Ahvenanmaan separatistipuolue haluaa itsenäisyydestä kansanäänestyksen

Päivitetty 3.10.2017, Julkaistu 3.10.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Itsenäistä Ahvenanmaata ajava Ålands Framtid (Ahvenanmaan tulevaisuus) -puolue haluaa, että Ahvenanmaan itsenäisyydestä järjestetään kansanäänestys. Puolueen puheenjohtaja Axel Jonsson uskoo, että tulos tulee olemaan kyllä itsenäisyydelle.

Itsenäistymiskysymykset ovat nousseet esille Katalonian tapahtumien myötä. Katalonia järjesti itsenäisyydestään kansanäänestyksen, jonka Espanja yritti estää katsoen sen laittomaksi. Äänestyspäivä sunnuntai eskaloitui Kataloniassa väkivaltaiseksi.

Jonsson sanoi Uudelle Suomelle, että Ahvenanmaankin pitäisi saada järjestää kansanäänestys, mutta vain siinä tapauksessa, että enemmistö Ahvenanmaan parlamentissa kannattaa äänestysajatusta.

–Se on ainut oikea tie. Prosessin pitää olla demokraattinen.

Separatistiliike ei ole aivan pikkuruinen, sillä puolueella on johtajansa Jonssonin lisäksi kaksi muutakin edustajaa Ahvenanmaan maakuntapäivillä, mikä tarkoittaa 10 prosentin kannatusta 30-jäsenisessä alueparlamentissa.

Puolueen kannatus on ollut viime vuosina 10 prosentin tuntumassa, mutta Jonsson uskoo, että ajatusta itsenäisyydestä tuetaan jonkin verran myös muissa puolueissa, vaikka se ei muiden asialistalla olekaan. Hänen arvionsa mukaan itsenäisyyden puolella on tällä hetkellä noin 20–30 prosenttia ahvenanmaalaisista.

Jonssonin mukaan suurin syy, miksi Ahvenanmaan pitäisi itsenäistyä, on kielikysymys. Hänen mukaansa Suomesta on tulossa käytännössä yksikielinen maa ja yhä harvempi suomalainen osaa ruotsia. Hän muistuttaa, että vuoden 1921 kielilupauksen mukaan ”Ahvenanmaan pitäisi voida luottaa siihen, että Suomi puhuu Ahvenanmaalle Ruotsia”.

Jonssonin mukaan Ahvenanmaalla olisi paremmat mahdollisuudet tehdä oma, hyvä tulevaisuus itsenäisenä pienenä valtiona. Hänen mielestään pienuudesta on etua.

Jonsson sanoo, että Ahvenanmaa olisi taloudellisesti enemmän kuin omavarainen ja että itsenäistyminen olisi taloudellisesti järkevää. Ahvenanmaalaiset maksavat Jonssonin mukaan selvästi enemmän veroja Suomeen kuin suomalaiset keskimäärin. Ahvenanmaa maksaa myös palveluista, joita saa Suomelta nykyään, esimerkiksi puolustus. Jonsson kuitenkin uskoo, että Ahvenanmaalla olisi hyvin rahaa hoitaa itsenäisyydestä koituvat ylimääräiset kulut.

Jonsson myöntää, että itsenäistymisessä on haasteensa, mutta ne voidaan hänen mukaansa ratkaista. Hän huomauttaa, että menestyvät valtiot tarvitsevat rinnalleen menestyviä naapureita ja tähdentää, että hyvä suhde Suomeen olisi myös itsenäistymisen jälkeen tärkeä asia Ahvenanmaalle.

Lähde: US

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

28 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
ZZZ
ZZZ
8

Siitä vaan….

Ali
Ali
8

Onhan se suomen kieli vähentymässä Suomessakin. Mutta mielestäni kyllä kannattaisi äänestää ja kysyä alueen asukkailta mielipidettä.

ruotsalais etninen nato-maa kyljessä?
ruotsalais etninen nato-maa kyljessä?
8

Mikä olisi itsenäisen ahvenanmaan maahanmuutto ja natokanta

Asko Liukkonen
Asko Liukkonen
8

Hei hei vaan. Kannatetaan!

Jukka Matilainen
8

Siitä vaan

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Tälle hankkeelle 100% tuki täältä AITOsuomalaisten puolelta! Äänestystä ei edes tarvita. Näkemiin!

kirjastoautossa romaaneja
kirjastoautossa romaaneja
8

Hyvä ahvenanmaalaiset !!!

Raimo Mustonen
Raimo Mustonen
8

Iso kyllä myös täältä Raumalta. Olisi meillä suomalaisilla pienemmät kulut, kun itsenäistytte……. Venäjäkin on kiinnostunut.

Minä Vain
Minä Vain
8

Lähtekää vaan ja saatte vielä RKP:n bonuksena mukaanne.

Jarkko Niittylahti
Jarkko Niittylahti
8

Voitaiisiinko myös Manner-Suomessa järjestää kansanäänestys Ahvenanmaan itsenäisyydestä? Mieluusti sitova äänestys, jos kannatus näyttäisi olevan yli 50%.

Sotilaantytär
Sotilaantytär
8

Melkoiset kulut tietääkseni on manner-Suomelle Ahvenanmaasta ja ei mitään hyötyä. Olisivat saaneet aikoja sitten itsenäisyyden, mutta eivät uskaltaneet sitä ottaa, sillä Suomen avuthan olisivat loppuneet. Mielivät liittyä Ruotsiin, mutta ne kieltäytyivät kunniasta.
Kaunis saari, mutta tervemenoa tympeine ihmisineen.

Timo sinkkonen
Timo sinkkonen
8

Ei pienintäkään mahdollisuuksia koskaan. Täysin älytön ajatus

KNFD
KNFD
8

Jotenkin tuntuu että enemmistö suomalaisista antaisi ahvenanmaalaisille veljillemme ja sisarillemme(tirsk) itsenäisyyden mielellään. Nyt kaikki tukemaan ahvenanmaalaisia vapaustaistossaan.

Miikka Jalava
Miikka Jalava
8

Mikä olikaan ahvenanmaalaisten toimi Suomen ja Islannin-kielen aseman vahvistamisesta alotteita tehdessä. Kiitos perkeleesti siitäkin, Autonomia pois tai kokosaari pois. Maksamme ihan tarpeeksi sihen suuntaan, ja käsittääkseni käyrä on toisenlainen kuin uutisessa väitetään, joten koitetaanko luoda ajatus, että ahvenanmaa olisi suomelle suurikin maksaja, taitaa toistepäin mennä 😮

Mikko Kukkola
Mikko Kukkola
8

Ahvenanmaalle voisi antaa kansanäänestykseen kolme vaihtoehtoa:
1) Olla normaali osa Suomea 2) Liittyä Ruotsiin 3) Itsenäistyä.

Eetee
Eetee
8

Hyvä. Sillähän siitäkin paskasta päästään. Mutta koska maailman Pölhlä, Suomi jatkaa silloinkin edelleen noiden ylimielisten syöttiläiden elätystä eiks je?

huugo
huugo
8

Myydään tuo saari Ruotsalaisille hyvään hintaan. En pistäisi pahaksi tämän kalliin rasistimaakunnan erottamisesta Suomesta. Mutta ehdoton ei itsenäisyys haaveille koska sen jälkeen vieressämme olisi vielä isompi ongelma veroparatiisi ym.lieveilmiöiden suhteen.

Kannatetaan!!!
Kannatetaan!!!
8

Ahvenanmaa maksaa suomalaisille veronmaksajille enemmän vuodessa kuin maataloutuet. Niin että jos haluavat itsenäistyä, niin minä veronmaksajana kannata sitä. Veroprosentti pienenee kerralla ja saadaan eduskunnasta se 1kpl kiintiöpaikka vaikka kansallismielisille.

Ja sitten ahvenanmaalaiset saa tulla toimeen ihan omillaan.

Ahvenanmaalla töissä Suomessa asuva
Ahvenanmaalla töissä Suomessa asuva
8

Olisipa mukava nähdä viite mihin tämä lausunto perustuu… Ei löydy, koska on väärä!

Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
8

Jokainen affenanmaalainen saa keskimäärin 4500€/vuosi tukea manner suomelta + muut erityisoikeudet päälle (esim. vapautus asevelvollisuudesta)

-Tämä kaikki siis TÄYSIN ILMAN MITÄÄN VASTINETTA -TYHJÄSTÄ.!

Tsehtsehni
Tsehtsehni
8

?
Ainoa luku mitä muistan lukeneeni on että Oolanti ois viime aikoina kontribuoinut Suomen budjettiin 0,50% (siis maksanut) ja saanut takaisin 0,45%. Täytyypä tarkistaa.

Nyt joka iikalle hutkiminen vähemmälle ja tutkiminen suuremmalle.
Jos @”Kannatetaan!!!” kommentti osottautuu jälleen kerran tavanomaiseksi leimaavaksi huuteluksi
niin eipä näitä palstoja katsellessa tartte ihmetellä että jotkut ahvenanmaalaiset eivät tunne oloaan niin kotoisaksi osana Suomea.

Vieläpä mitä kielikysymyksiin tulee niin matemaattinen itsestäänselvyyshän se on että vähemmistöalueille jonne mikä tahansa maan enemmistö siirtyy muuttuu ajan kanssa enemmistön hallitsemaksi ja vähemmistökieli joutuu ahtaalle. Onhan Helsinki ja muitakin kaupunkeja olleet vahvasti ruotsinkielisiä ja nykyään heitä ei välttämättä kohdata äidinkielellään edes silloin kun laki sen vaatisi. Oli hölmöä ettei Suomeen perustettu selkeää ”Quebeciä”(ja ei, pelkkä Oolanti ei ruots. kiel. alueena riitä, kyseessä on kuitenkin yksi kolmesta Suomen maaperän alkuperäiskielistä ja geenit menee ristiinrastiin, oma mummo esim. aika paljon ruots. geenejä mut suom. kiel. ja muualla taas toisinpäin tai fiftysixty jne; ) niin silloin nämä kysymykset joidenka ympärillä kovasti nykyään öykkäröidään, eivät olisi mitään mistä meuhkata.

KNFD
KNFD
8

Ruotsihan sen aikoinaan halusi. Ja ahvenista iso osa halusi myös Ruotsiin liittyä. Niin että mikä ettei?

Ahven.A.N. Maa
Ahven.A.N. Maa
8

Sinne vaan Svea mamman hoivaan

Sotilaantytär
Sotilaantytär
8

Nyt olis Puuttinille tilaisuus ostaa/vaihtaa Ahvena Karjalaan. Siellä kauniissa Karjalassa on monien isovanhempien tai vanhempien koti ollut ja yhä on monilla kaipaus sukunsa juurille. Mutta kukaan ei kaipaa Ahvenaa.

Ismo Pessala
Ismo Pessala
8

Jos ahvenanmaa itsenäistyisi mikä tuskin koskaan toteutuu niin olisi se senjälkeen saari vapaata riistaa Itään tai Länteen

Heipä hei
Heipä hei
8

Ahvenanmaalaiset hurrit vois ripotella mereen ja tehdä koko ahvenanmaasta täysmääräinen lomakylä

Olli Raejoki
Olli Raejoki
8

Julistautumalla itsenäiseksi Ahvenanmaa menettää demilitarisoidun asemansa ja on silloin vapaata riistaa kaikille
mahdollisille aggressioille.Kukahan mahtaa olla eniten kiinostunut ko.alueesta?

Matutvittuun
Matutvittuun
8

Joo,,,tekobörjet haluaa itsenäisyyttä. Sama sakki mikä manner-Suomesta kerjää rahaa pärjätäkseen.D

Nuorten digitaalinen syrjäytyminen lisääntyy Suomessa

Julkaistu 5.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat nuoret Suomessa sanovat tulevansa syrjityiksi tai sivuutetuiksi verkossa. Monille eristäminen jatkuu ryhmäkeskusteluissa ja muilla digitaalisilla alustoilla vielä koulupäivän päätyttyä.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi lähes 6 000 suomalaista 13–18-vuotiasta nuorta. Kaikkiaan 38 prosenttia sanoi kokeneensa digitaalista syrjäytymistä, mikä on 15 prosenttiyksikön lisäys vuoteen 2021 verrattuna.

Tämä voi tarkoittaa sitä, ettei pääse mukaan ryhmäkeskusteluun, tulee sivuutetuksi tai että muut päättävät tarkoituksella olla vastaamatta. Järjestön tukipalveluiden koordinaattori Ida Sandholmin mukaan syrjäytyminen ulottuu usein koulun ja digitaalisten alustojen välille.

Eniten erottuu se, että nuoret sanovat muiden jättävän tarkoituksella vastaamatta heille. Tämä kulkee usein käsi kädessä: se, mitä tapahtuu koulussa, jatkuu kotona eri digitaalisilla alustoilla, Sandholm kertoi Ylelle.

Kysely osoittaa myös selviä eroja ryhmien välillä. Hieman yli 16 prosenttia tytöistä sanoi kokeneensa syrjäytymistä, kun taas pojilla vastaava luku oli hieman alle 8 prosenttia. Nuorten joukossa, jotka mieltävät itsensä muunsukupuolisiksi – eli eivät tytöiksi tai pojiksi – luku oli 21,5 prosenttia.

Digitaalinen hiljaisuus voi vaikuttaa itsetuntoon ja johtaa eristäytymiseen. Sandholm varoittaa, että huonot ihmissuhteet voivat myös viedä nuorelta halun käydä koulua.

Koska ihmissuhteet ovat yksi perusta sille, että haluaa mennä kouluun ja viihtyy siellä, huonot suhteet voivat johtaa tunteeseen, ettei kuulu joukkoon, Sandholm sanoo.

Aikuisia kehotetaan kysymään

Kyselyn mukaan nuoret haluavat enemmän keskustelua siitä, miten ihmisiä kohdellaan verkossa, sekä koulun jälkeistä toimintaa ja harrastuksia. Ennen kaikkea he toivovat, että aikuiset kysyisivät ja palaisivat aiheeseen, luoden useita mahdollisuuksia puhua asiasta.

Kun syrjäytymisen tunne muuttuu pitkäkestoiseksi, se voi Sandholmin mukaan tulla osaksi nuoren omakuvaa. Luvut viittaavatkin siihen, ettei kiusaaminen enää lopu koulupäivän päättyessä.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu 3.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.