15-vuotiaiden luku- ja matematiikan tulokset ovat laskeneet ennätysmäisen alas kaikissa viidessä Pohjoismaassa. PISA 2025 paljastaa syvenevän osaamiskriisin Suomesta Islantiin – ja Ruotsissa osaamiserot kapenevat vain siksi, että parhaiten pärjäävät oppilaat menettävät jalansijaa.
Ruotsi, Tanska, Suomi, Norja ja Islanti ovat kaikki saavuttaneet PISA-historiansa heikoimmat luku- ja matematiikan tulokset, Ruotsin opetushallitus Skolverket raportoi 8. syyskuuta julkaistussa tiedotteessaan. Ruotsi sai lukutaidosta 466 pistettä, mikä on 21 pistettä vähemmän kuin vuonna 2022, ja matematiikasta 464 pistettä, eli 18 pistettä vähemmän. Luonnontieteiden tulos oli 485 pistettä, jossa ei tapahtunut tilastollisesti merkitsevää muutosta. Ruotsi pysyy kaikissa kolmessa oppiaineessa OECD-maiden keskiarvon tasolla.
Tanskan opetusministeriö raportoi ennätysalhaisista tuloksista kaikissa kolmessa aineessa: 460 pistettä lukutaidossa, 471 matematiikassa ja 478 luonnontieteissä. Tästä huolimatta Tanska pysyy matematiikassa OECD-keskiarvon yläpuolella ja lukutaidossa sekä luonnontieteissä keskiarvon tasolla. Lasku ulottuu kaikille suoritustasoille, myös vahvimpiin oppilaisiin.
Suomi suoriutuu Ruotsia paremmin lukutaidossa ja luonnontieteissä, mutta on myös heikentynyt. TT raportoi Schibstedin omistaman Aftonbladet-lehden kautta Suomen pistemääriksi lukutaidossa 474 (-16 pistettä), matematiikassa 469 (-15 pistettä) ja luonnontieteissä 504 (-7 pistettä).
Norja keskiarvon alapuolella, Islanti pohjoismaisia naapureitaan jäljessä
Norja jää nyt kaikissa kolmessa oppiaineessa OECD-keskiarvon alapuolelle ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen, maan opetusvirasto kertoo. Lukutaito laski 24 pistettä 453:een ja matematiikka 17 pistettä 452:een. Luonnontieteiden tulos 470 pistettä pysyi vakaana vuoteen 2022 verrattuna.
Norjassa 34 prosenttia oppilaista alittaa lukutaidon perustason ja 38 prosenttia matematiikan perustason. Virasto huomauttaa, että tuloksiin liittyy tavallista enemmän epävarmuutta, sillä osallistumisaste oli alhaisempi ja suurempi osa oppilaista jätettiin tutkimuksen ulkopuolelle.
Islanti jää jälkeen sekä OECD-keskiarvosta että pohjoismaisista naapureistaan kaikissa kolmessa aineessa, maan opetus- ja lapsiasiainministeriö tiedotti 7. syyskuuta. Vain 56 prosenttia saavuttaa lukutaidon perustason ja 62 prosenttia matematiikan ja luonnontieteiden perustason. Lukutaidon ja matematiikan osuudet laskivat neljä prosenttiyksikköä vuodesta 2022; luonnontieteissä muutos jäi virhemarginaalin sisälle. Vuonna 2015 lukutaidon tason saavutti vielä 78 prosenttia.
Kaventunut ero – ei siksi, että heikoimmat olisivat parantaneet
Ruotsissa perustason alittavien osuus nousi kolmessa vuodessa lukutaidossa 24:stä 31 prosenttiin ja matematiikassa 27:stä 34 prosenttiin. Lukutaidon kynnyksen alittaminen ei tarkoita, etteivätkö oppilaat osaisi lukea; se tarkoittaa, etteivät he hallitse tekstejä tasolla, jonka PISA määrittelee perustaidoksi.
Socioekonomisesti heikoimmista taustoista tulevista ruotsalaisoppilaista 49 prosenttia epäonnistuu matematiikassa ja 45 prosenttia lukutaidossa, kun taas paremmista taustoista tulevien vastaavat luvut ovat 19 ja 17 prosenttia. Erot ovat edelleen suuria.
Silti kuilu on pienenemässä – mutta ei siksi, että heikoimmat oppilaat olisivat saavuttaneet muita. Hyväosaisten oppilaiden tulokset ovat heikentyneet jyrkästi, mikä on havaittavissa myös useissa muissa OECD-maissa.
Skolverketin analyysipäällikkö Anna Castberg kirjoittaa tiedotteessa: "PISA 2025 -tutkimuksessa sosioekonomiseen taustaan perustuvat tuloserot eivät kasva, vaan pienenevät. Mutta se johtuu siitä, että näemme niin suuren laskun paremmista sosioekonomisista taustoista tulevien oppilaiden keskuudessa."
Tulokset heikkenevät useimmissa OECD-maissa. OECD:n mukaan mikään yksittäinen tekijä ei selitä laskua. Skolverket ilmoitti jatkavansa Ruotsin tuloslaskun analysointia.




