Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen ajokorttilain muuttamisesta. Esityksen tarkoituksena on selkeyttää ja keventää ajokorttikoulutuksen sääntelyä sekä edistää uusien vaihtoehtoisten opetus- ja oppimismenetelmien käyttöä. Esitetyt muutokset koskevat muita kuin kuorma- ja linja-autokortteja.
Hallitus antoi lakiesityksensä 19. lokakuuta 2017. Uudistus tukee hallituksen normienpurun kärkihanketta.
Ajotaidon hankkiminen ja ajokortin suorittaminen edellyttäisivät myös jatkossa opetusta, mutta opetuksen sisällön tarkasta määrittelystä luovuttaisiin. Ajo-opetuksen antaminen ja ajoharjoittelu olisivat edelleen luvanvaraisia, ja opetukseen sisällytettäisiin turvallisuuteen painottuvia osioita.
- Muutoksilla otetaan nykyistä paremmin huomioon oppilas: mitä hän osaa, mikä koulutusvaihtoehto sopii hänelle ja kuinka paljon opetusta hän tarvitsee. Ajokorttikoulutuksen hankkimiseen tulee enemmän vaihtoehtoja, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner toteaa.
Uudistuksessa kiinnitetään erityistä huomiota liikenteen turvallisuuteen.
- Liikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä teoria- että ajokokeiden vaativuutta lisätään, ja henkilöautokorttien suorittajille esitetään pakolliseksi kahdeksan tunnin mittaista riskientunnistamiskoulutusta, Berner sanoo.
Bernerin mukaan lakiesityksellä on tarkoitus purkaa Suomen EU:ta tiukempaa kansallista sääntelyä, edistää digitalisaatiota ja sähköistä asiointia sekä keventää viranomaisten ja opetusta antavien yritysten hallinnollista taakkaa.
Tutkinnot vaativammiksi, pakollista opetusta myös jatkossa
Uuden lain myötä ajokorttien suorittaminen muuttuisi tutkintopainotteiseksi samalla kun tutkintojen vaativuutta nostettaisiin. Viranomaisten vahvistamista opetussuunnitelmista ja B-kortin nykyisestä vaiheistuksesta luovuttaisiin.
Tutkintojen vaativuuden ohella tehostettaisiin uusien kuljettajien rikkomusseurantaa. Ajokortin palauttaminen ajokiellon jälkeen edellyttäisi riskikäyttäytymisen ehkäisemiseksi lisäkoulutusta, jos ajokieltoon johtavat liikennerikokset on tehty kahden ensimmäisen vuoden aikana.
Ajokortteja suorittavilta edellytettäisiin liikenneturvallisuuteen liittyviä koulutusjaksoja. Ensimmäistä ajokorttia suorittavilta vaadittaisiin liikenteen perusteita koskeva neljän tunnin koulutus, joka voitaisiin antaa myös koulussa. Muutoin koulutukset annettaisiin autokoulussa tai kouluttajana olisi muu Trafin hyväksymä taho. B-korttia suorittavalta vaadittaisiin kahdeksan tuntia kestävä riskientunnistuskoulutus.
Pakollista olisi myös vähimmäismäärä ajo-opetusta ensimmäistä moottoripyöräkorttia ja auton B-korttia suorittaville. Vähimmäismäärä moottoripyörälle olisi 5 h (nyt 9 h) ja B-luokassa 10 h (nyt 18 h).
Vähimmäisikä B-kortin ajokorttiopetuksen aloittamiseen laskettaisiin 16 vuoteen, mutta kortin saisi vasta 18-vuotiaana. Poikkeuksena tästä on ammatillinen kuljettajakoulutus, jossa oleva voisi saada ajokortin 17-vuotiaana. Lisäksi ajokortin vähimmäisiästä myönnettäviin poikkeuslupiin ehdotetaan lievää kevennystä, jotta nuorten ja näiden perheiden välttämättömät kulkemistarpeet voitaisiin ottaa paremmin huomioon.
Muita kuin kuorma- ja linja-auton ajokortteja haettaessa terveysvaatimusten täyttymisestä annettaisiin hakijan vakuutus. Ajokortteja uudistettaessa lääkärinlausunto vaadittaisiin hakijan täytettyä 70 vuotta.
Traktoreiden luokitukseen muutoksia
Traktoriluokkiin ja traktoriajokortteihin ehdotetaan useita uudistuksia. LT-ajokorttiluokasta luovuttaisiin. T-luokan ajokortti oikeuttaisi eräitä ajoneuvoluokkaan T3 kuuluvia traktoreita lukuun ottamatta kuljettamaan traktoreita, joiden rakenteellinen nopeus on enintään 60 km/h.
T3-luokan traktorit, kuten traktorimönkijät, joiden enimmäisnopeus on 40-60 km/h sisällytettäisiin AM-ajokorttiluokkaan mopoautojen rinnalle (AM121). Traktoreita saisi kuljettaa myös auton B-luokan ajokortilla.
Muutoksia lausuntokierroksella
Lausuntokierroksen jälkeen lakiluonnokseen tehtiin useita muutoksia. Jarrupoljinvaatimuksen esitetään pysyvän opetus- ja tutkintoajoneuvoissa ennallaan, mutta muutoskatsastusvaatimuksesta ja pakollisesta kytkinpolkimesta kouluautossa luovuttaisiin.
Traktorimönkijöiden kuljettamisen vaatimukset yhdenmukaistettaisiin mopoautojen kuljetusvaatimusten kanssa, ja myös mopokortin suorittamiseksi vaadittaisiin ajokoe. B-luokassa pidennettäisiin ajokokeen kestoa.
Opetusluvanhakijan rikostaustan selvittäminen säilytettäisiin, mutta opetuslupaopettajan kokeesta luovuttaisiin. Kokemuksen perusteella moottoripyörän ajokorttiluokkaa voisi korottaa molemmilla EU:n mahdollistamilla tavoilla eli ajokokeella ilman koulutusta tai koulutuksella (7 h) ilman ajokoetta.
Sairaan- ja terveydenhoitajille annettaisiin oikeus ilmoittaa terveysvaatimusten puutteista jatkuvan päihteiden väärinkäytön takia.
Kiinalaiskortit kelpaavat
Lakiehdotuksessa esitetään lisäksi eräitä muutoksia ulkomaisten ajokorttien hyväksymiseen. Jatkossa Manner-Suomessa saisi ajaa muillakin kuin EU- ja ETA-valtioissa ja Geneven ja Wienin kansainväliseen tieliikennesopimukseen liittyneissä valtioissa myönnetyillä ajokortteilla. Tämä tarkoittaisi sitä, että esimerkiksi kiinalaiset matkailijat saisivat ajaa Kiinassa myönnetyillä ajokorteilla Suomessa.
Lain voimaantuloajaksi esitetään 1.7.2018, lukuun ottamatta ulkomaisten ajokorttien hyväksymistä, joka tulisi voimaan 1.2.2018.
Lähde: LVM
Pakoloiset saa korttinsa Kelasta, ei koske siis niitä.
Tää lehmä ei ymmärrä yhtää mitä sen toimet tarkoittaa Suomen valtion verokertymän kannalta. Ajokortin hankkimista vaikeutetaan koko ajan. Se tarkoittaa sitä että maaseudulla asuvat eivät pääse kaupunkeihin töihin kun ei ole varaa ajokorttiin. Ei se mitään. Itsellä on tilanne että lapset voi ylläpitää vanhoiksi asti ja kustantaa vielä heidänkin perikuntansa, eikä kenenkää tarvitse käydä töissä. Sitäkö tämä sveitsiläinen haluaa?
Saksassa saa hankittau kahdessa viikossa ajokortin ilman mitään jatkokoulutuksia tai pimeännäkö ajotunteja. Kaksi viikkoa ja 670 euroa. Se on siinä. Kädessä saksalainen jokortti jolla saa ajaa joka maassa ja jolla saa ajaa kaikkiin euroopan maihin rekisteröityjä ajoneuvoja.
Miksi Suomi ajaa väen väkisin alas autokouluja?
No, omat lapset ajaa saksalaisen ajokortin. Työkkärissä sitten voi sanoa että ”ei ole ajokorttia” ja verottajalle sanoa ”ei pääse julkisilla”. Mutta siihen tämä maa menee. Kaupungeissa tekevät töitä velkaiset ihmiset ja maaseuduilla eletään omaa elämää. Jossa ei ole velkaa muttei suuria tulojakaan.
Kantasuomalaisten ”rahat pois tsuhnilta”-ajokortin hankintaa vaikeutetaan mutta kiinalaisilla ja muslimi/fantasia-ajokorteilla saa ajella?
”Paremmat” ajokortit ja ajajat tai positiivista syrjintää?