https://nykysuomi.com/paavo-arhinmaki-hallitusohjelman-asuntopoliittisen-kirjaukset-ovat-taysin-pimeita/
Paavo Arhinmäki: Hallitusohjelman asuntopoliittisen kirjaukset ovat täysin pimeitä
https://nykysuomi.com/paavo-arhinmaki-hallitusohjelman-asuntopoliittisen-kirjaukset-ovat-taysin-pimeita/
https://nykysuomi.com/suomi-harkitsee-rikosoikeudellisen-vastuuian-alentamista/
Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.
Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.
Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.
Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.
”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.
Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.
https://nykysuomi.com/opettajiin-kohdistuva-vakivalta-on-lisaantynyt-voimakkaasti-suomen-kouluissa/
Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
https://nykysuomi.com/poikiin-kohdistuva-vakivalta-lisaantyy-suomessa/
Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.
Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.
Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.
Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.
— Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.
Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.
— Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.
Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.
Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.
— Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.
https://nykysuomi.com/uusi-junayhteys-suomen-ja-ruotsin-valilla/
Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.
Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.
Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.
Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.
— Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.
Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.
Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.
Yksikään puolue ei esitä sanaakaan velkaantumisen todellisista syistä ja kinaa vain keskenään tavoitteiden hyvyydestä ja pahuudesta
Jostain on pakko säästää, koska velaksi eläminen antaa suuren vallan rahanjaosta määrääville. On selvää, säästäminen aiheuttaa aina pulaa rahan käyttöön. On siten harkittava tarkkaan, missä ollaan tehty väärin ja mihin kuluu liikaa rahaa.
1900 luvun alussa brittiläinen talousprofessori arveli, että vuosisadan lopulla energian käyttö ja tekniikka on niin kehittynyttä, että jokaiselle kansalaiselle riittää, kun tekee 15 tuntia viikossa töitä ja silti elintaso paranee. No tekniikka on kehittynyt edelleen, mutta siitä huolimatta tarvitaan yli kaksinkertainen määrä työtä mukavaan elämiseen. Miksi professori erehtyi pahasti?
Hän ei osannut kuvitella, että hallintovirkailijoiden määrä kasvoi moninkertaiseksi ja näiden toimet jopa vähentävät työn tuottavuutta. Siinä se on ongelma johon tulisi puuttua. Hallinto on luonut byrokratian ja valtavan määrä turhaa työtä tekeviä. Suomen hallituksen ei tulisi nytkään aiheuttaa vahinkoa köyhimmällä väestölle vaan vähentää byrokratiaa ja turhaa työtä tekevien määrää.
Vaikka MATUT vievät lukaalit (pääasiassa) niin kautta euroopan ja tietenkin naapurimaassamnme Ruotsissa tulevat perseidenpyyhkijät menevät huippuajoilla ”paalupaikolle” mitä tulee asuntojen saatavuuteen kaupungeissa! Lisäksi tulee muistaa EU, YK, NATO, Ukraina ym. rahojen kylvökohteet muutamia pääprioriteettejä mainitakseni. Eurooppa tulee ensi talvena olemaan todella kusessa, koska energialähteet ovat pelkän ilmastopolitiikan kannalta katsottuna mitä parhaimmassa tämmissä! Kun lämpö ja ruokakin alkaa loppumaan hyllyltä. Tietää se melkoista persekipua valkoisille eurooppalaisille, sillä he ovat ravintoketjussa kaikkein huonoimmassa asemassa, sillä ”valkoista ylivaltaa” mukaillen ”mustat donkkaavat tykimmin”!!!
Kannattaa katso taulukkoa https://vm.fi/budjetin-taulukot terveen järjen kanssa. Valtion varainministeriö ottaa budjetista 34,6 miljardia, mutta ei kerrota mihin rahat jaetaan. Luultavasti rahoista suurin osa kuluu hallintoon ja menee täysin hukkaan aiheuttaen vain haittaa kansalaisille. Lainaus https://vm.fi/ministerio
”Strategiset tehtävämme ovat:
Huolehdimme julkisen talouden vakaudesta ja rakennamme julkista hallintoa entistä tehokkaammaksi, vaikuttavammaksi ja uudistumiskykyisemmäksi.
Rakennamme edellytyksiä kestävälle talouskasvulle.
Rakennamme ihmislähtöistä digitalisaatiota ja tiedon parempaa hyödyntämistä yhteiskunnassa.
Luomme pelisääntöjä, jotka pitävät yllä luottamusta rahoitusmarkkinoiden vakaaseen, tehokkaaseen ja tasapuoliseen toimintaan. ”
Sosiaali ja terveysministeriö käyttää 16,1 miljardia. Siinä tietty suurin osa kuluu kansalaisten terveyden huoltoon, mutta todennäköisesti tästäkin katoaa selllaisten virkamiesten palkkoihin miljardeja, joiden potkiminen viroistaan voisi vain lisätä kansalaisten terveyttä.
Miten pääministeripuolueet saavat rahoja kulumaan
Kokoomus 2011-2015 (Katainen, Stubb) velkaa tuli 34,5 miljardia
Keskusta (Sipilä) 2015-2019 velkaa lisää 10,9 miljardia
SDP (Marin) 2019-2023 velkaa lisää 56 miljardia.
Kokoomus (Orpo) 2023- ???
Historiaa: Paasikiven-Kekkosen aikana 30 vuodessa (1945-1975) sotakulut vähenivät 70 miljardia nykyrahassa (BKT verrattuna) ja velkaa oli enää 5 miljardia. Johtajien valinnasta näköjään riippuu valtion talouden kehittyminen. Kokoomus ja SDP ovat 12 vuodessa hävittäneet valtion rahoja yli 90 miljardia.