Jari Laine testasi etälamauttimenkin.

Julkaistu 10.12.2016 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Tajukankaan haastattelema Suomen indepence-day kestohitti Jari Laine kertoo avoimesti osuudestaan Vastarintaliikkeen (PVL) marssilla sattuneeseen välikohtaukseen. Jari ottaa reilusti vastuun hyökkäämisestään käsiraudoitetun kiinniotetun ruotsalaisen kimppuun poliisiauton takakontissa.

Itsenäisyyspäivän 2015 sellkauksessa 612-kulkuetta häirinneen joukon ja viranomaisten välillä sai pahemman tällin vain Jari Laine. Tälläkertaa hän oli yksin liikkeellä "koko natsiorkesteria vastaan".

Tajukangas: Tapahtuiko maijassa jotain erityistä?

Jari:  Huusin siinä monesti, että natsit vittuun ja olin aika ihmeissäni kun maijassa raivoaa natsi jo valmiiksi. Sanoin poliisille, että en vittu mene paskan kanssa samaan autoon ja yritin jaloilla estää niitä mua sinne laittamasta. Poliisi sanoi, että samaa sontaa olette molemmat ja löi oven kiinni. Tää kundi maijassa kävi kierroksilla ja alko huutaan ja räkimään mua. Mulla nenä auki ja kohtuu vitutus päällä ni aattelin että ole hiljaa ja löin noin viisi kertaa sitä nyrkillä. Minuutin ehkä kahden päästä kytät avasi ovet ja ampui mua etälamauttimella suoraan rintaan. Siitä rautoihin ja Pasilaan, aamulla kuulustelut ja sitten ulos.

Lue koko juttu: https://paavotajukangas.com/2016/12/10/jari-laine-kertoo-itsenaisyyspaivan-tapahtumista-tajukankaan-haastattelu/

Jarin lausuntoa täytyy pitää luotettavana, sillä hän puhuu juridisesti itseään vastaan myöntämällä olleensa aloitteellinen väkivallassa, joka tapahtui suljetussa pidätetyn säilytystilassa ilman silminnäkijöitä. Tarkasteltavaksi jää, tekikö poliisi virheen sijoittaessaan juuri toisistaan erottamansa tappelijat samaan tilaan ilman silmälläpitoa.

Perinteellisesti poliisin asiakaskunta on ollut hyvin kilttiä poikaa putkaan vietäessä, ja pukarit ovat istuneet rivissä penkillä kuin pienet enkelit odottamassa tietojensa kirjaamista ennen koppiin sulkemista. Mutta se olikin ennen moderneja piristeitä, ja kun katuväkivallasta vielä saattoi saada konkreettisia rangaistuksia. Poliisiasemakin oli silloin pikkuroballa.

Jari kertoo haastattelussa päättäneensä mennä mukaan "natsimarssille" aiheuttaakseen siellä häiriötä. Hänen motiivinsa oli suuttumus Jimi Karttusen kuolemaan johtaneesta tapahtumasarjasta. Karttusen kuolinsyy on kuolintodistuksen kirjoittaneen lääkärin vahvistama, ja lääkärikuntaa sitoo lausuntojen oikeellisuuteen heidän vannomansa Hypokritoksen vala. Jimi siis kuoli, ja Jari kertoo kostonhalunsa heränneen.

Jari oli liittynyt PVL:n marssivaan joukkoon, siis omien sanojensa mukaan aiheuttaakseen jonkin häiriön. Sopivasti jonkun toimittaja-valokuvaaja-ryhmän kohdalla Jari laittoi toimeksi. Aivan toiseen asiaan mennäkseni, eräässä vaiheessa levisi mediassa ammattitoimittajan kynästä (ei some-huhu siis!) lähtenyt uutinen, jonka mukaan "äärioikeistolaiset marssijat tappelivat keskenään".

Jarin haastattelusta:

Aiemminhan Laine olikin jo kertonut mm. Facebookissa aikeensa ujuttautua Vastarintaliikkeen kulkueeseen ja läpsiä porukkaa kuonoon. Laine jatkaa:

Jari: En ehtinyt marssin alkuun joten lähdin Kaisaniemenpuistoon odottelemaan natseja. Tuli kylmä ja aattelin, että missä vitussa ne luuhaa. Kysyin neuvoa poliiseilta, jotka opastivat minut marssireitille. Näin kulkueen kun se kääntyi Pitkältäsillalta Kaisaniemeen päin. Poliiseja oli paljon, mutta sain vapaasti liittyä marssiin.

Tajukangas: Sen jälkeen alkoi toiminta?

Jari: Päätin toimia siinä heti ja iskin lähintä leukapartaa avarilla ja siitä alkoi tappelu. Koska suhde oli minä vastaan koko natsiorkesteri niin jäin häviölle ja sain potkuja ja lyöntejä kiitettävästi päähäni. Poliisi tuli ja erotti tappelijat ja alkoi siirtää porukkaa maijaan.

Kerrataanpa:

  • Jari oli kertonut periaatteessa kaikille aikovansa liittyä Vastarintaliikkeen marssiin tehdäkseen häiriötä.
  • Poliisi neuvoi Jarin oikeaan paikkaan.
  • Tunnettu anti-natsi sai vapaasti liittyä mukaan marssiin.
  • Jari aloitti mekkalan sopivassa kohdassa.
  • Toimittaja ymmärsi kuvailla tapahtunutta "natsien" keskinäiseksi skabaksi, ja tämä versio levisi mediaan.

Niin tai näin, Suomi sai taas ihmeteltävää, ohittamaan tärkeämpiä uutisia. Älkää ny enää laittako Jaria tuleen, häntä on jo tarpeeksi ammuttu ja potkittu. Joku toinen ens kerralla?

Ja Jari saa viimeiset sanat: "Kerroin kytille asiat niin ku ne ovat ja vaikka vituttaakin, että löin raudoissa olevaa niin tehty mikä tehty. ...  Jimi Karttusen puolesta tein mitä tein ja kannan vastuun ja seuraukset."

Ja niitä seurauksia tulee sitten vain oikeuslaitokselta. di-gold

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.