Mainos:

Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista – Jyväskylän yhteenotto 2015

Julkaistu 5.4.2017 – Kirjoittaja Toimitus

Vastarintaliikkeen näkemys tapahtumista eroaa täysin poliisin ja syyttäjän näkemyksistä. Vastarintaliike kyseinalaistaa jyrkästi "valtamedian" uutisoinnin tapahtumista.

Suora kopio vastarintaliikkeen sivuilta:

Vastarintaliike piti elokuussa 2015 Jyväskylässä perinteisen Neste Oil Ralli -katutapahtuman, jota puidaan koko tämän viikon ajan Jyväskylän käräjäoikeudessa. Valtamedia on valehdellut järjestelmällisesti niin tapahtumien kulusta kuin ”uhrien” taustoista. Nyt julki tulleet esitutkintamateriaalit paljastavat, mitä Jyväskylässä todella tapahtui.

Ensimmäinen päivä käräjillä sujui rauhallisesti, vaikka poliisi oli varautunut lukemattomien partioiden ja jopa Mörön voimin mahdollisiin välikohtauksiin. Täysin ylimitoitettujen turvatoimien vuoksi istunnot alkoivat aina noin puoli tuntia myöhässä. Aamulla saliin saapui myös yksi äärivasemmistolainen, mutta tämä poistui paikalta ensimmäisellä tauolla eikä enää palannut.

Mainos:

Maanantaina oikeudessa keskityttiin kirjallisiin todisteisiin, videoihin ja kuviin. Valtamedia repi suuret lööpit siitä, etteivät kaikki syytetyt olleet saapuneet oikeudenkäyntiin. Menettelyssä ei kuitenkaan ollut tosiasiassa mitään kummallista, sillä osalle vastaajista oli ilmoitettu, ettei näiden tarvitse olla joka päivä paikalla.

Syyttäjän argumentit paljastivat pian, kuinka huteralle pohjalle väitteet ”mellakoinnista” ja ”väkivaltaisen mellakan johtamisesta” on rakennettu. Syyttäjällä ei ole yhtään konkreettista todistetta mellakkaepäilyjen vahvistamiseksi; ei ole videota, jolla mellakan johtamisesta epäillyt näyttäisivät määrääviä käsimerkkejä tai antaisivat sanallisia käskyjä. Mellakan määritelmä täyttyy vasta poliisin antaessa hajaantumiskäskyn, mutta sellaista ei tapahtumavideoilla kuule.

Mellakkasyytteet perustuvatkin täydellisesti paikalla olleiden poliisien henkilötodisteluun, joka järjestetään torstaina. Koska mellakka- ja hajaantumiskäskyistä ei jäänyt nauhoille todisteita, alkoi poliisi jälkikäteen väittää, että molempia käskyjä tosiasiassa annettiin, vaikka ne katosivat videoilta mystisesti. Käräjillä tullaankin punnitsemaan, luotetaanko Suomessa enemmän teknisiin todisteisiin vai omaa etuaan ajavien poliisien kuulopuheisiin.

Poliisin henkilötodistelusta tekee erityisen huteraa se, että viranomaiset jäivät jo esitutkinnan aikana kiinni tarinoidensa muuttamisesta ja ristiriitaisista kertomuksista. Poliisi esimerkiksi väitti tapahtumasta alun perin ilmoittaneen ja nyt mellakan johtamisesta epäillyn miehen ”johtaneen hyökkäystä” Sokokseen. Tapahtumavideoilta kuitenkin näkee, että mies saapuu Sokoksen edustalle viimeisten joukossa eikä ehdi edes rakennukseen sisälle ennen kuin viranomaiset repivät hänet pois. Kumpi valehtelee – video vai virkavalta?

Puolustus muistutti päivän aikana, että Suomessa järjestetään jatkuvasti oikeudenkäyntejä joukkotappeluista, joissa on paljon enemmän osanottajia kuin Sokoksen sisällä oli. Näitä ei kuitenkaan koskaan määritellä ”mellakoiksi”. Miksi Vastarintaliikettä kohdellaan eri standardeilla?

Syyttäjä onkin yrittänyt turvata selustansa valitsemalla rikosnimikkeeksi ”väkivaltaisen mellakan” tavallisen ”mellakan” sijaan, koska ”väkivaltainen mellakka” ei vaadi viranomaisen läsnäoloa – eli käytännössä hajaantumiskäskyä. Edes syyttäjä ei vaikuta siis uskovan poliisin väitteisiin siitä, että hajaantumiskäsky on annettu, vaikkei sitä millään videolla voi kuullakaan.

Syyttäjä väittää, että Arto Savolainen oli valittu jostain syystä jo etukäteen järjestön ”kohteeksi”, vaikka esitutkinnassa tästä ei paljastunut mitään viitteitä – ei tekstiviestejä, asiakirjoja, videolle tallentuneita toimintakäskyjä tai sähköposteja. Puolustus muistutti, että Savolainen tapasi aktivistimme jo ennen välikohtauksen alkua kaupungin keskustassa, eikä kukaan käynyt tämän kimppuun. Savolainen ei siis ollut ”kohde”. Välikohtaus syntyi vasta myöhemmin, kun Savolainen itse ryntäsi aktivistejamme kohti Sokoksella ja viittoi ystäviään mukaan. Tämä selviää esitutkintavideolta.

Syyttäjä ei tietenkään kommentoinut lainkaan sitä, että Savolaisella oli Sokoksella mukanaan useita ystäviä, joista osa liikkui jo aiemmin kaupungin keskustassa aktivismimme aikana huudellen solvauksia kansallissosialisteille. Syyttäjän mukaan Savolainen yritti välikohtauksen puhjettua ”paeta” ostoskeskukseen, vaikka video todistaa, että hän juoksi nimenomaan aktivistejamme kohti.

Julkaistu 3.4.2017 klo 9.00:

Olemme järjestäneet rallien yhteydessä aktivismia vuodesta 2012 lähtien. Vuoden 2015 välikohtausta lukuun ottamatta tapahtumat ovat aina olleet rauhallisia poliisin näkyvästä läsnäolosta huolimatta. Myös vuoden 2015 mielenilmaus olisi päättynyt ilman välikohtauksia, mikäli aktivisteja vastaan ei olisi hyökätty.

Tulemme uutisoimaan tämän viikon ajan säännöllisesti oikeudenkäynnin kulusta. Tärkeimmät tapahtumien kulkuun liittyvät tiedot selviävät kuitenkin jo esitutkintamateriaalista, joka on nyt julkista.

Lue koko artikkeli täältä, tapahtumista myös video

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

1 Kommentti
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Talvisodanhenki
Talvisodanhenki
9

Melko irvokasta että tämän vastarintaliikkeen ajojahdin piirteitä sisältävän ”oikeudenkäynin” aikana vihervasemmisto & maahantunkeutujat hyökkäävät Pasilassa poliisien kimppuun. Siinä ”oikeudelle” malliesimerkki ihan OIKEASTA MELLAKOINNISTA. Jyväskylän tapauksessa sellaisesta ei todellakaan ollut kysymys.

Suomen ”oikeus”järjestelmä on äärettömän kieroutunut, tässä maassa on erittäin räikeät kaksois-standardit. Tämä jos mikä jakaa kansaa kahtia sekä tulee aiheuttamaan vakavia ongelmia jatkossa, rehelliset Suomalaiset eivät tule hyväksymään moista menettelyä vaan loppukin luottamus ”oikeus”laitokseen romahtaa.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.