HS poliisin johtokeskuksessa: Syksyn 2015 mielenosoitukset olivat poliisille haaste.

Päivitetty 22.8.2016, Julkaistu 22.8.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia

”Homma kävi todella kuumana viime syksynä tuolla Narinkkatorilla. Jos oli Rajat kiinni -mielenosoitus, aina paikalle tuli myös vastamielenosoitusporukka, joiden joukossa oli yleensä anarkisteja. Tarvitsimme 100–150 uutta joukkojenhallintapoliisia, ja hommat oli tehtävä ylitöinä, koska niihin ei pystytty varautumaan. Ei se ollut halpaa hommaa.”  Näin poliisin johtokeskuksen johtajaa.

Ylikomisario Jussi Huhtela kommentoi lehdelle syksyn tilanteita Narinkkatorilla ja itsenäisyyspäivän sattumuksia.  Pääosan haastattelussa saa poliisin joulukuussa ensimmäistä kertaa käyttämä ihme-soft-ase, joka ampuu kumisia palleroita. Sen maahan osuneen ammuksen arvellaan singonneen jotakin mielenosoittajan kasvoihin, jolloin aiheutui lievä silmävamma.

Mellakkatilanteet ovat olleet Suomessa hyvin harvinaisia. Vanhempi polvi muistaa Kemin lakot 1948, jolloin poliisi suojeli lakkoon liittymätöntä Kemihaaran uittotyömaata mielenosoittajilta. Tapauksen yhteydessä kuoli kaksi henkilöä, joista toinen tuntemattoman ampujan luotiin. Yleislakko 1956 aiheutti myös yhteentörmäyksiä Helsingissä, mutta ei henkilövahinkoja.

"Hullu vuosi" 1968 toi nahistelun julkisiin mielenosoituksiin Suomessakin: Persian shaahin Muhamed Reza Pahlevin Suomen-vierailu herätti ulkomaisia esikuvia jäljitteleviä protesteja Helsingissä, ja Neuvostoliiton toteuttama sotilaallinen isku Tsekkoslovakiaan 21.08. toi mielenosoittajat Tehtaankadulle, -ja kärhämiin poliisin kanssa. Ihmisten vammautumisista vältyttiin tälläkin kertaa.

Ammuksia lähettävä väline, toisinsanoen *ase*, on suomalaisen poliisin kädessä harvoin nähty kummajainen. Kun Kemin fataalit laukaukset v.48 eivät tutkimuksissa osoittautuneet poliisin aseesta lähteneiksi, ensimmäinen viranomaisen t. esivallan auktorisoiman henkilön liipasinsormella lähetetyn projektiilin l. ammuksen eteen joutunut suomalainen sitten v.1918 sisällissodan, oli 06.12.2016 kumiluodin aiheuttamasta kimmokkeesta tällin päähänsä saanut "antifasistisen" mielenilmaisun osanottaja Jari Laine. Onko *antikliimax* oikea sana?

Jari toipui vammastaan entiselleen, ja oli mm. Itäkeskuksen Tallinnanaukiolla hyväntuulisena mieltäänosoittamassa parisaenviikkoa sitten, mutta julkinen keskustelu 06.12. laukauksista ei ole toipunut? Esittelemme siis paljonpuhutun ei-tappavan-aseen:

FN 303 on itselataava, vähemmän-tappava (less-lethal) mellakka-ase, jonka valmistaja on belgialainen FN Herstal. Sen tuotanto aloitettiin vuonna 2003. Suomessa ase tunnetaan myös nimellä ”paineilmatoiminen projektiililaukaisin”[1].

Muovirakenteisella paineilmakäyttöisellä aseella ammutaan värikuulaa muistuttavia ammuksia, joiden kantomatka on noin 70 metriä. Ne voivat maalin lisäksi sisältää myös paprikasumuttimissa käytettyä kapsaisiinia.[2] Asetta käytetään tilanteissa, jossa etälamauttimen tai paprikasumutteen kantomatka ei riitä. Ammuksen on tarkoitus rikkoontua osuessaan kohteeseen, eikä sen pitäisi esimerkiksi lävistää ihoa. Mellakanhallinnan lisäksi FN 303:a voidaan käyttää myös villieläinten karkottamiseen.[3] Wikipedia.

IHMEASE000000001Luotetun asetehtaan FN:n vamistama ihmease FN 303 siis kertoo poliisin arsenaaliin kuuluessaan suomalaisten viranomaisten tahdosta hoitaa järjestykseenpakotus -tehtävänsä mahdollisimman humaanisti ja vähimmällä jälkipuheella. "Aseen"  ensikäyttö tosin herätti kalabaliikin, joka näyttää jatkuvan yhä.

Syksyn ja talven "Rajat kiinni!" -mielenilmaisuissa ei mellakka-aseita tarvittu. Poliisin voimat olivat *riittävät*, eikä niitä jouduttu käyttämään oikeastaan kuin sen kerran, kun eräs tunnettu naispuolinen mediahenkilö jouduttiin niputtamaan. Lisää tietoa tästä saa mm. Youtubesta, haulla "mä-en-pysty-hengittääään!".

Hesarin NYT-liitteen toimittajilla on virheellinen käsitys, että poliisin toimintaan oltaisiin tyytymättömiä myös hallituksen maahanmuuttopolitiikkaa vastustaneessa joukossa. Tämä ei missään tapauksessa pidä paikkaansa. Mielenilmaisuja seurannut toimittajamme muistaa rajat-kiinni-väen useimmiten tilaisuuksien lopuksi kiittäneen poliisi hyvästä toiminnasta yhteishuudolla. Em. Suvi Auvisen niputus sai maahanmuuttokriittiltä jopa aplodit ja kannustushuutoja.

Samalla Huhtela on saanut vihamiehiä, tai ainakin äänekkäitä vastustajia, niin anarkistien kuin Rajat kiinni -liikkeen joukoissakin. Molemmat osapuolet kokevat poliisin olevan toisen puolella, suojelevan tai ylireagoivan toisen puolen tekemisiin.

Uudenvuodenyön tapahtumat Helsingissä ovat edelleenkin liian kuuma aihe selväsanaisesti käsiteltäväksi?  HS kysyy:

Huhtela muotoilee sanansa tarkkaan, kun muistelee tapausta. ”Miten tämän sanoisi niin, etteivät ihmiset tule sanomaan, että tuo on rasisti. Uudenvuoden tapahtumat olivat tietyllä tavalla herätys sekä viranomaisille että näille miehille [turvapaikanhakijoille]. Tajusimme, että nyt puuttuvat tietyllä tavalla säännöt siitä, mitä Suomessa saa tehdä. Uskon, että tuolloin onnistuimme luomaan ne pelisäännöt. Sen jälkeen tämmöisistä asioista ei ole hirveästi tarvinnut puhua.”

Helsingin apulaispoliisipäällikön Ilkka Koskimäen lausunto brittilehti The Telegraphille myönsi joukkoahdistelua tapahtuneen, mutta myöhemmät poliisin julkitulot vesittivät kuvan tapahtumista. 15 rikosilmoitusta Senaatintorin ympäristöstä on kuitenkin kirjattu tuossa tilanteessa. On merkillepantavaa, että Huhtela hyvin tarkkaan varoo sanojaan.

Toisaalla olemme käsitelleet  viranomaisilta vaaditun *poliittisen korrektiuden* seurauksia Ruotsissa: Paitsi että julkisuudessa annettu kuva Tukholman turvallisuustilanteesta on ollut epärealistinen juuri po. *rasismin-välttelemisen* vuoksi, myös viranomaisten sisäinen tiedottaminen on ollut suodattunutta, jos sen siististi sanoo. Tukholman kaupunginhallituksen jäsenen lausunto viime viikonlopun katastrofista "We are Sthlm" -nuorisotapahtumassa on hyvin varoittava.

Roger Ticoalu Tukholman kaupunginhallituksesta kertoo, että viranomaiset olivat täysin varautumattomia tälläisiin ongelmiin: ”Me emme osanneet odottaa mitään tälläistä, että suuret joukot nuoriamiehiä ympäröi jonkun tytön ja seksuaalisesti hyväksikäyttävät häntä.”

Hän myöntää, että viranomaisilta puuttui kokonaan ajanmukainen tieto kaduilla yleistyvästä naisten ahdistelusta, -siis juuri Senaatintorin uudenvuodenyön kaltaisesta toiminnasta. Viranomaisten tietämättömyyden seurauksena poliisi joutui lauantaina ja sunnuntaina ottamaan suojiinsa parkuvia tyttöjä ja pidättämään kymmeniä turvapaikanhakija-miehiä. Tästä olisi vältytty, jos poliisi olisi saanut kertoa edes omille esimiehilleen, mitä on kokemuksen mukaan odotettavissa. Di-gold

http://nyt.fi/a1471748022599

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.