Mainos:

Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista – Jyväskylän yhteenotto 2015

Julkaistu 5.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista eroaa täysin poliisin ja syyttäjän näkemyksistä. Vastarintaliike kyseinalaistaa jyrkästi "valtamedian" uutisoinnin tapahtumista.

Suora kopio vastarintaliikkeen sivuilta:

Vastarintaliike piti elokuussa 2015 Jyväskylässä perinteisen Neste Oil Ralli -katutapahtuman, jota puidaan koko tämän viikon ajan Jyväskylän käräjäoikeudessa. Valtamedia on valehdellut järjestelmällisesti niin tapahtumien kulusta kuin ”uhrien” taustoista. Nyt julki tulleet esitutkintamateriaalit paljastavat, mitä Jyväskylässä todella tapahtui.

Ensimmäinen päivä käräjillä sujui rauhallisesti, vaikka poliisi oli varautunut lukemattomien partioiden ja jopa Mörön voimin mahdollisiin välikohtauksiin. Täysin ylimitoitettujen turvatoimien vuoksi istunnot alkoivat aina noin puoli tuntia myöhässä. Aamulla saliin saapui myös yksi äärivasemmistolainen, mutta tämä poistui paikalta ensimmäisellä tauolla eikä enää palannut.

Mainos:

Maanantaina oikeudessa keskityttiin kirjallisiin todisteisiin, videoihin ja kuviin. Valtamedia repi suuret lööpit siitä, etteivät kaikki syytetyt olleet saapuneet oikeudenkäyntiin. Menettelyssä ei kuitenkaan ollut tosiasiassa mitään kummallista, sillä osalle vastaajista oli ilmoitettu, ettei näiden tarvitse olla joka päivä paikalla.

Syyttäjän argumentit paljastivat pian, kuinka huteralle pohjalle väitteet ”mellakoinnista” ja ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta” on rakennettu. Syyttäjällä ei ole yhtään konkreettista todistetta mellakkaepäilyjen vahvistamiseksi; ei ole videota, jolla mellakan johtamisesta epäillyt näyttäisivät määrääviä käsimerkkejä tai antaisivat sanallisia käskyjä. Mellakan määritelmä täyttyy vasta poliisin antaessa hajaantumiskäskyn, mutta sellaista ei tapahtumavideoilla kuule.

Mellakkasyytteet perustuvatkin täydellisesti paikalla olleiden poliisien henkilötodisteluun, joka järjestetään torstaina. Koska mellakka- ja hajaantumiskäskyistä ei jäänyt nauhoille todisteita, alkoi poliisi jälkikäteen väittää, että molempia käskyjä tosiasiassa annettiin, vaikka ne katosivat videoilta mystisesti. Käräjillä tullaankin punnitsemaan, luotetaanko Suomessa enemmän teknisiin todisteisiin vai omaa etuaan ajavien poliisien kuulopuheisiin.

Poliisin henkilötodistelusta tekee erityisen huteraa se, että viranomaiset jäivät jo esitutkinnan aikana kiinni tarinoidensa muuttamisesta ja ristiriitaisista kertomuksista. Poliisi esimerkiksi väitti tapahtumasta alun perin ilmoittaneen ja nyt mellakan johtamisesta epäillyn miehen ”johtaneen hyökkäystä” Sokokseen. Tapahtumavideoilta kuitenkin näkee, että mies saapuu Sokoksen edustalle viimeisten joukossa eikä ehdi edes rakennukseen sisälle ennen kuin viranomaiset repivät hänet pois. Kumpi valehtelee – video vai virkavalta?

Puolustus muistutti päivän aikana, että Suomessa järjestetään jatkuvasti oikeudenkäyntejä joukkotappeluista, joissa on paljon enemmän osanottajia kuin Sokoksen sisällä oli. Näitä ei kuitenkaan koskaan määritellä ”mellakoiksi”. Miksi Vastarintaliikettä kohdellaan eri standardeilla?

Syyttäjä onkin yrittänyt turvata selustansa valitsemalla rikosnimikkeeksi ”väkivaltaisen mellakan” tavallisen ”mellakan” sijaan, koska ”väkivaltainen mellakka” ei vaadi viranomaisen läsnäoloa – eli käytännössä hajaantumiskäskyä. Edes syyttäjä ei vaikuta siis uskovan poliisin väitteisiin siitä, että hajaantumiskäsky on annettu, vaikkei sitä millään videolla voi kuullakaan.

Syyttäjä väittää, että Arto Savolainen oli valittu jostain syystä jo etukäteen järjestön ”kohteeksi”, vaikka esitutkinnassa tästä ei paljastunut mitään viitteitä – ei tekstiviestejä, asiakirjoja, videolle tallentuneita toimintakäskyjä tai sähköposteja. Puolustus muistutti, että Savolainen tapasi aktivistimme jo ennen välikohtauksen alkua kaupungin keskustassa, eikä kukaan käynyt tämän kimppuun. Savolainen ei siis ollut ”kohde”. Välikohtaus syntyi vasta myöhemmin, kun Savolainen itse ryntäsi aktivistejamme kohti Sokoksella ja viittoi ystäviään mukaan. Tämä selviää esitutkintavideolta.

Syyttäjä ei tietenkään kommentoinut lainkaan sitä, että Savolaisella oli Sokoksella mukanaan useita ystäviä, joista osa liikkui jo aiemmin kaupungin keskustassa aktivismimme aikana huudellen solvauksia kansallissosialisteille. Syyttäjän mukaan Savolainen yritti välikohtauksen puhjettua ”paeta” ostoskeskukseen, vaikka video todistaa, että hän juoksi nimenomaan aktivistejamme kohti.

Julkaistu 3.4.2017 klo 9.00:

Olemme järjestäneet rallien yhteydessä aktivismia vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2015 välikohtausta lukuun ottamatta tapahtumat ovat aina olleet rauhallisia poliisin näkyvästä läsnäolosta huolimatta. Myös vuoden 2015 mielenilmaus olisi päättynyt ilman välikohtauksia, mikäli aktivisteja vastaan ei olisi hyökätty.

Tulemme uutisoimaan tämän viikon ajan säännöllisesti oikeudenkäynnin kulusta. Tärkeimmät tapahtumien kulkuun liittyvät tiedot selviävät kuitenkin jo esitutkintamateriaalista, joka on nyt julkista.

Lue koko artikkeli täältä, tapahtumista myös video

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9 years ago

Melko irvokasta että tämän vastarintaliikkeen ajojahdin piirteitä sisältävän ”oikeudenkäynin” aikana vihervasemmisto & maahantunkeutujat hyökkäävät Pasilassa poliisien kimppuun. Siinä ”oikeudelle” malliesimerkki ihan OIKEASTA MELLAKOINNISTA. Jyväskylän tapauksessa sellaisesta ei todellakaan ollut kysymys.

Suomen ”oikeus”järjestelmä on äärettömän kieroutunut, tässä maassa on erittäin räikeät kaksois-standardit. Tämä jos mikä jakaa kansaa kahtia sekä tulee aiheuttamaan vakavia ongelmia jatkossa, rehelliset Suomalaiset eivät tule hyväksymään moista menettelyä vaan loppukin luottamus ”oikeus”laitokseen romahtaa.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.