Ruotsin hallitus haluaa muuttaa opintotukiviranomaisen (Centrala studiestödsnämnden, CSN) hallinnoimia sääntöjä, jotta opiskelijat voisivat ansaita enemmän kesätöistä ilman opintotuen pienenemistä. Uudessa selvityksessä tarkastellaan myös sitä, pitäisikö tukea olla saatavilla nykyistä pidemmiltä ajanjaksoilta.
Nykyinen tuloraja rajoittaa sitä, kuinka paljon opiskelija voi ansaita ennen kuin opintotuki pienenee. Koska kesätulot sisältyvät arviointiin, opiskelijat, jotka työskentelevät luentojen ollessa tauolla, voivat saada vähemmän tukea tai joutua takaisinperintävaatimusten kohteeksi.
Hallitus haluaa siksi selvittää, pitäisikö kesäloman aikana ansaitut tulot jättää huomioimatta ja pitäisikö lukukausien aikaisia tulorajoja muuttaa.
— Nykyään kesäkuukausina ansaitut tulot lasketaan mukaan. Tämä asettaa epäedulliseen asemaan ahkerat opiskelijat, jotka ottavat vastaan kesätöitä, sanoi lukio-, korkeakoulu- ja tutkimusministeri Lotta Edholm.
Valtiovarainministeri Elisabeth Svantesson nosti esiin sairaanhoitajaopiskelijat, jotka työskentelevät terveydenhuollossa vakituisen henkilökunnan ollessa kesälomalla. Hän kuvaili tilannetta sekä epäoikeudenmukaiseksi että vastatuottavaksi, jos heidän opintotukeaan pienennetään kesäansioiden vuoksi.
Voisiko opintotukiviikkoja tulla lisää?
Selvityksessä tarkastellaan myös enimmäisaikaa, jonka henkilö voi saada opintotukea. Ruotsin uusi lääketieteen tutkinto-ohjelma kestää kuusi vuotta kokopäiväistä opiskelua, mikä vastaa koko nykyisin tuen piiriin kuuluvaa enimmäisaikaa.
Jokaiselta, joka on opiskellut jotakin muuta ainetta ennen lääketieteelliseen tiedekuntaan pääsyä, voisivat opintotukiviikot siten loppua kesken ennen tutkinnon suorittamista. Selvityksessä harkitaan, pitäisikö sääntöjä mukauttaa vähintään 360 korkeakoulupisteen laajuisiin ohjelmiin.
— Taloudelliset rajoitteet eivät saa määrittää sitä, voimmeko kouluttaa lisää lääkäreitä, Edholm totesi.
Uudistus kattaa myös mahdollisuuden yhdistää opintotuki osittaiseen sairauslomaan. Ruotsin hallituksen mukaan tavoitteena on varmistaa, että arviot opiskelijan opiskelukyvystä ovat oikeusturvallisia ja ennustettavia, samalla kun estetään järjestelmän väärinkäyttö.
Etuuspetoksiin puututaan
Hallituksen tiistaisessa lehdistötilaisuudessa antaman ilmoituksen mukaan selvityksessä tutkitaan myös, miten opintotuen rikollinen hyödyntäminen voidaan estää.
— Rahoja ei saa päätyä rikollisille, sanoi vanhus- ja sosiaalivakuutusministeri Anna Tenje.
Uudistus koskee korkeakouluopintojen ja aikuiskoulutuksen, mukaan lukien kunnallisen aikuiskoulutuksen, opintotukia ja -lainoja. Muutoskoulutustuki, lukiolaisten opintotuki ja opintolainan takaisinmaksusäännöt eivät kuulu selvityksen piiriin.
Erityisselvittäjäksi on nimitetty laamanni Henrik Ardhede. Selvityksen on määrä valmistua 29. lokakuuta 2027 mennessä.
