Kallela auttaa Varsakuumeessa

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 1.7.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 5 minuuttia

Eletään vuodenaikaa, jolloin oriasemat ja siemennysklinikat ovat kiireisiä.  Monet kasvattajat pohtivat kuumeisesti isä-ori ehdokkaita tammoilleen.

Hevostelua juttusarja tavoitti Kallelan oriaseman omistajan, yrittäjän ja johtajan Hannu Nivolan, kertomaan oriaseman arjesta, ja pyörityksestä sekä alasta yleisesti.

Kallelan oriasema on käynnistynyt 1989 ja varmasti eräs Suomen tunnetuimpia, ja arvostetuimpia oriasemia.

 

 

Hannu Nivola on hurahtanut hevosten kasvatukseen ja jalostukseen harraste mielessä 1980-luvun alussa. 1980-1990 alkoi olla innostusta satsata alaan, ja 1995 alkaen oriasema toiminta on ollut pääelinkeino.

Kallelassa oriaseman lisäksi löytyy kasvatus toimintaa, sekä hevosten hoitamista mutta myös myyntiä. Asukkeina tällä hetkellä ovat omia tammoja, ja asiakkaiden tammoja n 50. Keväällä hevosten määrä lisääntyy, kun alkaa tulla astutettavia tammoja, ja kesän alkupuolella saapuvat yleensä varsalliset tammat siemennettäviksi.

Usein vierailevat tammat lähtevät kotiin heti siemennyksen jälkeen, mutta jotkut jäävät odottamaan tiineystarkastusta, jossa varmistetaan, että siemennys on onnistunut.

Tammoja tulee ja menee päivittäin, ja kiireisimmillään työpäivät voivat olla todella hektisiä. Kauden aikana tammoja käy n 250 tammaa siemennettävänä. Kausi alkaa yleensä huhtikuussa, riippuen siitä, miten lämmintä säätä kevät tarjoaa. Heinäkuun loppupuolelle tammat pitävät oriaseman kiireisimpänä.

Tamman kantoaika 11kk ohjailee sesonkia sen verran, että pyritään siemennykset hoitamaan heinäkuun puolella, mutta elokuussakin siemennettäviä löytyy.

Varsat toivotaan usein syntyviksi jo keväällä, jotta ne saisivat nauttia emiensä kanssa mahdollisesta laidunkaudesta, joka on varsan terveydelle ja ensivaiheille arvokasta aikaa.

Iskä ehdokkaita Kallelasta löytyy tällä hetkellä 35. Mutta ympäri Suomea ja maailmalta on spermaa saatavilla, joten isä vaihtoehtoja löytyy runsain mitoin.

Varsa toiveissa asiakaskunnassa ei ole pelkästään ammatti kasvattajia, vaan sieltä löytyy myös ihan tavallisia ihmisiä, jotka toivovat tammalleen jälkikasvua.

Nivola kannustaakin uusia kasvattajia rohkeasti varsan hankinta suunnitelmiin. Neuvoja ja vinkkejä Kallela tarjoilee mielellään.

Kasvattaminen on mielenkiintoista ja pitkäjänteistä työtä. Ravipuolella ensimmäiset varsat yleensä tulevat radoille kolmevuotiaana. Ratsuista näkee tulevaisuutta jo 4-5 vuotiaina.

Ponipuoleltakin Suomessa löytyy mukavasti kasvatustoimintaa.

Nivola muistuttaakin, että niinkutsutut tavalliset ihmiset juuri pyörittävät hevostaloutta päätoimisesti, ja ammatikseen toimivia on suhteellisen vähän.

Kun omat varsat alkavat mukavasti pärjätä, pystyy taas satsaamaan uuteen varsaan, ja uuteen kasvatuskauteen.

Työ oriasemalla on siis ympäri vuotista, ja sitä tehdään luonnollisestikin 7pv viikossa, sillä hevoset pitää hoitaa ja ruokkia joka päivä aamusta iltaan.

Sitoutuminen onkin hevoseen tärkeätä, ja lieneekö niin, että hevonen on eläin, jota pidetään ja hoidetaan Suomessa kaikkein parhaiten.

Kallelassa hevoset saavat yksilöllistä hyvää hoitoa. Ne ulkoilutetaan joka päivä, joka hevoselle tärkeätä. Hoito, harjaaminen ja pesut sekä ruokinta monta kertaa päivässä, kuuluvat tietysti mukaan hevosen päivä rutiineihin.

Oriasema työllistää yrittäjä eläinlääkäri-pariskunnan Kaisa ja Hannu Nivolan lisäksi 4-5 vakituista työntekijää, ja kausi työntekijöitä on n 10. Muita työllistettäviä ovat muunmuassa muut eläinlääkärit, ja hevosklinikat, kun tarvitaan laajempaa hoitoa, kengitys sepät, rehun toimittajat ja heinän toimittajat. Kaurat ostetaan omalta kylältä. Kun varsat lähtevät opetukseen työllistetään valmentajia.

Keväisin noin 1000 lämminveri varsaa, ja noin 1500 Suomenhevos varsaa aloittaa uransa eli menevät opetukseen. Usein alkuvaihe kestää varsan koulutuksessa 6-8 viikkoa.

Hevoset toimivat myös erinomaisina ympäristön hoitajina kesä kaudella, koska syövät ruohoa ja heinää ja pitävät näin ollen erilaisia maa ja laidunalueita kunnossa. Laidun ja tarha mahdollisuuksia Kallelassa onkin runsaasti.

Kallelassa on oma laboratorio, joka helpottaa sperman tarkistusta ja jota hyödynnetään myös omien oriiden suhteen spermaa muualle toimitettaessa.

Kallelan orivalikoima on sanalla sanoen huikea.

Listoilta löytyy huippunimiä kuten Father Patrick ja Maharajah, joiden varsamaksut ovat hintavia. Nivola kiteyttääkin, että kasvattajan kanssa käydään usein keskustelu siitä, että ollaanko varsaa teettämässä itselle vaiko myyntiin.

Jos teettää varsaa myyntiin,  pitää ottaa huomioon kaupallisuus. Jos taas kyse on esimerkiksi tamman ensimmäisestä astutuksesta,  silloin tamma on tavallaan kääntämätön kortti - kuten ammattikielellä asiaa kuvataan. Tämä tarkoittaa sitä, että tammasta periyttäjänä ei ole vielä kokemusta, eikä sen emä- ominaisuuksista.

Edellä mainittujen seikkojen suhteen kannattaa tutustua oreihin, joilla on jo jälkeläisnäyttöjä, eli varsoja jotka ovat pärjänneet kilpailuissa.

Jos mielii varsaa itselle, niin kannattaa valita ori josta itse tykkää, ja sopii budjettiin.

Kaupallisessa toiminnassa pitää arvioida minkä orin varsa on kolme vuotiaana mahdollista myydä hyvällä hinnalla. Esimerkiksi huutokauppa listoilla näkyy hyvin, miten suuri merkitys isä oriilla on.

Aina ei kaikki mene kuin toivoo ja odottaa, vaikka tamma olisi hyvä ja ori laadukas. Luontoäiti voi päättää toisin. Huonokin tuuri voi olla joskus osana kasvatustoimintaa.

Erilaisia käytäntöjä löytyy myös muilta osin isä oriin valinnan suhteen. Jotkut tarkastelevat tarkkaankin emän ja isän sukulinjoja verraten niitä toisiinsa, jotkut taas päättävät tulevasta isästä pelkän kilpailu-uran perusteella.

Nivola tuumaakin, että olisi hyvä olla nostamatta sukusiitos astetta liikaa, ja kehoittaa kysymään asiassa neuvoja ammattilaisilta ennen päätöksen tekoa. Eräs hyvä suuntaa antava keino on Hippoksen sivuilta löytyvä Heppajärjestelmä. Järjestelmään voi syöttää tamman, ja isä oriin nimen, ja saa heti vastauksen yhteen sopivuudesta.

"Täys Jenkkiin voi laittaa vähän Ranskalaista ja Ranskalaiseen voi laittaa vähän Jenkkiä. Jenkeillä voidaan esimerkiksi hakea terveyttä ja kestävyyttä lisää, ja Ranskalaisella taas keveyttä ja ravihelppoutta " ynnää Nivola.

"Paras parhaalle, ja toivoo parasta", nauraa Nivola.

"Suomessa populaatio on aika pieni, joten kaipa täällä vielä toistaiseksi astutetaan käyttöhevosia eli tehdään hyviä ja kestäviä käyttöhevosia pääasiassa", tuumaa Nivola heti perään.

"Nykyisin poniharrastus on kivasti nuorison suhteen löytänyt myös ravipuolella paikkansa, joka vaikuttaa myös kasvatuksessa.

Nuorena jo poneja astutetaan ja kaikilla on haaveena, etta syntyisi se paras," Nivola kertoo.

"Naiset ovat alalla merkittävästi lisääntyneet. Ei tämä siis ole mikään ukkojen laji", Nivola toteaa pilke silmäkulmassa.

Hevosista on tullut kasvatuksen, ja jalostuksen myötä hyvä luonteisempia, helposti käsiteltäviä ja oppivaisia.

Hevosen terveys tietysti menee kaikessa aina etusijalle.Myös kasvatuksessa ja jalostuksessa. Hevosen hyvinvointi on Hippoksen strategiassa ehdotottomasti ensimmäisellä sijalla.

Nivola kuuluu Hippoksen hallitukseen. Kun mietitään alan tulevaisuutta Nivola kertoo olevansa tyytyväinen siitä, että alan kehityksestä kannetaan valtiovallassa ja ministeriössä aidosti huolta, sekä suhtaudutaan myötämielisesti tulevaisuuteen.Mukaan lasketaan tietysti myös maaseudun elinvoimaisuus tulevaisuutta ajatellen.

Tulevaisuudessa hevosen omistajakunta tulee kaupungistumaan enenevissä määrin. Kimppa omistaminen on suosiossa. Ala on kehittynytkin niin, että on tullut uudenlaisia talliyrityksiä lähemmäksi kasvukeskuksia, joissa kaupungeissa asuvat kimppahevosten omistajat voivat vierailla useammin.

Myös talleja hoitamaan juuri varsoja, ja tammoja, on syntynyt lisää viime vuosien aikana. Näille talleille tulevaisuudessa varmasti onkin kysyntää.

Tässä onkin asiantunteville hevosihmisille uusi aluevaltaus mahdollisuus.

Loppukommenttina nauravainen Nivola  tiivistää olennaisinta ominaisuutta alalla:

"Tämä on poikkeuksellinen laji. Kun tässä kaiken tekee hyvin ja hyvällä tuurilla, niin tässä voi joskus jopa harrastuksen kautta, vähän tienata."

 

 

 

www.callela.net

info@callela.net

 

 

 

 

Haastattelussa: Hannu Nivola, Kallelan Oriasema

Ravikatsaus ja Hevostelua -juttusarjat, Nykysuomi

Kuva: Kallelan Oriasema, huipputamma Venice tammavarsansa kanssa, isä Fabulous Wood

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.