Mainos:

Ruotsin hallitus haluaa sallia poliisin levittävän fiktiivisiä lapsipornokuvia

Julkaistu 8.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsin hallitus haluaa antaa poliisille selkeän oikeudellisen perustan erityisille provokatiivisille tutkintatoimille tietyissä rikostutkinnoissa.

Ruotsin hallitus haluaa antaa Ruotsin poliisiviranomaiselle nimenomaisen laillisen valtuuden luoda ja jakaa fiktiivisiä lapsipornokuvia tietyissä rikostutkinnoissa. Ehdotus on toimitettu lakineuvostolle, ja uusien sääntöjen ehdotetaan tulevan voimaan 1. maaliskuuta 2027.

Ehdotus on osa uutta lakia erityisistä provokatiivisista tutkintatoimenpiteistä. Lakineuvostolle toimitetussa esityksessään hallitus ehdottaa lainvalvontaviranomaisille nimenomaista laillista valtuutta käyttää tällaisia toimenpiteitä rikostutkinnassa.

Erityinen säännös koskee Ruotsin poliisiviranomaista. Ehdotuksen mukaan viranomaisella olisi lupa luoda, levittää, siirtää, antaa pääsy, näyttää, tarjota tai muuten saattaa saataville fiktiivinen pornografinen kuva lapsesta. Materiaalin on oltava fiktiivistä, eikä se saa esittää todellisia lapsia.

Rajoitettu tiettyihin vakaviin rikoksiin

Ehdotettu valtuutus kuvien käyttöön koskisi vain tutkimuksia, jotka koskevat tiettyjä vakavia lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, törkeitä lapsipornorikoksia – hallituksen käyttämä oikeudellinen termi – tai tällaisten rikosten yritystä, valmistelua tai salaliittoa.

Mainos:

Ehdotetun lain mukaan erityisiä provokatiivisia tutkintatoimenpiteitä voitaisiin käyttää vain silloin, kun ne ovat tutkinnan kannalta poikkeuksellisen merkittäviä. Hallitus ehdottaa myös suhteellisuusvaatimusta: toimenpiteen perusteiden on oltava painavampia kuin sen vastakkaisille eduille mahdollisesti aiheuttama haitta tai muu vahinko.

Valtuutusta ei voitaisi myöntää, jos toimenpide vaarantaisi kenenkään hengen tai terveyden. Syyttäjä päättäisi valtuutuksen myöntämisestä, ja sekä päätökset että toimenpiteet olisi dokumentoitava.

Koskee myös fiktiivisiä ajoneuvotietoja

Lakineuvostolle tehty esitys sisältää myös ehdotuksen erillisestä laista, joka koskee fiktiivisiä ajoneuvotietoja. Ehdotuksen mukaan viranomaiset, kuten Ruotsin poliisiviranomainen, Ruotsin suojelupoliisi (Säpo) ja Ruotsin tulli, saisivat käyttää fiktiivisiä tietoja toiminnoissaan käytettävissä ajoneuvoissa, kun se on tarpeen toimenpiteiden paljastumisen estämiseksi.

Ehdotetut lait eivät ole vielä voimassa. Hallitus on toimittanut esitykset lakineuvostolle ja ehdottaa, että uudet lait ja lakimuutokset tulevat voimaan 1. maaliskuuta 2027.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin Internet-säätiö: sosiaalisen median käyttö vähenee alakoululaisten keskuudessa

Julkaistu tänään 14:33 – Kirjoittaja Toimitus
Sosiaalista mediaa käyttävien ruotsalaisten alakoululaisten osuus putosi 91 prosentista 80 prosenttiin Internet-säätiön mukaan. Arkistokuva.

Sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus peruskoulun kolmella ensimmäisellä luokalla on laskenut jyrkästi vuodessa. Muualla tilanne on vähemmän dramaattinen: lasku on vähäistä vanhempien lasten keskuudessa, ja kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta päätyy koukkuun päämäärättömään selailuun.

Internet-säätiö julkaisi maanantaina Svenskarna och internet 2026 -raporttinsa. Se osoittaa, että sosiaalista mediaa käyttävien lasten osuus luokilla 1–3 putosi vuoden 2025 91 prosentista 80 prosenttiin tänä vuonna. Tämä on suurin muutos koko 8–19-vuotiaiden ikäryhmässä.

Tutkimuksen suoritti Novus tammikuussa 2026, ja tutkimuksen ensimmäiseen osaan osallistui 3 776 vastaajaa.

Säätiö on varovainen sen suhteen, mitä lasku tarkoittaa. "Huomattavasti harvempi lapsi luokilla 1–3 käyttää tai on aloittanut sosiaalisen median käytön", se kirjoittaa. Raportissa todetaan myös, että useammat nuoremmat lapset "eivät todennäköisesti ole saaneet lupaa aloittaa" TikTokin, Snapchatin, Instagramin ja YouTuben käyttöä.

Mainos:

Käyttö on laskussa myös luokilla 4–6, mutta vähemmän. Säätiö kirjoittaa, että tämä saattaa johtua siitä, etteivät kyseisille luokille nyt ehtineet lapset ole vielä aloittaneet sosiaalisen median käyttöä samassa määrin kuin aiemmat samanikäiset ryhmät, pikemminkin kuin siitä, että lapset olisivat lopettaneet käytön.

Teinit ovat yhä paikalla

Seitsemännestä luokasta alkaen lähes kaikki käyttävät sosiaalista mediaa. Raportissa havaitaan laskusuuntaus 7.–9.-luokkalaisten keskuudessa vuodesta 2024 lähtien, mutta mitään joukkopakoa alustoilta ei ole tapahtunut.

Viisi suurinta palvelua 8–19-vuotiaiden keskuudessa ovat YouTube, Snapchat, Roblox, TikTok ja Instagram. Lähes mikään palvelu ei kasva, kun taas useat ovat laskussa. Pelialusta Roblox ui vastavirtaan: viimeisen vuoden aikana se on ohittanut sekä TikTokin että Instagramin ja kasvattaa käyttäjämääriään lukiolaisten keskuudessa.

TikTok saavuttaa puolestaan korkeimman käyttöasteensa lukiolaisten keskuudessa, joista 81 prosenttia käyttää sovellusta.

Kaksikymmentä kertaa useampi voi huonommin

Päämäärätön selailu on eri tarina. Kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta jää koukkuun passiiviseen puhelimen selailuun. Peräti 44 prosenttia sanoo sen saavan heidät voimaan huonommin, kun taas 2 prosenttia kokee vointinsa paranevan.

Naiset päätyvät selailuun miehiä useammin, ja useammat naiset voivat sen seurauksena huonosti. 20–34-vuotiaat nuoret naiset ovat kovimmin koetuksella. Useimmat kuvailevat päämäärätöntä selailua aikasyöpöksi, joka jättää heille syyllisyyden tunteen.

Puolet ruotsalaisista lämpiää ajatukseli digitaalisesta detoxista eli vieroituksesta, ja jopa joka kolmas on jo pitänyt sellaisen. Yli neljä kymmenestä ei halua sellaista pitää. Yksi tärkeimmistä syistä on se, että se vaikuttaa liian vaikealta tai mahdottomalta, sillä digitaalisia työkaluja pidetään välttämättöminä jokapäiväisessä elämässä.

Ensimmäistä kertaa: Pojat ohittivat tytöt Ruotsin kouluissa

Julkaistu 25.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ensimmäistä kertaa suurempi osuus pojista kuin tytöistä saavutti kelpoisuuden kansalliseen lukio-ohjelmaan Ruotsissa. Ero on 83,6 prosenttia vastaan 83,4 prosenttia, ja joka kuudes yhdeksännen luokan tänä keväänä päättänyt opiskelija jäi ilman kelpoisuutta.

Luvut koskevat opiskelijoita, jotka päättivät 9. luokan keväällä 2026. Ruotsin opetushallitus Skolverket kirjoittaa 24. syyskuuta julkaistussa lehdistötiedotteessa, että sukupuolten välinen kuilu on kaventunut kymmenen vuoden ajan. Virasto varoittaa kuitenkin lukemasta pysyvää käännettä yhden vuoden tuloksista.

"Tilastojen nyt osoittama ero, jossa poikien osuus on suurempi, on edelleen pieni, ja suuntaus näyttää erilaiselta eri ryhmissä. Siksi on tärkeää olla tekemättä liian laajoja johtopäätöksiä yhden vuoden tuloksista", sanoo Skolverketin analyysipäällikkö Anna Castberg.

Keskiarvon takana suuntaukset kulkevat eri suuntiin. Ruotsalaistaustaisten opiskelijoiden keskuudessa pojat ovat olleet tyttöjä useammin kelpoisia jo toista vuotta peräkkäin. Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden keskuudessa malli on päinvastainen: tytöt ovat edelleen useammin kelpoisia.

Mainos:

Vanhempien koulutuksella on edelleen suuri merkitys. Opiskelijat, joilla on vähintään yksi korkeakoulutettu vanhempi, saavuttavat lukio- tai ammatillisen koulutuksen kelpoisuuden useammin kuin opiskelijat, joiden vanhemmilla on alhaisempi koulutustaso. Tämä pätee riippumatta siitä, onko tausta ruotsalainen vai ulkomaalainen.

Kuilu näkyy myös koulujen välillä. Kouluissa, jotka sijaitsevat suurten sosioekonomisten haasteiden alueilla, kelpoisten opiskelijoiden osuus on 16 prosenttiyksikköä pienempi kuin kouluilla, jotka sijaitsevat sosioekonomisesti erittäin suotuisilla alueilla.

Matematiikka laskee tuloksia

Arvosanatilastot ovat ristiriitaisia. Hyväksytyn arvosanan saaneiden opiskelijoiden osuus nousi 12:ssa Ruotsin peruskoulun 17 pakollisesta aineesta. Suurin nousu tapahtui ruotsi toisena kielenä -aineessa, 3,6 prosenttiyksikköä.

Matematiikassa suuntaus on päinvastainen. Hyväksytyn arvosanan saaneiden osuus laski 1,1 prosenttiyksikköä, mikä oli suurin lasku oppiaineiden joukossa. Hyväksytty arvosana matematiikassa on yksi lukio- tai ammatillisen koulutuksen kelpoisuusvaatimuksista, joten lasku osuu suoraan niihin opiskelijoihin, jotka ovat rajoilla.

"Usein juuri matematiikka ratkaisee sen, kun opiskelijat eivät saa kelpoisuutta toisen asteen koulutukseen. Siksi on erityisen huolestuttavaa, että näemme heikompia tuloksia juuri tässä", Castberg sanoo.

Ammatilliseen ohjelmaan vaaditaan hyväksytyt arvosanat matematiikassa, englannissa ja ruotsissa tai ruotsi toisena kielenä -aineessa, sekä vähintään viidessä muussa aineessa. Korkeakoulutukseen valmistava ohjelma vaatii vähintään kaksitoista hyväksyttyä ainetta.

Keskiarvopisteet nousevat silti

Samaan aikaan keskimääräinen meriittipistemäärä, joka lasketaan 17 aineen perusteella, nousi 1,2 pistettä 230,9 pisteeseen 340 mahdollisesta. Skolverket huomauttaa, että meriittipistemäärä voi nousta, vaikka kelpoisten opiskelijoiden osuus laskisi, koska nämä kaksi mittaria kuvaavat eri asioita.

Tytöillä on edelleen korkeampi keskimääräinen meriittipistemäärä kuin pojilla, kuten on ollut koko mittausjakson ajan keväästä 1998 lähtien. Ero ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tämän vuoden tilastoissa.

24 tutkintaa epäillyistä Ruotsin vaalirikoksista on edelleen kesken

Ruotsin korruptio

Julkaistu 25.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsin vuoden 2026 eduskuntavaalien äänestyslipputaskut. Poliisi tutkii 24 avointa tapausta epäillyistä vaalirikkomuksista.

Vaalivuoden aikana poliisi on kirjannut 58 tapausta, joissa epäillään vaaleihin vaikuttamista tai sopimattoman edun vastaanottamista. 24 esitutkintaa on edelleen kesken, ja niistä kahdeksan sijoittuu Borlängeen, taalainmaalaiseen kaupunkiin Keski-Ruotsissa.

Tämä käy ilmi Kvartal-lehden keskiviikkona julkaisemasta selvityksestä, joka perustuu poliisin tapauksiin. 34 tapausta on päätetty. Kyseiset kaksi rikosnimikettä saivat poliisilta omat rikoskoodinsa vuonna 2025, mikä tarkoittaa, ettei tämän vuoden lukuja voida suoraan verrata vuosien 2018 ja 2022 vaaleihin.

Käynnissä olevista 24 esitutkinnasta kahdeksan on kirjattu Borlängessä, saman selvityksen mukaan. Yksi kunnan lisätapaus on jo päätetty. Yhdeksästä tapauksesta seitsemän kirjattiin poliisille 22. syyskuuta. Ilmoitetut rikosajankohdat sijoittuvat välille 18. elokuuta – 22. syyskuuta.

Yhtä avoimista tapauksista hoitaa Ruotsin poliisin kansallinen operatiivinen osasto Noa. Muut ovat Bergslagenin poliisialueen hallussa. Vielä ei ole vahvistettu, koskevatko tapaukset erillisiä välikohtauksia vai kuuluvatko ne samaan tapahtumaketjuun. Noa tutkii myös kahta ilmoitusta Sigtunassa sekä yhtä kussakin seuraavista: Nacka ja Osby.

Mainos:

Borlänge on jo ennestään huomiota herättäneen, epäiltyä vaaleihin vaikuttamista koskevan tutkinnan kohteena. Sitä johtaa valtakunnallinen korruptionvastainen yksikkö, ja siitä vastaa Noan korruptionvastainen ryhmä. Bonnier-konserniin kuuluvan Expressen-lehden mukaan tutkinta perustuu nimettömään ilmoitukseen, jonka mukaan äänestäjiä olisi kuljetettu ennakkoäänestykseen ja heille olisi annettu valmiiksi merkittyjä äänestyslippuja.

Esitutkinta aloitettiin 1. syyskuuta, lopetettiin viikkoa myöhemmin näyttöongelmien vuoksi ja avattiin uudelleen 21. syyskuuta uusien seikkojen tultua ilmi. Syyttäjä ei ole kertonut, mistä uudet tiedot koostuvat. Ruotsin syyttäjäviranomaisen asiakirjoissa esiintyy kolme henkilöä. Ketään heistä ei ole ilmoitettu rikoksesta epäillyksi, ja heidän henkilöllisyytensä ovat salassa pidettäviä. Vielä on epäselvää, miten Borlängen kahdeksan uudempaa tapausta liittyvät tähän tutkintaan.

Kaksi vasemmistopuolueen poliitikkoa jää sivuun

Vasemmistopuolueen (Vänsterpartiet) kansanedustajaksi äänestetty Mohamed Abdukardir Ali sekä kunnallispoliitikko Ahmed Abas Omar ovat jääneet sivuun tehtävistään. Molemmat kieltävät, että mitään sopimatonta olisi tapahtunut. Expressen toteaa, että molemmat esiintyvät tutkinnan kuvamateriaalissa. Syyttäjä Oskar Edvardsson on samalla todennut, ettei ketään ole toistaiseksi ilmoitettu rikoksesta epäillyksi.

Ali oli yhdeksäntenä vasemmistopuolueen eduskuntavaalilistalla Taalainmaalla, mutta sai 648 henkilökohtaista ääntä ja ohitti siten listaykkösen Kajsa Fredholmin. Omar, joka oli kuudentena Borlängen kunnallislistalla, on Expressenin mukaan kertonut Borlänge Tidningille jäävänsä sivuun, kunnes kaikki on tutkittu.

Esitutkinnan aloittaminen ei tarkoita, että rikos olisi näytetty toteen. Vaalien mahdollista uusimista tarkastelee erikseen vaalitarkastuslautakunta (Valprövningsnämnden), ja se edellyttää, että tapahtuneen voidaan kohtuudella olettaa vaikuttaneen vaalitulokseen.

Tunnusti sytyttäneensä Egonin pään tuleen – välttyy silti rangaistukselta

Järjestäytynyt rikollisuus

Julkaistu 24.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Egon Malmgren, 73, sai hiuksensa syttymään tuleen bussissa Nackassa helmikuussa 2020. Tiistaina Nackan käräjäoikeus vapautti miehen syytteistä, koska viiden vuoden aikaraja oli umpeutunut.

Jengirikollisuuteen kytköksiä omaava mies myönsi sytyttäneensä Egon Malmgrenin hiukset tuleen bussissa helmikuussa 2020. Tiistaina Nackan käräjäoikeus kuitenkin vapautti miehen syytteistä, koska viiden vuoden vanhentumisaika oli jo umpeutunut. Tapaus oli aiemmin suljettu kahdesti, ja oikeudenkäyntiä lykätty.

Syyttäjä vei asian oikeuteen syytteellä törkeän pahoinpitelyn yrityksestä, rikoksesta, jonka vanhentumisaika on kymmenen vuotta.

Käräjäoikeus arvioi teon sen sijaan tavalliseksi pahoinpitelyksi, jonka vanhentumisaika on viisi vuotta, kirjoittaa verovaroilla rahoitettu SVT.

— Tämä tuntuu melkein pilkalta minua kohtaan kaiken kokemani jälkeen, sanoo 73-vuotias Egon Malmgren.

Mainos:

Vapauttavasta tuomiosta huolimatta miehen on maksettava 9 200 kruunua vahingonkorvauksia. Egon Malmgren oli kuitenkin hakenut 51 200 kruunua.

Käräjäoikeuden mukaan korvaus henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaamisesta olisi ollut kaksi kertaa suurempi, jos rikos olisi tehty 1. heinäkuuta 2022 jälkeen, raportoi paikallislehti Mitt i.

— Miten vanhentumisajat voivat olla sellaisia, että ne hyödyttävät epäiltyjä ja haittaavat rikoksen uhreja? Egon Malmgren kysyy.

Helmikuu 2020

Sunnuntaina 2. helmikuuta 2020 Egon, Ruotsin yleisradioyhtiö Sveriges Radion uutistoimitus Ekotin entinen toimittaja, oli matkalla bussilla 474 Ösbydalenista kohti Slussenia syntymäpäiväjuhlille. Ormingen liittymän tienoilla hän tunsi hiustensa latvojen nousevan pystyyn.

Sitten hän huomasi hiustensa olevan tulessa ja löi itseään kämmenillään sammuttaakseen liekit, minkä jälkeen kuljettaja tyhjensi bussin. Bussin valvontakamerat eivät toimineet, joten poliisi lopetti esitutkinnan neljän päivän kuluttua.

Syyskuun 22. päivänä 2021, viisi vuotta ennen tuomiota, poliisi avasi tutkinnan uudelleen. Tutkijat olivat takavarikoineet puhelimen törkeän ampuma-aserikoksen yhteydessä ja löytäneet bussista kuvatun 17 sekunnin videopätkän.

Poliisi lähetti valmiin tutkinnan syyttäjälle saman vuoden joulukuussa. Seuraavana päivänä syyttäjä Hanna Cardell pyysi puhelinvideota ja arvioi, että filmi sekä tunnistaminen muodostivat vankan näyttöpohjan syytteille.

Epäselvistä syistä poliisi ei jatkanut asian edistämistä. Tapaus pysyi vireillä lähes kolme vuotta. Nackan poliisi vetoasi kovaan työtaakkaan ja siihen, että vangittuja epäiltyjä koskevat tapaukset menivät edelle.

Tuomittu murhan yrityksestä

Toukokuussa 2024 Svean hovioikeus tuomitsi miehen 12 vuodeksi vankeuteen murhan yrityksestä Hässelbyssä vuonna 2023 tapahtuneen rivitalopommituksen jälkeen. Oikeus totesi kytköksiä Dalenin verkostoon.

Nackan poliisi lopetti tuolloin bussitapauksen tutkinnan.

— Siinä vaiheessa arvioitiin, ettei bussissa tapahtunut rikos vaikuttaisi hänen tuomioonsa, Martin Hämäläinen Nackan poliisista sanoi Mitt i -lehdelle helmikuussa.

Vasta kun SVT:n tutkiva ohjelma Uppdrag granskning nosti tapauksen esille marraskuussa 2025, Egon Malmgren pyysi uudelleentarkastelua. Poliisi avasi tutkinnan uudelleen, ja helmikuussa 2026 syyttäjä nosti syytteen törkeän pahoinpitelyn yrityksestä. Mies kiisti syyllisyytensä tuolloin.

Toukokuussa Egon joutui odottamaan jälleen. Nackan käräjäoikeus lykkäsi pääkäsittelyä, koska vastaaja oli asianomistajana oikeudenkäynnissä Foxtrot-johtaja Poya Shafietä vastaan, jota epäiltiin hänen murhansa suunnittelusta.

Uusi päivämäärä asetettiin syyskuun 10. päivälle. Syyttäjä Anna Telgin mielestä toukokuun 13. päivän istunnon peruminen oli virhe.

— Ensin olen rikoksen uhri, ja sitten oikeusjärjestelmä saa minut kärsimään lisää, Egon Malmgren sanoi ilmoituksen jälkeen.

Syyskuun oikeudenkäynnissä syytetty mies, Amin Kibuka Aschberg, osallistui videoyhteydellä vankilasta.

Hän tunnusti teon ja pyysi anteeksi Egon Malmgrenilta.

— Voin todeta, ettei käräjäoikeus jaa arviotani siitä, että teko tulisi tuomita törkeän pahoinpitelyn yrityksenä, syyttäjä Anna Telg kertoo Mitt i -lehdelle.

Hänellä on nyt kolme viikkoa aikaa valittaa 22. syyskuuta alkaen ja hän aikoo ensin lukea tuomion yksityiskohtaisesti.

Egon Malmgren on valmis viemään tapauksen edelleen hovioikeuteen.