Mainos:

Alaskan uusi lohi-livelähetys sai inspiraationsa Ruotsin Suuresta hirvivaelluksesta

Ympäristö

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kaksi punasalmonia matalassa purossä.

Ruotsin slow-tv-menestyksen innoittamana Alaskan erämaasta alkaa 19. elokuuta suora lähetys, joka seuraa punalohien paluuta Bristol Bayhin ympäri vuorokauden.

Amerikkalaisen projektin nimi on The Great Sockeye Migration. Järjestäjien mukaan se seuraa valtavia villien punalohien parvia, jotka palaavat Tyyneltämereltä Alaskan Bristol Bayn jokiin. Lähetys tukeutuu etäohjattavien kameroiden verkostoon ilman selostusta, käsikirjoitusta tai leikkausta.

Tavoitteena on sen sijaan antaa hitaan prosessin nousta keskiöön: jaksot, jolloin vesistöt täyttyvät kaloista, vuorottelevat joen hiljaisten näkymien kanssa. Projektia johtaa kirjailija ja tuottaja Tucker Malarkey, joka on Live Migrationsin perustaja ja tuottaja.

Syntynyt Ruotsin Suuresta hirvivaelluksesta

Projektin tietosivulla Malarkey kuvailee, kuinka idea syntyi hänen katsottuaan Ruotsin julkisen palvelun televisioyhtiö SVT:n lähettämää Suurta hirvivaellusta (Den stora älgvandringen). Hiljaiset kuvat metsän halki kulkevista hirvistä saivat hänet pohtimaan, voisiko muilla eläinvaelluksilla olla samanlaista vetovoimaa.

Mainos:

Live Migrations kirjoittaa myös, että sen ensimmäinen lähetys on nimenomaisesti saanut inspiraationsa kansainvälisesti tunnustetusta ruotsalaistuotannosta. Ruotsin Suuri hirvivaellus ei ole siis vain esikuva formaatille, vaan suora lähtökohta uudelle amerikkalaisaloitteelle.

Punalohien valinnalla on myös selkeä ekologinen ulottuvuus. Projektisivullaan Live Migrations kuvailee Bristol Bayta yhdeksi maailman suurimmista jäljellä olevista villin lohen ekosysteemeistä. Joka kevät ja kesä punalohet palaavat mereltä makean veden puroihin, joissa ne ovat syntyneet; kudun jälkeen kalat puolestaan ravitsevat maiseman eläimiä ja kasvikuntaa.

Projekti korostaa myös lohen merkitystä Alaskan alkuperäiskansoille, joille paluu jokiin on pitkään ollut keskeistä sekä elinkeinon että kulttuurin kannalta. Katsojille formaatti on kuitenkin yksinkertainen: kamerat pysyvät paikoillaan silloinkin, kun mitään erityistä ei tapahdu.

Tämä kontrasti television voimakkaasti leikattuun ja jatkuvasti kiihtyvään tahtiin on se, mikä teki Ruotsin Suuresta hirvivaelluksesta epätavallisen katseluilmiön. Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimuksessa havaittiin, että katsojat kokivat ohjelman myötä suurempaa rauhaa ja vahvempaa luontoyhteyttä. Jotkut osallistujat sanoivat myös, että slow-tv-formaatti voisi lievittää stressiä ja ahdistusta. Nyt samaa ideaa kokeillaan toisella puolella maailmaa – punaisilla lohilla, matalilla joilla ja vaelluksella, jota voi seurata reaaliajassa.

Lukijakysely

Mikä on slow-tv-lähetyksen suurin anti katsojalle?

Äänestys on päättynyt

Slow-tv:n arvo on juuri tekemättömyys; ei selostusta eikä leikkausta, vain luonto. 0%
0 votes
Pitäisi keskittyä enemmän alkuperäiskansojen näkökulmaan, ei vain esteettiseen katseluun. 0%
0 votes
Formaatti toimii vain, jos se herättää suojelutoimia, muuten se on viihdettä. 0%
0 votes
Vastaava lähetys Suomesta: esimerkiksi poronhoito tai lintujen muutto voisi kiinnostaa. 100%
1 vote

1 total vote

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Vihreämpi asuinympäristö yhdistetään terveempiin aivoihin

Ympäristö

Julkaistu 15.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Lehteviä puita punatiilisen kerrostalon vieressä, jossa on lasitetut parvekkeet, Trelleborgissa Ruotsissa.
Tukholmassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin voimakkain yhteys pienempään dementiariskiin, kun vihreyttä oli 100 metrin säteellä kodista. Arkistokuva Trelleborgista, ei tutkimusalueelta.

Runsas vehreys kodin ympärillä vähensi dementian kehittymistä iäkkäillä Tukholman asukkailla. Yhteys oli voimakkain kasvillisuuteen, joka sijaitsi 100 metrin säteellä kodista.

Tukholman yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijat selvittivät kodin ympäristön vehreyden yhteyttä dementiariskiin 2 993 iäkkäällä aikuisella Tukholman Kungsholmenilla.

Osallistujat olivat alussa vähintään 60-vuotiaita ja heillä ei ollut dementiaa, ja heitä seurattiin jopa 16 vuoden ajan. Tuona aikana 477 henkilöllä diagnosoitiin dementia Alzheimer's & Dementia -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Vehreyttä mitattiin satelliittikuvien avulla 100, 250 ja 500 metrin säteellä kodeista. Tutkijat huomioivat iän, koulutuksen, sosioekonomisen aseman, elintavat, ilmansaasteet, liikenteen melun ja veden läheisyyden.

Mainos:

Standardisoitu vehreyden lisääntyminen 100 metrin säteellä, vastaten osallistujien tyypillistä vaihtelua, yhdistettiin noin 20 prosenttia pienempään suhteelliseen dementian kehittymisen riskiin. Suuremmilla etäisyyksillä yhteys heikkeni.

— Tämä viittaa siihen, että välitön ympäristö aivan kodin ympärillä on tärkeä pyrkimyksissä luoda suotuisat olosuhteet aivojen terveydelle ja terveelle ikääntymiselle, sanoo Cecilia Stenfors, Tukholman yliopiston psykologian apulaisprofessori ja tutkimusjohtaja lehdistötiedotteessa.

Aivoterveyden huomioiminen kaupunkisuunnittelussa

Tutkijoiden mukaan löydökset tukevat kotien lähimmän vehreyden säilyttämistä ja parantamista. Yliopiston lehdistötiedotteen mukaan puut, asuinpihat, puistot ja katujen varsien kasvillisuus voivat tarjota hyötyjä silloinkin, kun suurempia luonnonalueita on vaikea tavoittaa.

Tutkimus on havainnoiva, eikä se osoita, että vehreys aiheuttaa pienemmän riskin. Osallistujat tulevat suhteellisen vauraalta Tukholman alueelta, joten löydökset eivät välttämättä päde muihin ympäristöihin.

— Aivoterveyden on oltava osa sitä, miten suunnittelemme ja kehitämme kaupunkejamme ja asuinympäristöjämme. Kotien lähellä oleva vehreys voi olla yhteinen resurssi kansanterveydelle, ilmastonmuutokseen sopeutumiselle ja luonnon monimuotoisuudelle. Tämä tarkoittaa sekä olemassa olevan kasvillisuuden suojelua että sellaisten viheralueiden luomista, jotka ovat saavutettavia ja käytettävissä ihmisille, joilla on erilaisia tarpeita ja kykyjä, Stenfors sanoo.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.

Ruotsalaistutkimus osoittaa hirvillä olevan persoonallisuuksia

Ympäristö

Julkaistu 29.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Bjurholmin ulkopuolella sijaitsevassa hirvipuistossa erot olivat selvimmillään ruoan saapuessa.

Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) tutkimus osoittaa, etteivät hirvet ole kaikki samanlaisia. Jotkut raivaavat tiensä ruoan ääreen, toiset taas pysyttelevät taka-alalla.

Tutkijat kuvaavat tieteellisessä julkaisussa viettäneensä kymmenen viikkoa kesällä Bjurholmin lähellä sijaitsevalla Älgens hus -hirvitarhalla. He arvioivat seitsemää hirveä, viittä sonnia ja kahta lehmää, iältään kahdesta seitsemään vuotta.

Neljä havainnointia tehnyttä henkilöä sekä puiston omistaja pisteyttivät hirvet kahdentoista ominaisuuden perusteella, aktiivisuudesta ja uteliaisuudesta hallitsevuuteen ja sosiaalisuuteen. Erot jakautuivat asteikolle, jota tutkijat kutsuvat määrätietoisuudeksi ja sosiaalisuudeksi: miten hirvi pitää puolensa muiden hirvien joukossa, hakeeko se seuraa ja kuinka hyvin se sietää ihmisiä.

— Perinteisesti odotamme kaikkien villieläinten käyttäytyvän pitkälti samalla tavalla. Mutta aivan kuten ihmisillä, hirvillä on erilaisia persoonallisuuksia, jotka vaikuttavat kunkin yksilön käyttäytymiseen, sanoo tutkimuksen johtava kirjoittaja Bruno Esattore tiedotteessa.

Mainos:

Erot olivat selvimmillään, kun henkilökunta toi lehtiä, pääasiassa pajua. Tällöin hirvien oli lähestyttävä ihmisiä ja kilpailtava keskenään tilasta.

— Näimme, että hallitsevat yksilöt pyrkivät ottamaan eniten tilaa ruokinnan aikana, pystyivät työntämään sivuun alisteisempia hirviä ja vaikuttivat olevan mukavimmin vierailijoiden läheisyydessä, hän sanoo.

Tutkimus on ensimmäinen askel, ei valmis persoonallisuustesti, joka voisi kertoa, mikä hirvi on ujo ja mikä nousee huipulle. Tutkijat ovat osoittaneet, että erot ovat nähtävissä jopa pienessä ryhmässä vankeudessa. Nyt he kääntävät katseensa GPS-seurattuihin villihirviin nähdäkseen, esiintyvätkö samat kaavat myös metsässä.

Yhä useampi tanskalainen haluaa vähentää sikojen määrää

Ympäristö

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Sianhoitoa teollisessa navetassa. Kuva ei ole Tanskasta.

Kasvava osa tanskalaisista haluaa maan maatilojen tuottavan vähemmän sikoja. Vastustus on voimistunut kevään parlamenttivaalien jälkeen.

DR Nyheterin tilaamassa ja Epinionin toteuttamassa kyselyssä 49 prosenttia vastaajista sanoi, että Tanskan pitäisi tuottaa joko huomattavasti tai jonkin verran vähemmän sikoja. Ennen maaliskuun 23. päivän vaaleja vastaava luku oli 37 prosenttia.

Maataloushistorioitsija Peder Dam näkee tanskalaisten vastustuksen selvänä kiihtymisenä.

— Luulen, että keskustelu luonnosta, ympäristöstä ja eläinten hyvinvoinnista vie yhä enemmän tilaa. Viime kuukausina on tapahtunut muutos, koska keskustelu on ollut niin kiivasta, Museum Odensen maataloushistorioitsija Peder Dam kertoo DR:lle.

Mainos:

Siitä huolimatta hän on yllättynyt, ettei vähemmän sikoja haluavien osuus ole suurempi.

Keskustelu on käynyt kuumana Tanskan parlamentin hyväksyttyä uuden lannoitelain 3. syyskuuta. Laki tiukentaa maatalouden typpipäästöjä koskevia sääntöjä ja on aiheuttanut protesteja maanviljelijöiden keskuudessa.

Ala itse ei myöskään ole yllättynyt. Tanskan sikantuottajien puheenjohtaja Jeppe Bloch Nielsen sanoo, että siat ovat hallinneet median uutisointia vaaleista lähtien.

— Hallitussopimuksessa sanotaan paljon nimenomaan sioista, joten mielestäni olisi epätavallista, jos se ei siirtäisi ihmisten huomiota, hän sanoo.