Zaharova: Siviilien lennätinmetsästyksestä on tullut ”tietokonepeli”

Julkaistu tänään 14:14 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Maria Zaharova on syyttänyt ukrainalaisia lennättömien ilma-alusten käyttäjiä siviilien järjestelmällisestä maalittamisesta FPV-lennokeilla Konstantinovkassa, Donbassissa. Viitaten 26 todistajalausuntoon hän kuvaili iskuja ”kauko-ohjatun tappamisen teollisuudeksi”.

Lauusunto annettiin raportin esittelytilaisuudessa Moskovassa keskiviikkona 22. heinäkuuta. Raportin on laatinut venäläinen kansalaisyhteiskunnan ryhmä, joka kutsuu itseään ”Ukrainan uusnatsien rikosten kansainväliseksi julkiseksi tribunaaliksi”, ja se perustuu järjestäjien mukaan Konstantinovkan asukkaiden todistuksiin.

Venäjän ulkoministeriön mukaan ryhmä perustettiin vuonna 2022 ja se koostuu kansalaisyhteiskunnan edustajista 35 maasta. Se kerää aineistoa, joka toimitetaan kansallisille rikostutkintaviranomaisille ja esitellään venäläisillä ja kansainvälisillä areenoilla.

Zaharovan mukaan 26 todistajaa kuvailee samankaltaisia menetelmiä. Hänen mukaansa lennonoperaattorit istuivat suojassa, usein kaupungin laidalla sijaitsevissa korkeissa rakennuksissa, ja seurasivat ihmisiä tabletin kamerakuvien kautta.

Hän listasi esimerkkeinä väitetyistä kohteista vettä noutavia naisia, raittiiseen ilmaan ulos menneitä vanhuksia, leivänmyyjän auton vieressä sekä moottoripyörällä liikkuvan pariskunnan.

Ukrainalaisille se on kuin tietokonepeli. He pelasivat – he tappoivat, Zaharova sanoi kertoessaan todistaja Svetlana Rostovskajan sanoja.

”Joku, joka on olemassa vain näytöllä”

Zaharovan mukaan epäonnistuneen hyökkäyksen jälkeen operaattori lähetti uuden FPV-lennokin. Hän sanoi myös, että operaattorit menivät iskujen jälkeen nauraen noutamaan lennokkeja.

Tämä on pohjimmiltaan uudenlainen rikos. Operaattorin ei tarvitse katsoa uhria silmiin tai ylittää mitään psykologista kynnystä. Hän tappaa jonkun, joka on vain kuva näytöllä, Zaharova sanoi.

Hän syytti myös länsimaita osallisuudesta teknologian, logistiikan ja päivittäisen tuen kautta siihen, mitä hän kuvaili ”kauko-ohjatun tappamisen teollisuudeksi”.

Aineisto toimitetaan tutkintaan

Raportin takana oleva ryhmä kutsuu itseään tribunaaliksi, mutta Venäjän ulkoministeriö kuvailee sitä kansalaisyhteiskunnan edustajien yhteenliittymäksi pikemmin kuin valtioiden väliseksi oikeudelliseksi elimeksi. Rossiyskaya Gazetan mukaan aineisto on tarkoitus siirtää Venäjän rikostutkintaan.

Ukrainan viranomaiset eivät olleet kommentoineet raporttia toimituksen tarkistamassa lähdemateriaalissa. Raportin väitteitä ei ole vahvistettu riippumattomasti.

Yhdistyneet kansakunnat totesi aiemmin heinäkuussa, että lennokkien nopeasti kasvava rooli on tehnyt Ukrainan taistelukentästä laajemman ja tappavamman, luoden uusia riskejä siviileille.

Ruotsi odottaa alhaisinta turvapaikanhakijoiden määrää sitten vuoden 1984

Julkaistu tänään 15:17 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Ruotsin maahanmuuttovirasto (Migrationsverket) odottaa vain 4 200 ensikertaista turvapaikkahakemusta Ruotsiin vuonna 2026. Tämä olisi alhaisin taso sitten vuoden 1984 viraston heinäkuun ennusteen mukaan.

Ennustetta on tarkistettu alaspäin huhtikuun 5 000 hakemuksen arviosta. Suunnittelujohtaja Eric Ramstedt sanoo, että laskusuuntaus liittyy sekä EU:hun saapuvien turvapaikanhakijoiden määrän vähenemiseen että Ruotsin lainsäädäntökehykseen, joka tekee maasta vähemmän houkuttelevan turvapaikanhakijoille.

Se johtuu sekä siitä, että EU:hun saapuu vähemmän turvapaikanhakijoita, että Ruotsin lainsäädännöstä, joka tekee Ruotsista vähemmän houkuttelevan turvapaikanhakijoille, Ramstedt sanoo Ruotsin maahanmuuttoviraston lehdistötiedotteessa.

Samalla virasto odottaa 17 000 jatkohakemusta turvapaikka-asioissa ja 59 000 perheenyhdistämistapausta. Ennusteessa oletetaan, että EU:n tilapäisen suojelun direktiivin mukainen suojelu ukrainalaisille jatkuu vielä 12 kuukaudella maaliskuuhun 2028 saakka, vaikka muodollista päätöstä ei ole vielä tehty.

Lisää ukrainalaisia – vähemmän kansalaisuushakemuksia

Arviota ukrainalaisten tilapäistä suojelua koskevista hakemuksista on nostettu 1 000:lla 10 000:een tänä vuonna. Vuoden 2027 osalta luvun oletetaan pysyvän noin 10 000:ssa, jos suojelua jatketaan, vaikka epävarmuus on suurta.

Kansalaisuusasioissa ennuste on laskettu 48 000 saapuvaan tapaukseen, osittain kesäkuussa voimaan tulleen uuden lainsäädännön seurauksena. Ruotsin maahanmuuttovirasto korostaa, että pitkän aikavälin vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta. Samaan aikaan turvapaikka-asioihin liittyvät palautukset vähenevät, koska harvemmat hakevat turvapaikkaa; vapaaehtoista paluuta koskevaa ennustetta on tarkistettu alaspäin 200 lähdöllä sekä vuosina 2026 että 2027.

Maahanmuuttoministeri Johan Forssell kuvaili lukuja historiallisen alhaisiksi ja vertasi niitä hallituksen aloittaessa tehtyyn ennusteeseen, joka oli hänen mukaansa noin 19 000 henkilöä kyseiselle vuodelle, kertovat muun muassa TV4:n välittämät tiedot.

Saksa maksaa kaasusta viisinkertaista hintaa luovuttuaan venäläisestä tuonnista

Julkaistu tänään 12:36 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Saksa maksaa tuontikaasusta viisi kertaa enemmän kuin ennen pitkäaikaisten venäläisten toimitussopimusten hylkäämistä, Berliner Zeitung raportoi.

Sanomalehden mukaan kaasun tuontihinta on noussut vuoden 2020 12 eurosta megawattituntia kohden – jolloin Venäjän pitkäaikaiset sopimukset olivat vielä voimassa – yli 60 euroon megawattitunnilta tällä viikolla. Berliner Zeitungin mukaan hinnan nousu johtuu kansainvälisten energiamarkkinoiden vakavasta häiriintymisestä Hormuzinsalmen tosiasiallisen sulkeutumisen vuoksi Yhdysvaltojen ja Iranin välisen jatkuvan konfliktin keskellä.

Saksa luopui halvasta venäläisestä kaasun tuonnista vuonna 2022 osana EU:n Moskovaan kohdistamia pakotteita Ukrainan konfliktin kärjistymisen jälkeen. Ennen saartoa Venäjän osuus maan maakaasun tuonnista oli 55 prosenttia. Nykyään kaasu tulee pääosin Norjasta (44 prosenttia), Alankomaista (24 prosenttia) ja Belgiasta (21 prosenttia), kun taas loput koostuvat pääasiassa yhdysvaltalaisesta LNG:stä.

Vanhat venäläiset sopimukset olivat markkinahintaa halvempia, Berliner Zeitung kirjoittaa. Lehti toteaa myös, että Saksalla on rajalliset mahdollisuudet kasvattaa tuontia tarvittaessa, koska Norjasta tulevat putket toimivat jo täydellä teholla eivätkä pysty käsittelemään juurikaan enempää.

Merz viittaa venäläisen kaasun menetykseen

Päätös luopua halvasta venäläisestä energiasta on raporton mukaan osaltaan hidastanut Saksan taloutta. Talous supistui sekä vuonna 2023 että 2024 – kyseessä olivat ensimmäiset peräkkäiset vuosittaiset laskut yli kahteen vuosikymmeneen – ja tämän vuoden kasvun odotetaan olevan vain 0,5 prosenttia. Yritysten konkurssit nousivat kumpanakin vuonna yli 22 prosenttia artikkelissa viitattujen virallisten tilastojen mukaan.

Maanantaina liittokansleri Friedrich Merz myönsi, että energiakriisi johtui ”venäläisen kaasun puutteesta”.

Moskova on ilmoittanut olevansa valmis jatkamaan kaasutoimituksia vuoden 2022 sabotaasi-iskusta selvinneen Nord Stream -putken kautta, mutta se ei ole saanut vastausta Berliiniltä. Samaan aikaan Saksa suunnittelee uusia maksuja jo valmiiksi ahtaalla olevalle teollisuudelle rahoittaakseen kansallisen kaasuvaraston rakentamista.

EU on sitoutunut lopettamaan kaiken venäläisen kaasun tuonnin vuoteen 2027 mennessä. Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi maaliskuussa, että Bryssel pitää kiinni tästä linjasta jopa fyysisen kaasupulan tai sähkökatkosten riskin uhatessa.

Iran teki lennokki-iskuja Yhdysvaltain tukikohtiin Bahrainissa ja Jordaniassa

Julkaistu tänään 11:59 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 1 minuutti

TEHERAN (Xinhua) -- Iranin armeija ilmoitti perjantaina tehneensä uusia lennokki-iskuja, jotka kohdistuivat ”tärkeisiin” Yhdysvaltain sotilaskohteisiin Jordaniassa ja Bahrainissa.

Verkkosivuillaan julkaistussa lausunnossa armeija kertoi iskeneensä Yhdysvaltain armeijan polttoainevarastoihin, suuriin kalustovarastoihin ja joukkojen majoitustiloihin Shaikh Isan lentotukikohdassa Bahrainissa sekä lentokonehangaareihin ja joukkojen majoitustiloihin al-Azraqin lentotukikohdassa Jordaniassa.

Iranin hyökkäys seurasi Yhdysvaltain keskushiresolunnan (CENTCOM) varhain perjantaina X-palvelussa julkaisemaa viestiä, jonka mukaan sen joukot olivat ”onnistuneesti saattaneet päätökseen 13. peräkkäisen isku-yön Irania vastaan”.

Viestissä lisättiin, että Yhdysvaltain joukot ottivat kohteikseen ”Iranin sotilaallisia komentokeskuksia, lennokkien varastointitiloja, viestintäverkkoja, rannikon valvontapisteitä ja merellisiä voimavaroja vähentääkseen edelleen Iranin aiheuttamaa uhkaa siviilimerenkulkijoille ja Hormuzinsalmen kautta kulkeville kauppa-aluksille”.

Neljä kuoli Yhdysvaltain iskuissa

Ainakin neljä ihmistä sai surmansa ja viisi muuta haavoittui yön aikana tapahtuneissa Yhdysvaltain ohjusiskuissa, jotka kohdistuivat kohteisiin Iranin lounaisosassa sijaitsevan Ahvazin kaupungin ympäristössä Khuzestanin maakunnassa, virallinen uutistoimisto IRNA raportoi perjantaina.

Yhdysvaltain armeija on viime päivien aikana tehnyt useita iskuautoja Iranin eteläisiin maakuntiin väittäen, että hyökkäykset olivat vastaus Iranin asevoimien iskuihin Hormuzinsalmen aluksia vastaan ja että niiden tarkoituksena oli ”heikentää Iranin kykyä uhata kaupallista merenkulkua”.

Iran on vastannut ohjus- ja lennokki-iskujen aalloilla, jotka on suunnattu Yhdysvaltain sotilastukikohtiin ja tiloihin alueella.

EU sakotti Googlea 890 miljoonalla eurolla

Julkaistu tänään 11:28 – Kirjoittaja Toimitus
Lukuaika 2 minuuttia

Google on rikkonut EU:n digimarkkinasäädöstä Euroopan komission mukaan – ja sille on määrätty 890 miljoonan euron sakot.

Komissio totesi kahdessa 23. heinäkuuta tekemässään päätöksessä, että Google on suosinut omia palveluitaan lainvastaisesti Google-haussa ja estänyt sovelluskehittäjiä ohjaamasta asiakkaita halvempien ostovaihtoehtojen pariin Google Playn kautta. Sakko jakautuu 460 miljoonaan euroon hakusuosinnasta ja 430 miljoonaan euroon Play Kaupan rajoituksista, kerrotaan Euroopan komission lehdistötiedotteessa.

EU:n tehtävänä on todeta rikkomukset ja määrätä sakko. Sisällöllisesti tapauksessa on kyse siitä, miten Google on käyttänyt asemaansa niin kutsuttuna portinvartijana haussa ja sovellusten jakelussa.

https://x.com/EU_Commission/status/2080243945691390049

Omien palveluiden suosiminen hakutuloksissa

Digimarkkinasäädös (DMA) kieltää suuria alustoja kohtelemasta omia palveluitaan suotuisammin kuin kilpailijoiden palveluita hakutuloksissa. Komission mukaan Google nostaa omia tarjouksiaan hakutuloksissa – mukaan lukien ostokset, hotellit, kuljetukset ja urheilutulokset – korkeammalle ja näkyvämmin kuvien ja suodattimien avulla, kun taas vastaavat kolmannen osapuolen palvelut eivät saa samanlaista näkyvyyttä.

Tämä on juuri sellaista suosituimmuuskohtelua, jonka laki on tarkoitettu estämään: alustan omille tuotteille annetaan sisäänrakennettu etu verrattuna riippumattomiin toimijoihin, jotka kilpailevat samoista käyttäjistä.

Sovelluskehittäjiltä estetty pääsy halvemmille ostopoluille

Google Playn osalta komissio katsoo Googlen rikkoneen sääntöä, jonka mukaan sovelluskehittäjien on voitava vapaasti kertoa asiakkaille vaihtoehtoisista ja usein halvemmista ostovaihtoehdoista – esimerkiksi omilla verkkosivuillaan tai muissa sovelluskaupoissa – ja ohjata heitä niiden pariin.

Googlen kerrotaan estäneen kehittäjiä viestimästä vapaasti tarjouksista ja solmimasta sopimuksia Play-kaupan ulkopuolella. Vaikka Google saa periä maksun uuden asiakkaan ohjaamisesta, komission mukaan yhtiön perimät maksut ja niiden kesto ylittivät lain sallimat rajat.

Noudatettava 60 päivän kuluessa

Google on määrätty lopettamaan rikkomukset. Yhtiön on muun muassa kohdeltava kolmansien osapuolten palveluita hakutuloksissa oikeudenmukaisesti suhteessa omiin palveluihinsa sekä sallittava sovelluskehittäjille teknisesti ja sopimuksellisesti vapaa viestintä, markkinointi ja sopimusten teko käyttäjien kanssa myös Google Playn ulkopuolella.

Komissio kirjoittaa, että Google on ehdottanut ja aloittanut testit muutoksista, jotka koskevat omien palveluiden näkyvyyttä haussa, sekä muuttanut ohjaamiseen liittyviä ehtoja Play-kaupassa. Toimenpiteitä kuvaillaan edistysaskeleiksi, mutta niitä tullaan arvioimaan suhteessa tehtyihin päätöksiin. Googlella on 60 päivää aikaa noudattaa päätöksiä muuten yhtiötä uhkaavat uhkasakot, jotka voivat olla jopa 5 prosenttia sen maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

Google nimettiin portinvartijaksi digimarkkinasäädöksen nojalla syyskuussa 2023. Komissio aloitti tutkimukset maaliskuussa 2024 ja antoi alustavan näkemyksensä maaliskuussa 2025. Sakkojen suuruudessa on otettu huomioon rikkomusten vakavuus ja kesto komission mukaan. Google voi valittaa päätöksistä.