongin aikana. Suurin osa hakemuksista jätettiin Suomen Bangkokin-suurlähetystöön. Pienempiä määriä hakemuksia tuli myös Kazakstanista, Keniasta, Vietnamista, Nepalista ja Intiasta, kertoo ulkoministeriö.

Taustalla on se, että helmikuusta 2025 lähtien luonnonmarjanpoiminta on kuulunut Suomen kausityölain piiriin. Ulkomaisten marjanpoimijoiden on tarkoitus saapua maahan työntekijöinä, jolloin he kuuluvat työ lainsäädännön, työsuojelusääntöjen ja viranomaisvalvonnan piiriin.

Ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Katja Luopajärvi sanoo, että edustustot eivät ole yleisesti ottaen voineet varmistua siitä, että työnantajat pystyvät täyttämään velvoitteensa.

— Ensisijainen syy hylkäämiseen on se, ettei hakemusta käsittelevä edustusto ole vakuuttunut siitä, että työnantaja kykenee huolehtimaan työnantajavelvoitteistaan, Luopajärvi totesi ministeriön tiedotteessa.

Rikosepäilyt painoivat vaakakupissa

Ministeriön mukaan viranomaiset ovat ottaneet huomioon myös viime vuosina ilmi tulleet epäilyt vakavista rikoksista ja oikeudenkäynnit luonnonmarja-alalla. Yle raportoi uutistoimisto STT:hen viitaten, että osa mahdollisista työnantajista on tuomittu ihmiskaupasta tai he ovat olleet osallisina muissa rikostutkinnoissa.

Luopajärvi kertoi Ylelle, että ongelmiin voi kuulua puutteellinen majoitus, maksamattomat palkat tai se, että työntekijöille on annettu työstä todellisuudesta poikkeava kuva verrattuna työsopimukseen.

Ulkoministeriö korostaa, että lain mukaan viranomaisten on torjuttava työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa, kun olosuhteet viittaavat tällaisiin riskeihin.

— Lain mukaan ulkoministeriöllä ja Suomen ulkomaanedustustoilla on velvollisuus torjua työvoiman hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa aina, kun on viitteitä tällaisesta toiminnasta, Luopajärvi sanoi.

Työnantajat varoittavat marjapulasta

Alan yrityksiä edustava Maaseudun Työnantajaliitto on arvostellut hylkäysten suurta määrää. Liiton toimitusjohtaja Kristel Nybondas kertoi STT:lle, että yritykset saattavat jäädä ilman elintarviketeollisuuden ensi syksynä tarvitsemia marjamääriä.

Hänen mukaansa ala ei hyväksy hyväksikäyttöä ja yritykset ovat tehneet töitä epäkohtien korjaamiseksi. Samalla hän väitti, että menneet ongelmat vaikuttavat nyt tämän vuoden viisumipäätöksiin, ja lisäsi, että monista hylkäyksistä on valitettu.

Luopajärvi puolestaan painotti, että päätösten on perustuttava viranomaisten käytettävissä oleviin tietoihin, mukaan lukien vuoden 2025 tarkastusraportit. Hänen mukaansa lupaukset tulevista parannuksista eivät voi syrjäyttää aiempia tarkastushavaintoja.

https://nykysuomi.com/suomen-talous-kasvaa-nopeinta-vauhtia-viiteen-vuoteen/

Kotimaa

Suomen talous kasvaa nopeinta vauhtia viiteen vuoteen

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 7.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Suomen talouden odotetaan kasvavan nopeinta vauhtia viiteen vuoteen, mutta elpymistä hidastavat korkea työttömyys, konkurssit ja jatkuva epävarmuus ulkomailla.

Tämä käy ilmi Suomen Hypoteekkiyhdistys Hypon uudesta ennusteesta, josta raportoi myös Yle. Ennusteen mukaan Suomen BKT kasvaa tänä vuonna 1,5 prosenttia ja ensi vuonna 1,7 prosenttia.

Hypo huomauttaa, että kotitalouksien ja yritysten luottamus on vahvistunut ja on nyt korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 2022. Samaan aikaan sota, kauppakiistat ja korkoepävarmuus jarruttavat elpymistä.

— Epävarmuus ei ole kadonnut: loikkaava työttömyys ja suuri konkurssien määrä varjostavat sekä kotitalouksien että yritysten näkymiä, sanoi Hypon pääekonomisti Juho Keskinen tiedotteessa.

Työttömyys pysyy sitkeänä

Keskisen mukaan työttömyyden odotetaan olevan Suomessa tänä vuonna keskimäärin 10,8 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 10 prosenttiin. Hypo kuvailee tasoa korkeimmaksi sitten 1990-luvun lopun.

Ostovoima paranee niillä, joilla on töitä, mutta nuorten on entistä vaikeampi päästä työmarkkinoille. Työttömyysjaksot ovat myös pidentyneet, ja osa-aikatyötä kuvaillaan uudeksi normaaliksi.

Samaan aikaan Tilastokeskuksen ennakkotiedot osoittavat, että Suomen EU-yhdenmukaistettu inflaatio laski hieman kesäkuussa, 2,8 prosentista 2,7 prosenttiin.

Suurimmat hinnannousut kirjattiin koulutuspalveluissa, jotka nousivat 11,5 prosenttia vuodentakaisesta, ja seuraavaksi eniten liikenteessä, 6,4 prosenttia. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien hinnat nousivat noin prosentilla.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/medvedev-suomesta-on-tullut-venajan-ydinaseiden-kohde/

Kotimaa

Medvedev: Suomesta on tullut Venäjän ydinaseiden kohde

Päivitetty 7.7.2026, Julkaistu 4.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev sanoo, että Suomi on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla sen jälkeen, kun maa lievensi aiempaa ydinasekieltoaan.

Lausunto annettiin X-viestissä sen jälkeen, kun Suomen eduskunta äänesti kesäkuussa maan ydinasesääntöjen muuttamisesta. Päätös tarkoittaa, että ydinaseita voidaan tuoda Suomeen, kuljettaa maan läpi ja pitää hallussa, jos maan maanpuolustus sitä vaatii.

"Suomi on poistanut ydinaseiden isännöintiä koskevan kieltonsa. Mitä se muuttaa suomalaisten kannalta? Vain yhden pienen asian: heidän maansa on nyt Venäjän ydinasekohteiden listalla. Iloitse, Suomi, olet saavuttanut turvallisuuden huipun", Medvedev kirjoitti.

https://x.com/MedvedevRussiaE/status/2072763644144730172

Medvedev on Venäjän turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja, ja hänen varoituksensa tarkoittaa, että Suomi on nimetty nimenomaisesti Venäjän ydinaseiden mahdolliseksi kohteeksi. Lausunto tulee sen jälkeen, kun Suomi liittyi Natoon vuonna 2023 Venäjän Ukrainan-hyökkäyksen jälkeen, ja on sittemmin vähitellen sopeuttanut puolustuspolitiikkaansa allianssin ydinasestrategiaan.

Suomen eduskunta äänesti lakimuutoksen puolesta äänin 125–61. Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi maan turvallisuuden kannalta ja jotta Suomi olisi täysin Naton pelotteen piirissä.

Suomen presidentti Alexander Stubb on puolestaan sanonut, ettei maalla ole aikomusta sijoittaa ydinaseita Suomen alueelle rauhan aikana. Stars and Stripes -lehden mukaan lakimuutosta on sen sijaan perusteltu sillä, että Suomen on voitava osallistua allianssin puolustussuunnitteluun, jos turvallisuustilanne sitä vaatii. Medvedevin varoitus kuitenkin osoittaa, että päätös on saattanut myös tehdä Suomesta alttiimman Venäjän ja Naton välisessä ydinkonfliktissa.

Toimitus
toimitus@nykysuomi.com

https://nykysuomi.com/ulosottovelallisten-maara-ennatystasolla-suomessa/

Kotimaa

Ulosottovelallisten määrä ennätystasolla Suomessa – uusi ennätys voi rikkoutua jo tänä vuonna

Julkaistu 25.6.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Kuva velkaantumista ja tyhjää lompakkoa käsittelevään uutiseen.

Yhä useamman suomalaisen velat päätyvät viranomaisperintään. Ulosottolaitoksen mukaan viime vuonna rikottiin jo historiallinen raja, kun velallisia oli ensimmäistä kertaa yli 600 000. Tämän vuoden kehitys näyttää siltä, että määrä voi nousta vieläkin korkeammaksi.

Taustalla on usean tekijän summa. Pitkään jatkunut nollakorkojen aika, maksuvapaiden kuukausien käyttö ja sittemmin nousseet korot ovat kiristäneet kotitalouksien taloutta. Kun samaan aikaan työttömyys on lisääntynyt ja yleinen taloustilanne on pysynyt vaikeana, monen maksukyky on heikentynyt.

Länsi-Suomen alueella työskentelevä kihlakunnanvouti Barbara Heinonen arvioi Ylelle, että velkaongelmat näkyvät ulosotossa usein viiveellä. Ennen kuin velka voidaan periä ulosoton kautta, velkojan on käytävä läpi oikeudellinen prosessi. Siksi tämän hetken luvut kertovat osin jo pidempään kyteneistä maksuvaikeuksista.

Yleisin ulosoton keino on edelleen palkan tai eläkkeen ulosmittaus. Viime vuonna nähtiin kuitenkin myös poikkeuksellisen paljon asuntojen ja kiinteistöjen myyntejä, mikä kertoo ongelmien vakavuudesta osalla velallisista.

Velasta voi silti päästä eroon

Tilastoissa on myös valoisampi puoli. Viime vuonna 38 prosenttia ulosoton velallisista sai velkansa maksettua pois. Keskimääräinen ulosottovelka on noin 28 000 euroa, mutta yksittäisten ihmisten tilanteet vaihtelevat suuresti.

Heinosen mukaan velkaantuminen ei koske vain yhtä ihmisryhmää. Ulosottoon voi päätyä esimerkiksi työttömyyden, avioeron, sairastumisen tai yritystoiminnan vaikeuksien vuoksi. Olennaista on hakea apua ajoissa eikä jäädä yksin ongelman kanssa.

Erityisesti nuoria varoitetaan pikavippien ja kalliiden kulutusluottojen seurauksista. Maksuhäiriömerkintä voi vaikeuttaa myöhemmin esimerkiksi opintolainan, vakuutuksen tai puhelinliittymän saamista.

Ulosottolaitoksen viesti on selvä: velkoja ei kannata piilotella. Mitä aikaisemmin tilanteeseen puututaan, sitä paremmat mahdollisuudet on löytää ratkaisu.

Lähteet: The Nordic Times / Yle