Ajokorttiuudistus: Teoria- ja ajokokeiden vaativuutta lisätään

Julkaistu 19.10.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esitetyt muutokset koskevat muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.

Hallitus antoi lakiesityksensä 19. lokakuuta 2017. Uudistus tukee hallituksen normienpurun kärkihanketta.

Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta opetuksen sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.

- Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.

Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.

- Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.

Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.

Tutkinnot vaativammiksi, pakollista opetusta myös jatkossa

Uuden lain myötä ajokorttien suorittaminen muuttuisi tutkintopainotteiseksi samalla kun tutkintojen vaativuutta nostettaisiin. Viranomaisten vahvistamista opetussuunnitelmista ja B-kortin nykyisestä vaiheistuksesta luovuttaisiin.

Tutkintojen vaativuuden ohella tehostettaisiin uusien kuljettajien rikkomusseurantaa. Ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi riskikäyttäytymisen ehkäisemiseksi lisäkoulutusta, jos ajokieltoon johtavat liikennerikokset on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana.

Ajokortteja suorittavilta edellytettäisiin liikenneturvallisuuteen liittyviä koulutusjaksoja. Ensimmäistä ajokorttia suorittavilta vaadittaisiin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, joka voitaisiin antaa myös koulussa. Muutoin koulutukset annettaisiin autokoulussa tai kouluttajana olisi muu Trafin hyväksymä taho. B-korttia suorittavalta vaadittaisiin kahdeksan tuntia kestävä riskientunnistuskoulutus.

Pakollista olisi myös vähimmäismäärä ajo-opetusta ensimmäistä moottoripyöräkorttia ja auton B-korttia suorittaville. Vähimmäismäärä moottoripyörälle olisi 5 h (nyt 9 h) ja B-luokassa 10 h (nyt 18 h).

Vähimmäisikä B-kortin ajokorttiopetuksen aloittamiseen laskettaisiin 16 vuoteen, mutta kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Poikkeuksena tästä on ammatillinen kuljettajakoulutus, jossa oleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Lisäksi ajokortin vähimmäisiästä myönnettäviin poikkeuslupiin ehdotetaan lievää kevennystä, jotta nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.

Muita kuin kuorma- ja linja-auton ajokortteja haettaessa terveysvaatimusten täyttymisestä annettaisiin hakijan vakuutus. Ajokortteja uudistettaessa lääkärinlausunto vaadittaisiin hakijan täytettyä 70 vuotta.

Traktoreiden luokitukseen muutoksia

Traktoriluokkiin ja traktoriajokortteihin ehdotetaan useita uudistuksia. LT-ajokorttiluokasta luovuttaisiin. T-luokan ajokortti oikeuttaisi eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta kuljettamaan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h.

T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40-60 km/h sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.

Muutoksia lausuntokierroksella

Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tehtiin useita muutoksia. Jarrupoljinvaatimuksen esitetään pysyvän opetus- ja tutkintoajoneuvoissa ennallaan, mutta muutoskatsastusvaatimuksesta ja pakollisesta kytkinpolkimesta kouluautossa luovuttaisiin.

Traktorimönkijöiden kuljettamisen vaatimukset yhdenmukaistettaisiin mopoautojen kuljetusvaatimusten kanssa, ja myös mopokortin suorittamiseksi vaadittaisiin ajokoe. B-luokassa pidennettäisiin ajokokeen kestoa.

Opetusluvanhakijan rikostaustan selvittäminen säilytettäisiin, mutta opetuslupaopettajan kokeesta luovuttaisiin. Kokemuksen perusteella moottoripyörän ajokorttiluokkaa voisi korottaa molemmilla EU:n mahdollistamilla tavoilla eli ajokokeella ilman koulutusta tai koulutuksella (7 h) ilman ajokoetta.

Sairaan- ja terveydenhoitajille annettaisiin oikeus ilmoittaa terveysvaatimusten puutteista jatkuvan päihteiden väärinkäytön takia.

Kiinalaiskortit kelpaavat

Lakiehdotuksessa esitetään lisäksi eräitä muutoksia ulkomaisten ajokorttien hyväksymiseen. Jatkossa Manner-Suomessa saisi ajaa muillakin kuin EU- ja ETA-valtioissa ja Geneven ja Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneissä valtioissa myönnetyillä ajokortteilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kiinalaiset matkailijat saisivat ajaa Kiinassa myönnetyillä ajokorteilla Suomessa.

Lain voimaantuloajaksi esitetään 1.7.2018, lukuun ottamatta ulkomaisten ajokorttien hyväksymistä, joka tulisi voimaan 1.2.2018.

Lähde: LVM

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.