Mainos:

Markku Jokisipilä ryöpyttää Helsingin Sanomia – Rikkoiko HS perustuslakia julkaisemalla Rydman viestit?

Julkaistu 28.7.2023 – Kirjoittaja Toimitus

Markku Jokisipilä:  Pidän Helsingin Sanomien päätöstä lähteä julkaisemaan ministerin vanhoja yksityisviestejä erittäin huonosti harkittuna, vaarallisena ja hämmästyttävänä.

Ihmettelen suuresti kaikkia niitä ihmisiä, jotka asian merkitystä edes pintapuolisesti pohdittuaan voivat pitää tällaista ratkaisua millään muotoa hyvänä ja kannatettavana asiana. Kehotan heitä miettimään tarkemmin. Ihmettelen myös sitä, ettei päätöksestä ole noussut nyt nähtyä suurempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kritiikkiä.

Perustuslakimme 10 § toteaa, että "jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu" ja että ”kirjeen, puhelun ja muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton”. Minusta on kestämätöntä, että tiedotusväline asettaa oman journalistisen harkintansa näiden perustuslain periaatteiden yläpuolelle.

Ratkaisu tarkoittaa sitä, etteivät riittävän merkittävässä asemassa olevan henkilön yksityiselämä sekä hänen luottamuksellinen ja yksityinen viestintänsä ole HS:n näkemyksen mukaan perustuslain tarkoittamalla tavalla turvattuja ja loukkaamattomia. Koska kyseessä ovat seitsemän vuotta ennen ministeriyttä lähetetyt vanhat viestit, ratkaisu lisäksi purkaa riittävän merkittävässä asemassa olevan henkilön yksityiselämän suojan ja luottamuksellisten viestien salaisuuden takautuvasti myös ajalta ennen tuon riittävän merkittävän aseman saavuttamista.

Mainos:

Lisäksi tässä tapauksessa se, onko jutun kohteen asema riittävän merkittävä oikeuttaakseen viestien julkaisemisen, perustuu lopulta yksinomaan toimituksen harkintavaltaan. Ministeri epäilemättä on yhteiskunnallisesti merkittävä henkilö, mutta yhteiskunnallisesti vaikutusvaltaisia ja merkittävissä asemissa olevia henkilöitä löytyy muualtakin. Aseman merkittävyys on lopulta tulkintakysymys ja tulkinnat saattavat ajassa elää paljonkin.

Esimerkiksi Sanoma Oy:n hallituksen jäsenet epäilemättä ovat yhteiskunnallisesti erittäin merkittäviä ja vaikutusvaltaisia henkilöitä. Sellainen on myös Helsingin Sanomien päätoimittaja. Pitäisikö heidänkin luottamuksellisen viestintänsä ja yksityiselämänsä suojasta olla valmiit tinkimään, jos riittävän painava yhteiskunnallinen ja journalistinen peruste löytyy?

Entäpä vaikka suuren yliopiston rehtori, pörssiyhtiön toimitusjohtaja tai evankelis-luterilaisen kirkon piispa? Hekin ovat merkittäviä ja vaikutusvaltaisia. Mihin raja vedetään? Kuka sen vetää, jos perustuslain periaatteita luottamuksellisen viestin salaisuudesta ja yksityiselämän suojasta voidaan soveltaa joustavasti ja valikoiden, ikään kuin jonkinlaisena suosituksena?

Johtopäätös tapahtuneesta on selkeä. Kenen tahansa sellaisen henkilön, joka joskus nousee riittävän merkittävään asemaan, on syytä varautua omien luottamuksellisten yksityisviestiensä julkaisuun. Tämä koskee myös vanhoja, vuosikausia ennen tuohon asemaan nousemista lähettyjä viestejä. Harkintavalta siitä, onko tuo asema riittävän merkittävä oikeuttaakseen näiden viestien julkaisemisen, on sillä tiedotusvälineellä, jonka haltuun nämä viestit syystä tai toisesta ovat päätyneet.

Yksityiselämän suojan kannalta päättyneessä parisuhteessa osapuolten toisilleen lähettämien luottamuksellisten yksityisviestien julkaiseminen maan suurimmassa lehdessä on sellainen ratkaisu, että nyt olisi syytä viheltää peli poikki, painaa jarrua ja todella pysähtyä ajattelemaan.

Lähde: Markku Jokisipilän facebook

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
mörhö
mörhö
3

Tämäpäs on sanoma medialle vähän ikävä uutinen. Nythän sanoma median mediaoikeudet voitaisiin pistää katkolle ja näin pitäisikin toimia kunnes oikeuslaitos antaa päätöksen jutusta. Hallitus voisi toki määrätä Sanomalle kiellon oikeuden päätöstä odotellessa mutta tuskin uskaltavat.

p.grandell
p.grandell
3

hs on sionistien lehti, juutalais omisteinen roska propaganda lehti, ainoa mikä lehdessä on totuutta on kuolin ilmoitukset sekä urheilu sivut, loput on ihan skeidaa, kunhan ihmiset tajuaa sen, eivät osta/lue moista roskaa. kuten puniikkien ylen ohjelmat telkkarissa, tom of finlandian antennin heitin jo 17 vuotta sitten kaatopaikalle, eihän niitä voi katsoa oksentamatta.

Hema
Hema
3

Kiva, mutta lopulta mitätön vaikutin tuo nuhde. Nyt asia pitäisi kiireesti viedä kansainväliseen ihmisoikeustuomioistuimeen ja hakea korvauksena 100 000 000 000 000€ tai enemmän. Henkilökohtaisesti tekisin nyt kaikkeni että kaikkien HS:n työntekijöiden kaikki viestintä vuodettaisiin nettiin tästä ikuisuuteen. Nuorena, minulle vakuuteltiin että jos (silloinen valtio) Suomen oikeuslaitoksessa tulee, jonkin asian käsittelyn yhteydessä, ilmi jokin toinen rikollinen tapahtuma, tullaan siihen puuttumaan myös varmuudella; Niin, ehkä siviili vs. siviili oikeuskäsittelyissä. Tällä tasolla se ei selvästi toimi. Tietääkseni myös laittomasti hankittu tallenne, sen hallinta ja levittäminen ovat suurempia rikoksia kuin puhe – jota EI VIELÄ ole kriminalisoitu.
Suuremmassa mittakaavassa tämä vaikuttaa siihen, kuinka suuret elinajanodotukset kaikilla suomen valtamedian rotilla tulee olemaan, kun ”heidänkin” turvansa on näverretty olemattomiin, rahaa tulee enää Pfizerilta ja heidän paskaansa lukee enää toiset samaa paskaa eri kirjaimilla kirjoittajat.
En lue valtamediaa ikinä tai katso heidän uutisiaan. En ole silti jäänyt mistään tärkeästä paitsi viimeiseen 16 vuoteen. Onneksi maailmassa on myös OIKEITA JOURNALISTEJA. Yleensä independent. Tähän loppuun vielä esimerkki propagandaotsikosta; ’Venäjän aloittama provosoimaton hyökkäyssota on uhka maailman demokratialle’ on propagandaa, kun taas ’Taistelut siirtyneet Odessan itäosiin. Kymmeniä uhreja molemmilla osapuolilla’ ,ei ole. Montako objektiivista uutista löydät HS:sta?

Minä
Minä
3

Lain mukaan viestin kirjoittajaa suojaa myös tekijänoikeus. Viestin vastaanottaja saa näyttää viestiä jollekulle, mutta sitä ei saa julkaista ilman kirjoittajan lupaa.

Muutenkin tuo koko HS:n juttu on äärivasemmalla olevan toimittajan puolueellista propagandaa. Tarkoitushakuisuus ilmenee mm. siten, että asiayhteys ja kyseisen viestinnän kokonaisuus on jätetty huomiotta.

Lukemattoman monet väittävät rasistiseksi, mutta ei niissä ollut rasismia. Rasismia on ainoastaan se, että sanotun tai teon peruste on etnisyys, rotu, ihonväri tms. Arvostella joitakin tekojen peruteella ei ole rasimia, vaikka vasemmalla niin halutaankin ajatella.

Viestien vastaanottaja on politiikassa aktiivinen, joten on hyvä muistaa, miten epäluotettava henkilö on kyseessä. Hänelle ei voi sanoa mitään luottamuksellisesti. Hänen periaatteensa on, että kaikkea mitä sanot, voidaan käyttää sinua vastaan.

juha II
juha II
3

Suomella on uusi oma ”Titanic -sukellisvene”, jota myös ohjaa ja toimittelee woke henklökunta, jossa ei suvaita ainoatakaan ylivaltaista lenkkmakkaraa piereskelevää valkoista miestä! On vain makueokysymys kumpi on vajonnut syvemmälle? Itse toisvaltainen Suomi vakoi Helsingin Sanomat? Molemmissa on joskus ollut ryhtiä ja suoraselkäisyyttä niin kaian kui kumpaisetkin suvaitsivat Kari Suomalaista (1920-1999). Kun hän sai potkut tiesi se samalla hetkellä vapaata pudotusta ja mädätystä!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.