Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Vammaisten hoitotyötä on tärkeää kuten siivoojankin työ. Niitä ei tule säästäväissyistä lopettaa. Sen sijaan viranomaisten tarkastus ja valvontatyöt ovat yleensä tarpeettomia ja pelkkää byrokratiaa ja kansalaisten kiusaamista. Hyvänä esimerkkinä on MOT ohjelman kuvaus rakennuksen lopputarkastuksesta. Asunto ei ole asumiskelpoinen, jos lopputarkastusta ei ole tehty. Monesti tämä tulee esille vasta taloa myytäessä, vaikka perhe olisi asunut talossa jo kymmeniä vuosia ja kasvattanut joukon lapsia. Byrokraattiset uudet määräykset eivät enää salli talon käyttöä ennen kuin taloa on korjattu satoja tuhansia sijoittaen määräysten toteuttamiseksi.
Hallitus säästää kansalaisia vahingoittaen vaikka muitakin järkeviä vaihtoehtoja on olemassa. Turha työ ja byrokratia pois ja suomalaisilla alkaa miellyttävät ajat.
En tiedä mitä kaikkea hallitus on suunnitellut? Mutta Suomessa riittäisi rahat suomalaisille oikein hyvin, jos emme toimisi koko maailman sosiaalitoimistona.
Emme lähettelisi kehitysapuja, ei ”korona” tukia etelä-eurooppaan, ei miljardeja korruptoituneeseen Ukrainaan, ei sallittaisi turhapaikkahuijausta jne jne..
”Syyttäjän mukaan Saduddin Amani hankki 16.11.2017 – 22.10.2019 yhteensä 31358,96 euron suuruisen oikeudettoman taloudellisen hyödyn ja aiheutti Kelalle sitä vastaavan suuruisen taloudellisen vahingon salaamalla muuttonsa ulkomaille.
Amani kiisti syytteen. Amanin mukaan Afganistaniin lähtemisessä ei ole ollut kyse muutosta ja hän on ollut siinä käsityksessä, että hän on ollut tukiin oikeutettu, eikä hän ole ollut tietoinen ilmoitusvelvollisuudesta. On riidatonta, että Kela maksoi etuuksia kuvatulla tavalla ja Amani on ollut Afganistanissa kuvatun ajan.”
Hei LI. Sinulla on selkeästi aivovamma, joka johtaa järjellisen ajattelun sumenemiseen. Olet valmistunut kandiksi Turun yliopistosta ”Pakolaisuus- ja maahanmuuttolinjalta”. Se ei ole yhtään mikään koulutus. Täyttä basgaa. Eduskunnassa olet keskittynyt tämän maan mädättämiseen oikeen huolella. Et liene tehnyt päivääkään oikeita töitä ja hallinnossa olet siis tehnyt tollon töitä. Olet ollut suunnaton rasite tälle maalle.
Persut ja kokkarit eivät aio vähentää niitä turhimpia julkisia menoja, nimittäin byrokraatteja alkaen kaikista paksupalkkaisista väliportaan johtajista koneistossa ketkä eivät tuota mitään todellista, vaan lähinnä estävät tuotteliaisuutta.
Toki alimman portaan byrokraatteja pitää myös karsia 50-66% mutta ensin vanha kelvoton johtajisto pois varojamme kuluttamasta.
Nimenomaan byrokraattisista sekä kalliista sosialistisista rakenteellisista syistä laitoshoito on kallista. Omaishoitohan on halpaa! Syy omaishoitajien ja hoidettavien kiusaamiseen ei ole rahallinen, vaan ideologinen.
Ongelma on siinä kun eivät nämä eduskuntapuolueet ole mitään visionäärisiä tulevaisuuspuolueita (ja silloin pitää olla trendivapaa realistinen käsitys nykyisyydestä), vaan menneisyyspuolueita.
Ideologiat ja aatteet kumpuavat menneisyydestä.
Ainoa mikä heijastaa ”nykyhetkeä” ovat trendisanailu ja kaikenlainen trendien (homeen) viljely.
Toisesta huolehtiminen on työtä; tässä he luokittelevat sen ikään kuin hoitaja olisi hoitoa tarvitsevan henkilön edessä seisova patsas. Näyttää siltä, että hänelle pitäisi opettaa ja kouluttaa, mitä tarkoittaa huolehtia ihmisestä 24 tuntia vuorokaudessa.
Se on kuin sanoisi, että ihmisistä huolehtimisen ammatti; olipa sitten kotona, hoitokodeissa, kouluissa, sairaaloissa jne., ammattia ei ollut olemassa. Paljon epäkunnioitusta kaikkia kohtaan, eli omaishoitajat elävät täysin normaalia ja terveellistä elämää.
Ehkä et tiedä, mitä hoitaja tekee päivittäin.
On mahdotonta sanoa, mitä kaikkea omaishoitaja tekee päivittäin kotona, mutta olen varma, että monet ovat samaa mieltä siitä, mitä tässä mainitsen, kotihoitajan päivittäistä työtä, enemmän tai vähemmän:
huolehtimasi henkilö riippuu sinusta; sitten varaa kävelyt/työ/koulu/lääkärikäynnit/kaupat/jne., et voi, mutta on. se on tehty ja tapaamisiin on osallistuttava; varsinkin lääkäreiden. Ja me omaishoitajat teemme kaikkemme osallistuaksemme, jos ne ovat hoitamamme henkilön tapaamisia, loput perumme ”helposti”.
Hoitaja varmista, että on ruokaa kotona: selvästi rahaa pankkitilillä. Ja sitten mene ostoksille ”milloin”, no, ”mennä ostoksille”, koska et voi jättää hoitamaasi henkilöä yksin. Usein hoitaja menee vessaan/kylpee/keittää/syö/siivoaa/jne kun hoitamasi henkilö nukkuu ja huolehtii, että hän hengittää nukkuessaan.
Hyvin yksinkertainen esimerkki, menetkö kauppaan tai mihin tahansa paikkaan, jos tunnet olosi kipeäksi, kipeäksi, luopioksi, huudat, itket, olet väsynyt nukkumattomuudesta jne.? Ei, tietysti!, mutta tuollainen voi hoitamasi henkilö olla.
Hoitajalle vaatii paljon:
On monia ihmisiä, joita hoidamme kotona loputtomalla lääkärinhoidolla, hapella, lääkkeillä ja kärsivät erilaisista kohtauksista, joita esiintyy monta kertaa ja useita kertoja päivässä. Lääkitys ei ole vain ”suusi avaamista”.
Ruokinta, ruoka lämmitetään/valmistellaan/tarjotaan ja tuodaan suuhun suupalalla. Ja ruokaa, allergioita ja ruokintamenetelmiä on laaja valikoima. Kaikki eivät syö suun kautta.
WC, pelkkä suihkun ja muun henkilökohtaisen hygienian mainitseminen on jo ”taistelun” alkua, mikä on suoritettava.
Hygieniatarpeet vaativat joskus täydet kylpyt. Kaikki eivät evakuoi samalla tavalla.
Ja viihdyttävä ei ole ”television käynnistämistä”.
Ketkä hoitaja hoitaa kotona: Monet erityiset ihmiset tai ihmiset, joilla on neurologisia sairauksia, eivät ymmärrä, mitä heidän ympärillään todella tapahtuu, aivan kuten me emme ymmärrä, mitä heidän päässään tapahtuu.
Ja ne, jotka on nostettava sängystä tuoliin, sohvalle, takaisin sänkyynsä, kylpyhuoneeseen.
Monet eivät eroa kylmästä, kuumasta; sitten se on pukea ne ja riisua ne kokonaan.
Monet eivät ymmärrä, että tuleen ei kosketa. He eivät ymmärrä vaaraa.
Monet laittavat kaiken suuhunsa. Ja he juoksevat koko ajan; joten kyky kävellä ja juosta ei ole suuri apu tai ”ratkaisu” heidän ”vapauttamiseen” puistossa; eli äärimmäinen varovaisuus jatkuu kotona ja sen ulkopuolella. (1 esim.)
Erityishenkilöt tai neurologiset sairaudet. Monet ihmiset (lapset) eivät nuku joka yö tai koko yön. Ja ehkä monet eivät tiedä, mutta lapsille ei ole olemassa lääkkeitä tai unilääkkeitä (Suomessa). Eivätkä kaikki makaa hiljaa sängyissään.
Erityisiä ihmisiä:
Monet erityiset ihmiset eivät puhu, ja heidän kommunikaationsa, jonka he onnistuvat oppimaan, ei välttämättä aina ole kovin selkeää osoittamaan, että heillä on kipua, varsinkin missä heillä on kipua. Puhumaan oppimisesta puhuttaessa tarvitaan verbaalista terapiaa ja tiedän monia tapauksia, jotka onnistuvat, kun terapiaa on vähintään kolme kertaa viikossa. Täällä Suomessa kun he saavat terapiaa, se on kerran viikossa. Jos perheellä on rahaa ja varaa enemmän terapiaan, koska se maksaa noin sata euroa 45 minuutista. Ja joskus voi kestää kuukausia, ennen kuin lapsi saa terapiaa. Ja samoin muiden terapioiden kanssa. Ja on kaupunkeja, joissa ei yksinkertaisesti ole terapeutteja.
Ja kerta kaikkiaan osoitan, että koulu ja opettajat eivät korvaa terapioita: Ei koskaan. Täällä he lopettavat hoitojen/terapia antamisen seitsemän vuoden iän jälkeen. Harvinainen on ”taistelu”, joka voitetaan saada terapiaa pidemmäksi aikaa.
On perheitä, joissa on enemmän hoitoa tarvitsevia jäseniä. Eikä heillä välttämättä ole erityistä tarvetta, mutta he eivät myöskään voi elää normaalia elämää. On myös perheitä, joissa on useita erityistarpeita omaavia lapsia. Ja perheet, jotka ovat yksinhuoltajia.
Voin jatkaa, mutta on kiireellinen kysymys: onko työ vai ei? Milloin ja kuinka paljon omaishoitajalla on oikeus nukkua, syödä, hoitaa itseään, käydä kahvilassa, harjoitella, kävellä, työskennellä, opiskella , jne.? Ja jos omaishoitaja päättää tai joutuu lähtemään töihin vaikka on kotona ”ei tee töitä”, pitäisikö hänellä olla energiaa ja iloa omaan henkilökohtaiseen elämäänsä ja pystyä palvelemaan/työskennellä leveästi hymyillen?. Mutta tiedätkö mitä, kyllä hymyilemme rakkaillemme, joista välitämme kunnioituksella ja rakkaudella.
Nyt lopetan, koska pidän huolta perheestäni.