Afganistanin entinen kommunistieliitti hamuaa korkeita virkoja Suomessa

Päivitetty 10.6.2017, Julkaistu 8.6.2017 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Afganistanin pakolaisuuttakin aiheuttavan epävakauden syynä ovat pitkälti 1970-luvulla tapahtuneet asiat, kommunistiset vallankaappaukset ja Neuvostoliiton tunkeutuminen maahan tukemaan asevoimin paikallisia kommunisteja. Se poliittinen yläluokka, jota puna-armeija lähti joulukuussa 1979 pelastamaan, pakeni sittemmin Neuvostoliittoon, josta osa jatkoi Suomeen asti.

Mohammed Daud Khan  oli Afganistanin pääministeri vuosina 1953–1963, ja ensimmäinen presidentti 1973–1978. Hänen  serkkunsa kuningas Mohammed Zahir Shah nimitti hänet pääministeriksi v.1953. Kenraali Khan tunnettiin pääministerikautenaan edistyksellisestä politiikastaan, etenkin naisten oikeuksien lisäämisestä, ja kahdesta viiden vuoden modernisoimissuunnitelmastaan. Hän kääntyi Neuvostoliiton puoleen talous- ja sotilasavun saamiseksi. Kuningas erotti hänet 1963 ja ryhtyi hallitsemaan itse.

Vuonna 1973 Mohammed Daud Khan kaappasi vallan kuninkaan ollessa ulkomailla ja julisti maan tasavallaksi ja itsensä tietysti presidentiksi. Khan yritti pelata Neuvostoliiton ja länsivaltojen kilpailulla, ja menetti vasemmistolaiset tukijansa.

Khan salamurhattiin presidenttikautensa lopuksi Afganistanin kahtiajakautuneen marxilaisen kansandemokraattisen puolueen sisäisessä valtataistelussa, Khalq-siiven kaapetessa vallan.



Mohammed Daud Razmyar toimi 1980-luvun alussa Afganistanin kansandemokraattisen puolueen (PDPA) keskuskomitean talousosaston varapuheenjohtajana, ja sittemmin puolueen korkeimman johdon eli keskuskomitean politbyroon jäsenenä.

Vaikka Afganistanin demokraattisen tasavallan yksipuoluejärjestelmä lopetettiin 1987, säilyi valta PDPA:n ja muiden sosialistien käsissä. Helmikuun alussa 1989 neuvostojoukkojen vetäytyessä Afganistanista Razmyar toimi pääkaupunki Kabulia johtaneen puolueneuvoston pääsihteerinä. 19. helmikuuta 1980 presidentti Mohammad Najibullah perusti maata johtaneen 20-jäsenisen Isänmaan puolustuksen korkeimman neuvoston, jonka jäseneksi Daud Razmyar nimitettiin. Razmyar toimi myös tämän korkeimman neuvoston kansanhuoltokomission jäsenenä.

Vuonna  1989 Razmyar nimitettiin Afganistanin Neuvostoliiton-suurlähettilääksi Moskovaan. Neuvostoliiton hajottua romahti myös Afganistanin sosialistinen hallinto nopeasti, ja Razmyarin kohtaloksi tuli maanpakolaisuus ja muutto Moskovasta Helsingin Puu-Käpylään. Mohammed Daud Razmyar on sittemmin osallistunut Afganistanin kansanpuolueen toimintaan Käpylästä käsin. Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen kansanedustaja Nasima Razmyar on Mohammed Daud Razmyarin tytär.



Nasima valmistui ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulusta vuonna 2004. Hän on suorittanut yhteisöpedagogin ja valtio-opin opintoja.

Vuodet 2006–2007 Razmyar työskenteli Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestön tehtävissä Tanskassa, minkä jälkeen hän on työskennellyt Mannerheimin Lastensuojeluliitossa ja Monika-Naiset-liitossa maahanmuuttajia koskevissa tehtävissä. Yksityisen sektorin töitä Nasima Razmyarille ei ole kertynyt.

Vuonna 2010 Razmyar valittiin vuoden pakolaisnaiseksi perusteena tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen.

Samana vuonna hän osallistui Tanssii tähtien kanssa -ohjelman viidennelle kaudelle, mikä herätti keskustelua Suomen afgaaniyhteisössä.

Kesä–joulukuussa 2011 Razmyar toimi Mikael Jungnerin eduskunta-avustajana. Vuoden 2012 alusta alkaen hän on toiminut SDP:n eduskuntaryhmän poliittisena avustajana ja vuoden 2013 alusta SDP:n eduskuntaryhmän viestintäsihteerinä.

Razmyar valittiin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon 1 671 äänellä. Hän oli SDP:n ehdokas myös vuoden 2014 eurovaaleissa, joissa sai 12 312 ääntä. Razmyar oli ehdolla myös kevään 2015 eduskuntavaaleissa. Hän sai vaaleissa yhteensä 5 156 ääntä ja tuli valituksi eduskuntaan.  Razmyar kuuluu vastaanottokeskusten toimintaa hoitavan Viittakivi Oy:n hallitukseen.

Nasima Razmyar on äskettäin valittu Helsingin Kaupungin apulaispormestariksi. Kabulin hallinnossa Daud-Razmyar -suvusta ei tällä hetkellä ole ketään.




Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.