Yhä useammat lapset ja nuoret saavat neuropsykiatrisia diagnooseja, kuten ADHD:n ja autismin. Ruotsin hallitus on asettanut komission analysoimaan kasvun syitä ja ehdottamaan, miten lasten ja heidän perheidensä tukea voitaisiin parantaa.
Hallituksen mukaan komissio muodostaa kokonaiskuvan siitä, mikä kehitystä ohjaa ja mitä seurauksia sillä on eri sektoreille, kuten koulutukselle, terveydenhuollolle ja sosiaalipalveluille. Selvitys keskittyy neuropsykiatrisiin häiriöihin, jotka tunnetaan Ruotsissa lyhenteellä NPF, ja erityisenä painopisteenä ovat ADHD ja autismi.
Sosiaaliministeri Jakob Forssmed (kristillisdemokraatit) totesi tiedotteessa, että kehityssuunta tekee syiden selvittämisestä välttämätöntä.
— Kun yhä useampi lapsi ja nuori saa neuropsykiatrisen diagnoosin, meidän on saatava kokonaiskuva siitä, mikä kehitystä ajaa. Tämä on välttämätöntä, jotta voimme ryhtyä toimenpiteisiin, joilla varmistetaan, että Ruotsin lapsilla ja nuorilla on mahdollisuus hyvään elämään, hän sanoi.
Sosiaalipalveluministeri Camilla Waltersson Grönvall (maltillinen kokoomus) korosti myös, ettei diagnoosin pitäisi määrittää lapsen mahdollisuuksia. Hän huomauttaa, että lapset ja nuoret, joilla on NPF-diagnoosi, sekä heidän perheensä kamppailevat usein navigoidessaan kouluympäristössä, terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa.
Komissio tarkastelee muun muassa diagnoosien kasvun taustalla olevia tekijöitä hyödyntäen ajantasaista tutkimusta ja parasta saatavilla olevaa tietoa. Se raportoi myös vaikutuksista asianomaisiin yhteiskunnan osa-alueisiin ja tekee ehdotuksia toimenpiteistä, joilla tuetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia ja sosiaalista osallisuutta.
Selvityksen toimeksiannon mukaan komission on annettava tarvittaessa myös lakiehdotuksia. Sen on määrä esittää tuloksensa viimeistään 1. joulukuuta 2027.
Hallitus on nimittänyt selvityshenkilöksi ja komission johtajaksi Ruotsin työttömyyskassojen valvontaviranomaisen (IAF) pääjohtajan Mathias Wahlstenin.
