Mainos:

Ahvenanmaan separatistipuolue haluaa itsenäisyydestä kansanäänestyksen

Päivitetty 3.10.2017, Julkaistu 3.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Itsenäistä Ahvenanmaata ajava Ålands Framtid (Ahvenanmaan tulevaisuus) -puolue haluaa, että Ahvenanmaan itsenäisyydestä järjestetään kansanäänestys. Puolueen puheenjohtaja Axel Jonsson uskoo, että tulos tulee olemaan kyllä itsenäisyydelle.

Itsenäistymiskysymykset ovat nousseet esille Katalonian tapahtumien myötä. Katalonia järjesti itsenäisyydestään kansanäänestyksen, jonka Espanja yritti estää katsoen sen laittomaksi. Äänestyspäivä sunnuntai eskaloitui Kataloniassa väkivaltaiseksi.

Jonsson sanoi Uudelle Suomelle, että Ahvenanmaankin pitäisi saada järjestää kansanäänestys, mutta vain siinä tapauksessa, että enemmistö Ahvenanmaan parlamentissa kannattaa äänestysajatusta.

–Se on ainut oikea tie. Prosessin pitää olla demokraattinen.

Mainos:

Separatistiliike ei ole aivan pikkuruinen, sillä puolueella on johtajansa Jonssonin lisäksi kaksi muutakin edustajaa Ahvenanmaan maakuntapäivillä, mikä tarkoittaa 10 prosentin kannatusta 30-jäsenisessä alueparlamentissa.

Puolueen kannatus on ollut viime vuosina 10 prosentin tuntumassa, mutta Jonsson uskoo, että ajatusta itsenäisyydestä tuetaan jonkin verran myös muissa puolueissa, vaikka se ei muiden asialistalla olekaan. Hänen arvionsa mukaan itsenäisyyden puolella on tällä hetkellä noin 20–30 prosenttia ahvenanmaalaisista.

Jonssonin mukaan suurin syy, miksi Ahvenanmaan pitäisi itsenäistyä, on kielikysymys. Hänen mukaansa Suomesta on tulossa käytännössä yksikielinen maa ja yhä harvempi suomalainen osaa ruotsia. Hän muistuttaa, että vuoden 1921 kielilupauksen mukaan ”Ahvenanmaan pitäisi voida luottaa siihen, että Suomi puhuu Ahvenanmaalle Ruotsia”.

Jonssonin mukaan Ahvenanmaalla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä oma, hyvä tulevaisuus itsenäisenä pienenä valtiona. Hänen mielestään pienuudesta on etua.

Jonsson sanoo, että Ahvenanmaa olisi taloudellisesti enemmän kuin omavarainen ja että itsenäistyminen olisi taloudellisesti järkevää. Ahvenanmaalaiset maksavat Jonssonin mukaan selvästi enemmän veroja Suomeen kuin suomalaiset keskimäärin. Ahvenanmaa maksaa myös palveluista, joita saa Suomelta nykyään, esimerkiksi puolustus. Jonsson kuitenkin uskoo, että Ahvenanmaalla olisi hyvin rahaa hoitaa itsenäisyydestä koituvat ylimääräiset kulut.

Jonsson myöntää, että itsenäistymisessä on haasteensa, mutta ne voidaan hänen mukaansa ratkaista. Hän huomauttaa, että menestyvät valtiot tarvitsevat rinnalleen menestyviä naapureita ja tähdentää, että hyvä suhde Suomeen olisi myös itsenäistymisen jälkeen tärkeä asia Ahvenanmaalle.

Lähde: US

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

28 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
ZZZ
ZZZ
8 years ago

Siitä vaan….

Ali
Ali
8 years ago

Onhan se suomen kieli vähentymässä Suomessakin. Mutta mielestäni kyllä kannattaisi äänestää ja kysyä alueen asukkailta mielipidettä.

ruotsalais etninen nato-maa kyljessä?
ruotsalais etninen nato-maa kyljessä?
8 years ago

Mikä olisi itsenäisen ahvenanmaan maahanmuutto ja natokanta

Asko Liukkonen
Asko Liukkonen
8 years ago

Hei hei vaan. Kannatetaan!

Jukka Matilainen
8 years ago

Siitä vaan

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Tälle hankkeelle 100% tuki täältä AITOsuomalaisten puolelta! Äänestystä ei edes tarvita. Näkemiin!

kirjastoautossa romaaneja
kirjastoautossa romaaneja
8 years ago

Hyvä ahvenanmaalaiset !!!

Raimo Mustonen
Raimo Mustonen
8 years ago

Iso kyllä myös täältä Raumalta. Olisi meillä suomalaisilla pienemmät kulut, kun itsenäistytte……. Venäjäkin on kiinnostunut.

Minä Vain
Minä Vain
8 years ago

Lähtekää vaan ja saatte vielä RKP:n bonuksena mukaanne.

Jarkko Niittylahti
Jarkko Niittylahti
8 years ago

Voitaiisiinko myös Manner-Suomessa järjestää kansanäänestys Ahvenanmaan itsenäisyydestä? Mieluusti sitova äänestys, jos kannatus näyttäisi olevan yli 50%.

Sotilaantytär
Sotilaantytär
8 years ago

Melkoiset kulut tietääkseni on manner-Suomelle Ahvenanmaasta ja ei mitään hyötyä. Olisivat saaneet aikoja sitten itsenäisyyden, mutta eivät uskaltaneet sitä ottaa, sillä Suomen avuthan olisivat loppuneet. Mielivät liittyä Ruotsiin, mutta ne kieltäytyivät kunniasta.
Kaunis saari, mutta tervemenoa tympeine ihmisineen.

Timo sinkkonen
Timo sinkkonen
8 years ago

Ei pienintäkään mahdollisuuksia koskaan. Täysin älytön ajatus

KNFD
KNFD
8 years ago

Jotenkin tuntuu että enemmistö suomalaisista antaisi ahvenanmaalaisille veljillemme ja sisarillemme(tirsk) itsenäisyyden mielellään. Nyt kaikki tukemaan ahvenanmaalaisia vapaustaistossaan.

Miikka Jalava
Miikka Jalava
8 years ago

Mikä olikaan ahvenanmaalaisten toimi Suomen ja Islannin-kielen aseman vahvistamisesta alotteita tehdessä. Kiitos perkeleesti siitäkin, Autonomia pois tai kokosaari pois. Maksamme ihan tarpeeksi sihen suuntaan, ja käsittääkseni käyrä on toisenlainen kuin uutisessa väitetään, joten koitetaanko luoda ajatus, että ahvenanmaa olisi suomelle suurikin maksaja, taitaa toistepäin mennä 😮

Mikko Kukkola
Mikko Kukkola
8 years ago

Ahvenanmaalle voisi antaa kansanäänestykseen kolme vaihtoehtoa:
1) Olla normaali osa Suomea 2) Liittyä Ruotsiin 3) Itsenäistyä.

Eetee
Eetee
8 years ago

Hyvä. Sillähän siitäkin paskasta päästään. Mutta koska maailman Pölhlä, Suomi jatkaa silloinkin edelleen noiden ylimielisten syöttiläiden elätystä eiks je?

huugo
huugo
8 years ago

Myydään tuo saari Ruotsalaisille hyvään hintaan. En pistäisi pahaksi tämän kalliin rasistimaakunnan erottamisesta Suomesta. Mutta ehdoton ei itsenäisyys haaveille koska sen jälkeen vieressämme olisi vielä isompi ongelma veroparatiisi ym.lieveilmiöiden suhteen.

Kannatetaan!!!
Kannatetaan!!!
8 years ago

Ahvenanmaa maksaa suomalaisille veronmaksajille enemmän vuodessa kuin maataloutuet. Niin että jos haluavat itsenäistyä, niin minä veronmaksajana kannata sitä. Veroprosentti pienenee kerralla ja saadaan eduskunnasta se 1kpl kiintiöpaikka vaikka kansallismielisille.

Ja sitten ahvenanmaalaiset saa tulla toimeen ihan omillaan.

Ahvenanmaalla töissä Suomessa asuva
Ahvenanmaalla töissä Suomessa asuva
8 years ago
Reply to  Kannatetaan!!!

Olisipa mukava nähdä viite mihin tämä lausunto perustuu… Ei löydy, koska on väärä!

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8 years ago

Jokainen affenanmaalainen saa keskimäärin 4500€/vuosi tukea manner suomelta + muut erityisoikeudet päälle (esim. vapautus asevelvollisuudesta)

-Tämä kaikki siis TÄYSIN ILMAN MITÄÄN VASTINETTA -TYHJÄSTÄ.!

Tsehtsehni
Tsehtsehni
8 years ago
Reply to  Kannatetaan!!!

?
Ainoa luku mitä muistan lukeneeni on että Oolanti ois viime aikoina kontribuoinut Suomen budjettiin 0,50% (siis maksanut) ja saanut takaisin 0,45%. Täytyypä tarkistaa.

Nyt joka iikalle hutkiminen vähemmälle ja tutkiminen suuremmalle.
Jos @”Kannatetaan!!!” kommentti osottautuu jälleen kerran tavanomaiseksi leimaavaksi huuteluksi
niin eipä näitä palstoja katsellessa tartte ihmetellä että jotkut ahvenanmaalaiset eivät tunne oloaan niin kotoisaksi osana Suomea.

Vieläpä mitä kielikysymyksiin tulee niin matemaattinen itsestäänselvyyshän se on että vähemmistöalueille jonne mikä tahansa maan enemmistö siirtyy muuttuu ajan kanssa enemmistön hallitsemaksi ja vähemmistökieli joutuu ahtaalle. Onhan Helsinki ja muitakin kaupunkeja olleet vahvasti ruotsinkielisiä ja nykyään heitä ei välttämättä kohdata äidinkielellään edes silloin kun laki sen vaatisi. Oli hölmöä ettei Suomeen perustettu selkeää ”Quebeciä”(ja ei, pelkkä Oolanti ei ruots. kiel. alueena riitä, kyseessä on kuitenkin yksi kolmesta Suomen maaperän alkuperäiskielistä ja geenit menee ristiinrastiin, oma mummo esim. aika paljon ruots. geenejä mut suom. kiel. ja muualla taas toisinpäin tai fiftysixty jne; ) niin silloin nämä kysymykset joidenka ympärillä kovasti nykyään öykkäröidään, eivät olisi mitään mistä meuhkata.

KNFD
KNFD
8 years ago

Ruotsihan sen aikoinaan halusi. Ja ahvenista iso osa halusi myös Ruotsiin liittyä. Niin että mikä ettei?

Ahven.A.N. Maa
Ahven.A.N. Maa
8 years ago

Sinne vaan Svea mamman hoivaan

Sotilaantytär
Sotilaantytär
8 years ago
Reply to  Ahven.A.N. Maa

Nyt olis Puuttinille tilaisuus ostaa/vaihtaa Ahvena Karjalaan. Siellä kauniissa Karjalassa on monien isovanhempien tai vanhempien koti ollut ja yhä on monilla kaipaus sukunsa juurille. Mutta kukaan ei kaipaa Ahvenaa.

Ismo Pessala
Ismo Pessala
8 years ago

Jos ahvenanmaa itsenäistyisi mikä tuskin koskaan toteutuu niin olisi se senjälkeen saari vapaata riistaa Itään tai Länteen

Heipä hei
Heipä hei
8 years ago

Ahvenanmaalaiset hurrit vois ripotella mereen ja tehdä koko ahvenanmaasta täysmääräinen lomakylä

Olli Raejoki
Olli Raejoki
8 years ago

Julistautumalla itsenäiseksi Ahvenanmaa menettää demilitarisoidun asemansa ja on silloin vapaata riistaa kaikille
mahdollisille aggressioille.Kukahan mahtaa olla eniten kiinostunut ko.alueesta?

Matutvittuun
Matutvittuun
8 years ago

Joo,,,tekobörjet haluaa itsenäisyyttä. Sama sakki mikä manner-Suomesta kerjää rahaa pärjätäkseen.D

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.