Mainos:

Paavo Väyrynen: Onko Suomi Naton sotaisin jäsenmaa?

Julkaistu 23.3.2024 – Kirjoittaja Toimitus

Suomi on ollut Naton jäsenmaa noin vuoden ajan. Vähitellen on alkanut kertyä tietoa siitä, millainen Nato-maa me olemme.

Alkuvaiheen kokemukset viittaavat siihen, että Suomi on samaistunut lähinnä Naton sotaisimpiin jäsenvaltioihin, Baltian maihin ja Puolaan. Tätä on ollut vaikea ymmärtää. Historiallisten kokemustemme vuoksi olemme erottautuneet selvästi Baltian maista. Asemamme on samankaltainen lähinnä muiden Pohjoismaiden kanssa.

Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Neuvostoliitto miehitti Baltian maat ja liitti ne itseensä. Neuvostokauden perintönä Virossa ja Latviassa on suuri venäläisvähemmistö.

Suomea ei miehitetty, ja säilytimme valtiollisen itsenäisyytemme. Sotien jälkeen kykenimme itsenäisyyttämme vahvistamaan ja luomaan itsellemme arvostetun aseman puolueettomana Pohjoismaana.
Neuvostoliiton hajottua meille muodostui hyvät tasavertaiset suhteet sen seuraajavaltion Venäjän kanssa.

Venäjän hyökättyä helmikuussa 2022 Ukrainaan Suomen valtiollinen ja sotilasjohto korostivat, että Suomeen ei silloin eikä näköpiirissä olleessa tulevaisuudessakaan kohdistunut mitään sotilaallista uhkaa. Suomi kuitenkin hakeutui Naton jäseneksi.

Mainos:
Kun Suomi oli liittymässä Natoon, valtiollinen johtomme vakuutti, että jäsenyytemme ei suuntautunut ketään vastaan. Pyrimme vain vahvistamaan omaa turvallisuuttamme.

Keskusteluissa oli usein esillä ajatus, että pyrkisimme olemaan samankaltainen jäsenmaa kuin Norja, joka oli rajannut omaa osallistumistaan sotilasliiton toimintaan ja joka oli jäsenyydestään huolimatta toiminut aktiivisena rauhanvälittäjänä.

Norjan kanssa meillä on Nato-maista eniten yhteistä. Olemme arktisen pohjoisen maita, joilla on yhteisiä etuja valvottavanaan. Molemmilla on yhteinen pitkä raja Venäjän kanssa - Suomella maaraja, Norjalla maarajan lisäksi pitkä meriraja.

Norjalla on koko Nato-jäsenyytensä ajan ollut yhteistyölle tiukkoja kansallisia rajoituksia. Se ei ole rauhan aikana hyväksynyt alueelleen pysyviä tukikohtia eikä ydinaseita. Suomen valtiollinen johto on puolestaan korostanut, että meillä ei yhteistyölle ole mitään rajoituksia. Ydinaseiden suhteen päätösvalta on kuitenkin eduskunnalla.

Vaikka maamme ei kuulunut Natoon, Suomi ryhtyi ensimmäisten maiden joukossa toimittamaan Ukrainaan tappavaa aseistusta, raskastakin. Tämä liittyi Suomen pyrkimykseen päästä Naton jäseneksi. Britit ja amerikkalaiset olivat ilmoittaneet, että jäsenyys tätä edellytti.

Suhteellisesti laskien Suomi on ollut kärkimaita Ukrainan aseistamisessa

Nato-maa Norja ei Ukrainaa aluksi pitkään aikaan lainkaan aseistanut. Se muutti politiikkaansa vasta viime vuodenvaihteessa.

Norja ei ole yhtenä vauraimmista Nato-maista täyttänyt sitoumustaan käyttää vähintään kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan sotilasmenoihin.

Köyhempi ja pahasti velkaantunut Suomen valtio on kaikki velvoitteet täyttänyt ja ne myös ylittänyt.
Norjan pidättyvä politiikka ei ole ollut esteenä sille, että sen edustaja on toiminut pitkään Naton pääsihteerinä.

Myös rajanaapuruutta Venäjän kanssa Suomi on hoitanut pikemminkin balttilaiseen kuin norjalaiseen tyyliin.

Tällä hetkellä Suomen ja Venäjän välinen raja on kokonaan suljettuna. Tämä vaikeuttaa sekä suomalaisten että venäläisten elämää molemmin puolin rajaa. Kaikkinainen yhteydenpito ja yhteistoiminta yli rajan on käynyt mahdottomaksi.

Tällä on hyvin kielteisiä vaikutuksia erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen kehitykseen.

Rajan sulkeutumisesta ovat joutuneet kärsimään myös ne sadat lapset, jotka ovat tulleet yli rajan käymään koulua Suomen puolella. Äskettäin televisiossa esitettiin uutisjuttu, jossa kerrottiin, kuinka hankalaa on yhteydenpito kotiin, kun on matkustettava Norjan kautta.

Tähän on tultu, vaikka presidentti Sauli Niinistö toukokuussa 2022 presidentti Vladimir Putinille lupasi, että Suomen Nato-jäsenyydestä huolimatta rajanaapuruuteen liittyvät kysymykset hoidetaan asiallisesti ja ammatillisesti. Ei ole hoidettu. Yhteydenpito poliittisella tasolla on kokonaan katkennut.
Pakotteita Venäjää vastaan on Suomessa toteutettu kaikkein tiukimmin. Niistä ja vastapakotteista olemme kärsineet muita maita enemmän.

Nyt vihdoin olisi keskusteltava siitä, millaista tulisi Nato-Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan olla. Suomen tulisi keskittyä oman maamme puolustamiseen. Tässä meille riittää tehtävää. Tämän yli meneviä sotilaallisia velvoitteita meidän olisi otettava kantaaksemme mahdollisimman vähän.

Natolla ei ole yhteistä ulkopolitiikkaa. Suomellakin tulee olla itsenäinen ulkopolitiikan linja, joka perustuu omiin kansallisiin arvoihimme ja etuihimme, ja jota toteutamme ensi sijassa yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa.
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Tolkku Takaisin
Tolkku Takaisin
2 years ago

Painotan, että Suomen tulee ehdottomasti puuttua aktiivisena osapuolena JOKAIKISEEN maapallolla esiintyvään konfliktiin. Rauhantila Suomessa on turha ja vaarallinen eikä sillä voi tienata. Jatkuva sota päälle vaan ja inhottava rauha pois. Väittääkö joku, että hänellä on täällä maan päällä parempaakin tekemistä kuin sotiminen, tätä edeltävä paskan jauhaminen jostain putinista, sitten raivohulluus ja sen jälkeen sotaan lähtö tai osallisuus vähintäänkin asekaupan maksumiehenä?

Tästä ei seuraa mitään hyvää
Tästä ei seuraa mitään hyvää
2 years ago

Kaikki tämä todistaa, että meillä on ammativalehtelijat eduskunnassa.

Arvis
Arvis
2 years ago

Voi kunpa Paavosta olisi tullut presidentti. Suomella olisi ollut vielä toivoa

Suzie
Suzie
2 years ago

Nykyiset poliittiset broilerit eivät osa mitään muuta kuin papukaijamaisesti toistaa kaikki mikä USA sanoo. Vasallivaltio Suomi

juha II
juha II
2 years ago

On selviö, että ainakin OSA maailmasta HALUAA porskuttaa sotaan rinta rottingilla muiden ollessa vähintäinkin haluttomia ”sodan jumalattaren” hakuun veripeijaisiin. Läntinen maailma on Rooma-rappiossaan kaulaansa myöden ”itsessään” viillellen valtimoitaan itsetuhoisuudessaan. Ja kaiken edellisen keskellä SOTA KIIMA on huipussaan kuin uroilla on kiihkon kuolan valuessa suusta ja joka risukin on vihan purkamisen arvoinen. Kaikki tämä on ristiriitaista käytöstä, sillä läntiset rappio-maat eivät enää omaa niitä ylivoimaisia voimia, joilla nämä ovat vuosisatoja kyykyttäneet muuta maailmaa. Toki kylmän sodan aikana Neuvostoliitto piti puolensa hivertämällä kommunismia Aasiaan ja Afrikkaan, jota vastaan etenkin USA ja Iso-Britannia kankesivat. Muut maailman nykyiset suurvalloiksi kasvaneet valtiot kehitysmaa statuksesta ovat nousujohteisesti kehittyneen vuosi vuodelta kuin yllätyksenä etenkin USA:lle, vaikka sen Pentagonin ja CIA:n viranomaiset ovatkin laatineet vuosittain prognooseja ja erilaisia raportteja. Mutta se EI yksin riitä, koska jos maan sisäpolitiikka on liki eräänlaisessa sisällissodassa ja normi oloissakin tiedustelutieojen on saavutettava presidentin aivot selkeinä tietoina niin, että riielevä esikuntakin saadaan innostumaan asiasta. Esikunta on tietysti sotahaukkoja täynnä, mutta jokaisella on eri ”kanailntu” mielessä, mikä pitäisi ”lokata”. Ja niin kuin aina kaikki on ”rahanarvoista tavaraa” eli likvidoitavan ”litteroista”. Juoruksi mainittakoot, että sotaisan Macronin ”emäntä” onkin isäntä eli transu. Tämä ranskalainen rakkaustarina alkoi ihmetettelyllä suurella ikäerolla kun presidentin vaimo on ns, ”wanhempi nainen”, mutta Ranskassa ollaan niin normijuttu. Mutta sielläkään EI saa ronkkia yksityiskohtia joutumatta poliisiasemalle, sillä ”demokraian puolustaminen” on vakava asia ”pikkurikolliselle”! Suomen tekemä puolustussopimus Ukrainan kanssa tietää jo melkoisella varmuudella jo Ukrqainan maaperällä + Baltian maat ennen kuin 1400 kilometriä rajanaapuruutta edes ehtii kutittamaan. Suomen ulkoministeri ja presidentti + NATO kenraalit tulevat satavarmasti ”ukranisoimaan” suomen, sillä ketkään eivätkä mitkään ole niin INNOKKAITA tapatamaan omaa kansaansa kuin ”suomalaiset” poliitikot. Jotka ovat aina kärkkyneet pienintäkin tunnustusta jonkin ULKOMAAN PELLEN suusta. Ukrainan diktaattori osaa sentään vaatia täppiä ja muita hilloja (ITSELLEEN), mutta kuitenkin. Täällä on varmasti tapatattavien sotilaiden vielä sodantyönsä sivussa hakattava motti halkoja Ameeriikkaan ja EU:hun vietäväksi, sillä jokainen kuti maksaa, Ja niin kuin AINA on ja OLEVA… Suomi maksaa VELKANSA viimeistä penniä myöten!!!

Pekka Vyörynen
Pekka Vyörynen
2 years ago

Paavo on Paavo vaikka voissa paistaisi. Putinin äänitorvi, venäjämielinen.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu tänään 08:14 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.

Googlen datakeskushanke Suomessa tutkinnassa ympäristövahinkojen vuoksi

Julkaistu 30.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Avohakkuualuetta Laukaalla Hietasyrjänkankaalla, jossa näkyy yksittäisiä säästöpuita, hakkuujätettä ja metsää horisontissa sinisen taivaan alla.
Avohakkuualuetta Laukaassa huhtikuussa 2025. Tämä arkistokuva ei esitä Googlen rakennustyömaata Muhoksella, missä poliisi tutkii epäiltyä ympäristövahinkoa koskien ojitusta ja vesienhallintaa.

Googlen suunnittelema datakeskus Muhoksella on jo herättänyt kritiikkiä laajojen metsänhakkuiden vuoksi. Poliisi tutkii nyt epäiltyä ympäristövahinkoa rakennustyömaalla keskittyen ojitukseen ja vesien hallintaan.

Hankkeen takana oleva yritys on Tuike Finland, Googlen tytäryhtiö. Lokakuun alussa uutisoitiin, että yhtiö oli raivannut metsää ennen rakentamista ennen kuin ympäristövaikutusten arviointi oli valmistunut. Tuike kutsui työtä tuolloin "täysin lailliseksi ja asianmukaiseksi" metsälakiin viitaten.

Esitutkinta alkoi tällä viikolla Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) pyynnöstä, poliisi kertoi torstaina. Viisi hanketta koskevaa tutkintapyyntöä käsitellään yhdessä, ja poliisi viittaa "epävarmuustekijöihin ja puutteisiin" ojituksessa ja vesien hallinnassa. Esitutkinnan odotetaan jatkuvan vuoteen 2027 asti, ja siinä selvitetään, onko asiassa tapahtunut rikosta.

Tuike jätti ilmoituksen ojitustyöstä 18. syyskuuta. Tuolloin yhtiö kuvaili noin yhdeksää kilometriä uusia ojia, joista suurin osa oli jo kaivettu. Ilmoitus olisi pitänyt jättää vähintään 60 päivää ennen töiden aloittamista, ELY-keskus kirjoittaa.

Mainos:

Maaperä voi tehdä vedestä hapanta

Rakennustyömaa sijaitsee alueella, jolla on mustaliusketta, rikkiyhdisteitä sisältävää kivilajia. Kun maata kaivetaan ja se altistuu ilmalle, se voi tuottaa happoa, jolloin valumavesi muuttuu happamammaksi ja kuljettaa mukanaan metalleja. Yhtiön omat mittaukset osoittavat jo merkkejä happamoitumisesta.

ELY-keskus pitää kalkitusta ja kalkkisuodatin-altaita riittämättöminä ja sanoo, että ojat edellyttävät vesilain mukaista lupaa. Yhtiön on toimitettava yksityiskohtainen vesienhallintasuunnitelma 5. marraskuuta mennessä tai se kohtaa toimintamääräyksen sakon uhalla. Työt Muhoksella on keskeytetty lokakuusta lähtien viranomaisen pyynnöstä.

Googlen sävy on muuttunut. Yhtiön Suomen maajohtaja Antti Järvinen pyysi anteeksi Ylen haastattelussa ja viittasi yhtiön tulkintaan metsälaista.

— Näyttää siltä, ettemme ole toimineet lainmukaisesti, ja tulemme korjaamaan tämän, hän sanoi.