Mainos:

Ruotsin maidontuotannon turvaverkko kutistuu

Julkaistu 8.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Ruotsissa oli alle 2 500 maitotilaa kesäkuussa 2025, kun niitä oli 12 700 vuonna 2000.

Vaikka valtio sanoo rakentavansa elintarvikehuollon valmiutta, maitotilojen määrä on laskenut jyrkästi samalla kun karjakoot ovat kasvaneet entisestään. Örebron yliopiston ja Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkijat sanovat, että rahoitus- ja tukijärjestelmät soveltuvat parhaiten suurille tiloille – ja varoittavat, että tämä keskittyminen voi tehdä ruoan huoltovarmuudesta haavoittuvamman.

Maitotilojen määrä on vähentynyt voimakkaasti vuosituhannen vaihteesta lähtien Ruotsin maatalousviraston (Jordbruksverket) tilastojen mukaan. Vuonna 2000 Ruotsissa oli 12 700 lypsykarjatilaa. Kesäkuuhun 2025 mennessä niitä oli jäljellä alle 2 500.

Samanaikaisesti jäljellä olevat tilat ovat kasvaneet huomattavasti suuremmiksi. Keskimääräisellä maitotilalla oli 33,7 lehmää vuonna 2000 ja 117,9 lehmää vuonna 2025. Ruotsissa oli vuonna 2025 yhteensä 292 900 lypsylehmää, mikä on lähes 32 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2000. Ne 13,5 prosenttia tiloista, joilla on yli 200 lypsylehmää, omistivat noin 40 prosenttia maan kaikista lypsylehmistä.

Lyhyellä aikavälillä lypsylehmien määrä kehittyi päinvastaiseen suuntaan. Se nousi 1,2 prosenttia vuosien 2024 ja 2025 välillä.

Mainos:

Vahva elintarvikehuolto rakennetaan normaalioloissa, ja se lepää kannattavien tilojen ja toimivan kotieläintuotannon varassa, Ruotsin maatalousvirasto korostaa Ruotsin elintarvikevalmiutta käsittelevällä sivullaan. Virasto ei kuitenkaan ota kantaa siihen, mitä tuotannon keskittyminen harvemmille ja suuremmille tiloille tarkoittaa – tai miten haavoittuvuuteen vaikuttaa se, missä päin maata tuotanto sijaitsee.

Tutkijat: Monimuotoisuus on itsessään varautumista

Lisa Ekman, Örebron yliopiston tutkija, osallistuu tutkimukseen yhdessä Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkijoiden kanssa.

— Vankka elintarvikejärjestelmä rakentuu monimuotoisuudelle. Jos ruokaa tuotetaan erityyppisillä tiloilla eri puolilla maata, olemme vähemmän haavoittuvia ilmastonmuutokselle ja kriiseille. Siksi meidän on luotava edellytykset sekä pienille että suurille tiloille, hän sanoo lehdistötiedotteessa.

Tutkijat mainitsevat tautiepidemiat, pitkittyneet sähkökatkot ja tulvat esimerkkeinä tilanteista, joissa keskittyneellä tuotannolla voi olla vakavammat seuraukset.

Journal of Rural Studies -lehdessä julkaistu tutkimus perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, johon vastasi 326 aktiivista ruotsalaista maitotilaa. Tilat jaettiin pienempiin (enintään 79 lehmää) ja suurempiin (80–1 200 lehmää) tiloihin. Vastauksia analysoitiin kuuden teeman kautta, jotka vaihtelivat työoloista ja sukupolvenvaihdoksesta talouteen ja politiikkaan.

Toimintamallit eroavat toisistaan. Pienemmät tilat painottivat useammin työn ja yksityiselämän tasapainoa, sukupolvenvaihdosta sekä ympäristö- ja kulttuuriarvojen tunnustamista. Suuremmat tilat priorisoivat työvoimaa, toiminnan tehokkuutta ja joustavampaa sääntelyä. Kannattavuus oli keskeistä kaikille.

Tutkijat kirjoittavat, että tukijärjestelmät ja muut institutionaaliset rakenteet näyttävät soveltuvan paremmin suurten tilojen tarpeisiin ja saattavat syrjäyttää pienempiä toimijoita. He väittävät, että erikokoisia tiloja tarvitaan joustavan ja alueellisesti hajautetun maitosektorin ylläpitämiseksi. Tutkimus mittaa viljelijöiden kokemia tarpeita, ei sitä, miten tilat tosiasiassa kestävät kriisin.

Tilat kertovat: Pankit haluavat nähdä enemmän eläimiä

Policy brief -katsauksessa tutkijat kuvaavat, kuinka pienemmät tilat voivat kohdata laajentumisvaatimuksia hakiessaan lainaa toimintansa nykyaikaistamiseen, esimerkiksi uuden navetan rakentamiseen. He nostavat esiin jämtlantilaisen tilan, jolla on noin 50 lehmää. Viljelijä kertoi pankin kehottaneen rakentamaan tilat 120 lehmälle – vaikka maa-ala riitti hädin tuskin 50 lehmälle.

Rahoituksen saaminen voi siten olla vaikeaa tiloille, joiden on nykyaikaistettava tilojaan tai siirryttävä pihattokasvatukseen ilman lehmämäärän lisäämistä. Yleinen investointituki kattaa normaalisti 30 prosenttia, mutta viraston julkisesti saatavilla olevista tiedoista ei käy ilmi, että jokainen nykyinen pisteytysmalli suosisi suurempaa lehmämäärää.

— Monet pienemmät maidontuottajat eivät halua kasvaa tai lisätä lehmien määrää. He ovat mukauttaneet tilansa perheilleen, sijaintiinsa ja siellä käytettävissä oleviin resursseihin. Samalla useat kokevat, että pankit ja muut toimijat odottavat tilan kasvavan, jotta se voisi kehittyä, sanoo Ekman.

Tutkijat haluavatkin nähdä toimenpiteitä, kuten valtion lainatakuita, valmiusmaksuja, kohdennettua tukea pihattomuutoksiin ja hallinnollisen työn vähentämistä. Heidän pointtinsa on, että maantieteellisesti hajautetun tuotannon on oltava olemassa jo ennen kriisiä – sitä ei voida rakentaa nopeasti enää häiriötilanteen iskettäviin.

Uppsalan lääni avaa omat arkunsa

Eräässä osassa maata viesti on mennyt perille. Uppsalan lääninhallitus tarjoaa 12 miljoonaa kruunua käytettäväksi 1. syyskuuta ja 31. lokakuuta 2026 välisenä aikana navetoihin ja pihattojärjestelmiin tiloilla, joilla on investoinnin jälkeenkin enintään 75 lypsylehmää.

Kyseessä on kuitenkin vain yksi lääni. Rahoituskierros osoittaa, että kysymys tilakoosta on päätynyt viranomaisen pöydälle, ei sitä, että valtakunnallinen rakennemuutos olisi kääntynyt. Jos tilojen määrä jatkaa laskuaan, myös maantieteellinen hajoaminen, jonka tutkijat yhdistävät valmiuteen, voi heikentyä.

— Tilojen monimuotoisuus on tärkeää ruokahuollon valmiudelle, luonnon monimuotoisuudelle ja elävälle maaseudulle, tutkija sanoo.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Ruotsin ensimmäinen nykyaikainen aasainuskon hautausmaa avautuu

Julkaistu tänään 09:46 – Kirjoittaja Toimitus
Nyedin punainen puukirkko ja hautakiviä etualalla.
Uusi asatru-hautauspaikka sijaitsee Nyedin hautausmaalla Molkomissa. Tämä vuoden 2011 arkistokuva ei esitä uutta aluetta.

Aasainuskon, skandinaaviseen uskontoperinteeseen nojaavan nykyaikaisen uskonnon, harjoittajat voidaan nyt haudata heidän uskolleen varatulle alueelle Nyedin hautausmaalla. Thommy Vähäsalo, kansallisten blót-seremonioiden järjestäjä, kuvailee vihkimistä sekä tunnepitoiseksi että iloiseksi.

Kolme vuotta sitten Pohjoismainen aasainuskoyhdistys kysyi Karlstadin seurakuntahallinnolta mahdollisuutta perustaa hautapaikka aasainuskon harjoittajille.

— Se on omalla tavallaan erittäin tunnepitoista ja iloista, sanoo Thommy Vähäsalo uudesta hautapaikasta.

Nyedin hautausmaan alue avattiin keskiviikkona, Ruotsin veronmaksajien rahoittama julkinen yleisradioyhtiö SVT raportoi.

Mainos:

Hautapaikkaa ajanut Pohjoismainen aasainuskoyhdistys hajosi syksyllä eikä ollut enää olemassa, kun alue vihittiin käyttöön.

Ilmoituksessa mainitaan syiksi kuohunta ja sisäiset jännitteet sekä neuvoston jäsenten henkilökohtaiset tragediat ja terveysongelmat, joiden vuoksi yhdistyksen pyörittäminen oli muuttunut yhhä vaikeammaksi. "Ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ajaa yhdistys alas", ilmoituksessa sanotaan.

Karlstadin seurakuntapiiri on osa Ruotsin kirkkoa, joka vastaa hautaustoimesta suuressa osassa maata. Sen tehtävänä on tarjota hautapaikkoja kaikille uskonnosta, kulttuurista tai maailmankatsomuksesta riippumatta ja ottaa huomioon erilaiset hautaustavat siinä määrin kuin se on kohtuudella mahdollista.

Ruotsin hallituksen uhkavaatimus: Ei EU-budjettia ilman uusia Ukraina-lainoja

Ukrainan sota

Julkaistu 17.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Volodymyr Zelenskyi ja Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson. Arkistokuva.
Ruotsi haluaa kytkeä EU:n seuraavan pitkäaikaisen budjetin uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Arkistokuva.

Ruotsi uhkaa estää EU:n pitkän aikavälin budjetin, elleivät kaikki 27 jäsenvaltiota suostu uusiin yhteisiin lainoihin Ukrainalle. Tämä tapahtuu huolimatta jo hyväksytystä 90 miljardin euron lainasta, joka hallituksen omien laskelmien mukaan antaa Ruotsille 3,1 miljardin euron osuuden takuista.

Yhdessä Tanskan, Suomen, Saksan, Alankomaiden ja Itävallan kanssa Ruotsi esittää uhkavaatimuksen ennen neuvotteluja EU:n budjetista vuosille 2028–2034. Altinget kirjoittaa, että nettomaksajat pitävät siten unionin tulevaa budjettia panttivankinaan.

Ryhmä haluaa yhdistää kaksi neuvottelua. Tällä viikolla Ursula von der Leyenin odotetaan esittelevän ehdotuksen uudesta lainasta, samalla kun António Costa esittää ehdotuksensa pitkän aikavälin budjetiksi.

Kokoomuspuolueen pääministeri Ulf Kristersson kutsui tukea Ukrainalle "lähes eksistentiaaliseksi koko Euroopalle" valmistavassa kokouksessa Dublinissa perjantaina ja veti rajan maihin, jotka eivät halua auttaa maksamisessa:

Mainos:

— Siksi on täysin mahdotonta hyväksyä sellaisen budjetin laatimista, joka sisältää suuria lisäyksiä kaikenlaiseen tukeen juuri niille samoille EU-maille, jotka haluavat välttää maksamasta Ukrainalle. Emme tule hyväksymään sitä, hän sanoi.

Ulkoasiainministeri Maria Malmer Stenergard, joka on myös kokoomuslainen ja jatkaa toimitusministeristössä uutta pääministeriä odotettaessa, kertoo veronmaksajien rahoittamalle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle olevansa huolissaan siitä, että useat maat ovat leikanneet omaa tukeaan. Samaan aikaan maat ovat jakautuneet asiassa.

Takuu jo käytössä

Olemassa oleva 90 miljardin euron laina perustuu EU-johtajien joulukuussa tekemään päätökseen. Komission mukaan tälle vuodelle varatusta 45 miljardista eurosta on vielä maksamatta 19,2 miljardia euroa.

Kaksi kolmasosaa menee sotilaalliseen apuun. Periaatteessa Ukrainan on maksettava laina takaisin vain, jos Venäjä maksaa sotakorvauksia, ja EU:n budjetti takaa lainanoton.

Unkari, Slovakia ja Tšekki eivät osallistu lainaan, ja niiden osuus takuusta jakautuu muiden 24 maan kesken. Nykysuomen muistiossa Ruotsin osuus takuusta arvioidaan 3,48 prosentiksi, mikä vastaa 3,1 miljardia euroa.

Lainanhoitokustannusten odotetaan olevan yhteensä noin miljardi euroa vuonna 2027. Jos ne veloitetaan uudesta erityisvälineestä, Ruotsin osuus on noin 35 miljoonaa euroa, minkä hallitus laskee tarkoittavan noin 380 miljoonan kruunun lisäystä Ruotsin EU-maksuun.

70 miljardin euron aukko

Luvut osoittavat jo nyt, etteivät rahat tule riittämään. Ukrainan rahoitusvajeen vuodelle 2027 arvioidaan olevan 70 miljardia euroa, eli hieman yli 780 miljardia kruunua.

Financial Timesin mukaan komission odotetaan ehdottavan keskiviikkona uutta, noin 45 miljardin euron lainaa, joka taataan EU:n budjetista. Kyseessä on ennuste, ei päätös.

Neljä maata — Unkari, Slovakia, Tšekki ja Bulgaria — on ilmoittanut, etteivät ne halua maksaa seuraavasta lainasta. Slovakian pääministeri Robert Fico on ollut selväsanaisin.

— Slovakia ei osallistu vielä yhteen 70 miljardin euron lainaan Ukrainalle. Piste. Olemme tehneet tarpeeksi, hän sanoi.

Fico ja Tšekin pääministeri Andrej Babiš ovat kutsuneet kaikkien maksuvelvollisuutta koskevaa vaatimusta kiristykseksi. Unkarin uusi pääministeri Péter Magyar kieltäytyy antamasta maan ottaa lainoja tai takuita, kun taas Bulgaria ilmoittaa, ettei se aio estää siirtoa.

Lehdistötiedotteessa Malmer Stenergard kehottaa komissiota palaamaan ehdotuksilla siitä, miten jäädytettyjä venäläisiä varoja voidaan käyttää. EU-johtajien on määrä keskustella sekä Ukrainan rahoituksesta että pitkän aikavälin budjetista huippukokouksessa Brysselissä 26.–27. marraskuuta, ja on epäselvää, onko hän silloin enää ulkoministeri.

Kysymys kuuluu myös, tullaanko nykyistä lainaa koskaan maksamaan takaisin. Lainaa säätelevässä EU-asetuksessa todetaan, että Ukrainan ei pääsääntöisesti tarvitse maksaa sitä takaisin ennen kuin maa saa sotakorvauksia tai muun taloudellisen hyvityksen Venäjältä – rahoja, joiden varaan kukaan ei voi laskea.

Komission on kuitenkin maksettava oma lainanottonsa takaisin rahoitusmarkkinoilla siitä huolimatta. Koska EU:n budjetti takaa lainan, osallistuvat maat, mukaan lukien Ruotsi, voivat viime kädessä jäädä laskun maksajiksi.

AI-kokeilun jälkeen ruotsalainen Lundin kaupunki keskeyttää oppilaiden käytön

Tekoälyn tulevaisuus

Julkaistu 17.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Oppilaita työskentelemässä kannettavilla tietokoneilla luokkahuoneessa, etualalla käsi hiirellä.
Lund aikoo estää oppilaita käyttämästä tekoälyä itse, mutta säilyttää opettajien matematiikan arviointityökalut. Kuvituskuva.

Etelä-Ruotsissa sijaitsevan Lundin kaupungin peruskoulujen oppilaat eivät enää saa käyttää tekoälyä itse koulussa vuodenvaihteesta alkaen, syynä huoli sekä heidän oppimisestaan että terveydestään. Opettajien tekoälypohjainen diagnostiikkatyökalu matematiikkaan, joka auttaa heitä tunnistamaan tukea tarvitsevat oppilaat, säilyy kuitenkin käytössä.

Oppilaiden tekoälyn käyttö Lundin peruskouluissa keskeytetään vuodenvaihteen jälkeen. Kevätlukukauden alusta lähtien he eivät saa käyttää generatiivista tekoälyä koulutöihin, eikä heillä saa olla työkaluja tietokoneillaan tai muilla digitaalisilla laitteillaan hallinnon esityksen mukaan. Syynä on huoli siitä, mitä työkalut tekevät oppilaiden oppimiselle, tiedolle ja terveydelle.

Sosiaalidemokraatti Mattias Olsson, lapsi- ja koululautakunnan puheenjohtaja, tekee vertauksen terveydenhuoltoon, jossa uusia hoitoja ei oteta käyttöön ennen kuin tiedetään, etteivät ne vahingoita potilaita.

— Olemme syvästi huolissamme näin tehokkaiden työkalujen antamisesta oppilaiden käsiin tutkimatta ensin, mitä se heille tarkoittaa, hän sanoo verovaroin rahoitetulle valtion yleisradioyhtiö SVT:lle.

Mainos:

Yleissääntö on voimassa siihen asti, kunnes kunta on hyväksynyt omat suuntaviivansa tekoälylle kouluissa. Esityksen mukaan opetustoimenjohtajan on laadittava tarkemmat ohjeet ennen vuodenvaihteen alkua.

Kielto tulee noin vuosi sen jälkeen, kun Lundin kunta liittyi pilottihankkeeseen, jonka tarkoituksena oli tuoda enemmän tekoälyä oppilaiden matematiikan opetukseen. Pilottihankkeen diagnostiikkatyökalu jää käyttöön. Opettajat käyttävät sitä tunnistaakseen oppilaat, joilla on vaikeuksia ja jotka tarvitsevat tukea.

Jo keväällä 2026 kunta alkoi rajoittaa sitä, mitä tekoälypalveluita oppilaat voivat käyttää koulun tietokoneilla. Ulkoiset palvelut, kuten ChatGPT, Claude, Copilot ja Grok estettiin, ja selainten sekä hakupalveluiden sisäänrakennetut tekoälyominaisuudet poistettiin käytöstä.

Syksyn aikana ohjeistuksia tiukennettiin sellaisten työkalujen osalta, jotka ottavat haltuunsa ajattelun, joka oppilaiden on tehtävä itse. Samaan aikaan seitsemän yläkoulun rehtorit olivat sallineet pääsyn Gemini-tekoälypalveluun, minkä esitetty yleissääntö lopettaa.

Lundin Järnåkraskolanissa oppilaiden tekoälyn käyttö on ollut estettynä jo jonkin aikaa. Yhdeksäsluokkalainen Ida Wall on sitä mieltä, että koulun tulisi opettaa oppilaille, kuinka työkaluja käytetään oikein, sen sijaan että ne vain kielletään.

Broileri sai WWF:ltä punaisen valon – päätyy silti vanhusten aterioihin Ruotsissa

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Iäkkään henkilön kädet pitelevät aterimia puutarjottimella olevan ruokalautasen vieressä.
Sodexon thaimaalaista kanaa sisältäviä aterioita on tarjottu kotihoidon kautta noin 20 ruotsalaiskunnassa P4 Östergötlandin mukaan. Arkistokuva.

Norrköpingin kotihoitopalvelut ovat tarjonneet Irene Hålleniukselle Thaimaassa kasvatettua broileria, lihaa, joka saa punaisen valon Maailman luonnonsäätiön (WWF) lihaoppaassa. Aterian on valmistanut Sodexo, joka on tarjonnut sitä noin 20 kunnassa.

Hän huomasi alkuperän lukiessaan etikettiä ateriarasiasta ja reagoi voimakkaasti siihen, että broileri oli peräisin Thaimaasta, Sveriges Radio P4 Östergötland raportoi.

WWF neuvoo yleisesti välttämään thaimaalaista broileria. Sen lihaoppaassa Thaimaa saa punaisen valon luonnon monimuotoisuuden, kemiallisten torjunta-aineiden, eläinten hyvinvoinnin ja antibioottien osalta, kun taas sen ilmastovaikutus saa keltaisen valon.

Opas arvioi kunkin maan tuotantoa kokonaisuutena. Yksittäiset yritykset voivat siksi asettaa korkeampia standardeja kuin maan yleinen arviointi heijastaa.

Mainos:

"Eläinten hyvinvoinnissa on paljon toivomisen varaa lähes kaikessa broilerintuotannossa", järjestö kirjoittaa.

Järjestö viittaa myös rehussa käytettyihin torjunta-aineisiin ja korkeaan soijan osuuteen, mikä voi vaarantaa luonnon monimuotoisuutta. Kun broileria tuodaan ulkomailta, on myös vaikeampaa tietää, mistä sen rehun soija on peräisin.

— Meillä on runsaasti broileria ja muuta lihaa Ruotsissa, Irene Hållenius sanoo P4:lle.

Sodexo sanoo, että yritys valitsee toisinaan thaimaalaista broileria muun muassa kustannusten ja volyymivaatimusten vuoksi.

Norrköpingin kunta on asettanut vaatimuksia hankintaprosessissaan, mutta hankintajohtaja Björn Andrén sanoo, että kunnan on vaikea valvoa, täyttyvätkö kyseiset vaatimukset todellisuudessa.