Nykysuomen jatkuvien kommentointi ongelmien suhteen, julkaisen seuraavan tekstin.
Kyse on äidistä, joka on kirjoittanut monia kirjoituksia Nykysuomen Lukijan kynästä osiossa sekä artikkeleina ja kommenteissa vuosien varrella tarinaa elämästä käsittämättömän suhdetoimintaan perustuvan erovainon keskellä.
Lukijan kynästä:
"ÄITI - etäiseksi erotettuna
On vierähtänyt kolme vuotta tapaamis prosessista, jonka tietoja olen saanut vasta hiljattain.
Eron jälkeinen tehokas vaino, on pitänyt huolta siitä, että elämässä on haasteita. Ikävä omaa tytärtä koskien on valtava.
Meni yli 4 vuotta ettemme tavanneet lainkaan. Päätöksiä pantattiin. Annettiin ymmärtää, että prosessi jatkuu.
Meillä olisi ollut 3 vuotta aikaa ja mahdollista tavata tyttäreni kanssa. Kukaan ei hiiskaissut sanaakaan.
Lapseni kuuleminen evättiin kerta toisensa jälkeen. Lakimies joka lapselleni lupasi henkilökohtaisesti ryhtyä hänen avustajakseen, jätti tytön oman onnensa nojaan, edes ilmoittamatta lapselle asiasta. Asia tuli ilmi, vasta kun kyselin tarvitseeko lapsen tietoja asiassa myös meiltä.
Tyttö ilmoitti selkeästi monet kerrat, että ei halua isänsä asianajajaa hoitamaan asioitaan.
Kun miettii historiaa, onko se ihme ?
Useita tekstiviestejä lähetettyään eri tahoille, tyttö uupui viimein näistä vuosista jotka häntä on rääkkäämällä rääkätty. Joutui psykiatrin hoitoon, joka ei ole missään vaiheessa ottanut minuun yhteyttä kysyäkseen tilanteesta tai tapahtumista.
Hänelle on varmuudella annettu puutteelliset ja perättömät tiedot. Aivan kuten sosiaalitoimi Hämeenlinnassa on toiminut jo vuosien ajan.
Tapaamisten toteutuminen on lapsen lähihuoltajan vastuulla sekä tietenkin sosiaalitoimen.
Sosiaalitoimi, joka on evännyt lapsen tiedoista valtaosan, on viime vuonna passittanut lapsen psykiatrille.
Psykiatri taas kerran on hoitanut lasta puutteellisten ja perättömien tietojen valossa.
Kolmen vuoden aikana on myös tullut enenevissä määrin esiin eron jälkeinen vaino hyvinkin monipuolisesti.
On käsittämätöntä, että virkakoneisto antaa sen jatkua.
Tytär täyttää 17-vuotta. Hänen kiusaamisensa on niin järkyttävää ja massiivista, että en voi ymmärtää, miksi tähän ei puututa.
Eräs asiaamme seurannut asiantuntija on todennut, että mikään ei ole missään kohtaa mennyt oikein.
Viikottain selvitän, kyselen ja anelen. Vaikutukset näkyvät kaikessa virkamies toiminnassa. Ihan kuin meitä ei olisi olemassakaan.
Työnsaannin hankaloittaminen näyttää olevan erityisen vahvassa roolissa edelleen. Jos jokin työpaikka ei heti ota mustamaalaamista vastaan, kyllä nämä keksivät keinon miten se tehdään.
Aiemmat kirjoitukset löytyvät samalla otsikolla. En voi kirjoittaa muulla tiedolla kuin Teija-äiti, koska muutoin väitettäisiin, että
lapseni yksityisyys vaarantuu."
