Mainos:

Monien Hevoskuiskaajien ”äiti” – Leena Kurikka

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 27.5.2021 – Kirjoittaja Toimitus

Hevostelua- sarjan haastattelussa, hevosmiestaidoissa vahvaksi asiantuntijaksi pitkän ajan  myötä maassamme noussut Leena Kurikka.

Leenan luona ovat kouluttautuneet monet alalla hevosmiestaitoja opettavat ammattilaiset.

Minkälainen eläin hevonen on ? Mitä hevoskuiskaaminen ja hevosmiestaidot tarkoittavat ?Mitä maasta käsittely tarkoittaa ? Mitkä ovat ydinasioita hevosta hankittaessa ja mistä hevosen omistaja/hoitaja tietää, että hevosen kanssa on mahdollisesti ongelmia- ja miten Leenasta tuli hevoskuiskaaja. Kysymyksiin laaja-alaisesti vastaa Leena Kurikka.

 

"Hevoskuiskaaminen on oikeastaan sitä, että kouluttaja ymmärtää hevosta ja auttaa hevosen omistajaa ja käsittelijää ymmärtämään hevostaan paremmin. Samalla heille opetetaan, miten he saavuttavat hevosen luottamuksen ja kunnioituksen, sekä miten hevosen kanssa kommunikoidaan niin, että hevonen ymmärtää.

Mainos:

Maasta käsittely on kaiken hevostelun perusta. Siinä rakennetaan molemmin puolinen luottamus, kunnioitus ja kommunikointi. Siis yhteys kahden olennon välille. Maasta käsin voidaan ratkoa hevosen fyysisiä , että henkisiä ongelmia. Suhde pitäisi saada hyväksi ensin maasta käsin, ennenkuin noustaan selkään tai kärryille. Maasta käsin työskentelyä suosittelen kaikille hevosten kanssa aikaa viettäville, ja kaikenlaisille hevosille. Jokainen hyötyy siitä.

Haaveilin hevosista jo kaksivuotiaasta asti. Hevosen kanssa pääsin tekemisiin noin kymmenenvuotiaana. Se oli menoa sitten. Luin kaiken hevosia käsittelevän kirjallisuuden, mitä käsiini sain. Kyseenalaistin monia kirjoissa kirjoitettuja ohjeita,  ja kokeilin tuttujen hevosten kanssa tehdä asioita toisin. Kuuntelin hevosia, ja sain tuloksia.

Luulin pitkään olevani hullu tai omituinen, kunnes pääsin alan gurujen kursseille USA:ssa. Siellä asioista puhuttiin juuri niin, kuin ne minusta jo lapsesta asti kuului olla.

15-16 vuotiaasta asti pidin kesäisin ratsastusleirejä ja opetin toisin, kuin mitä minulle oli ratsastustunneilla opetettu. Hevonen oli kaveri, ei orja. Vasta kun olin aikuisena käynyt useamman arvostetun kouluttajan kursseilla Kaliforniassa, uskalsin ruveta julkisestikin puhumaan hevosen puolesta.

Olen työskennellyt ravi- , ratsu- ja siitoshevosten kanssa. Hevonen on ajatteleva, tunteva ja johtopäätöksiä tekevä eläin. Se on myös paljon suurempi ja nopeampi kuin me. On siis tärkeää saada se tekemään meidän kannalta hyviä johtopäätöksiä. Sen päähän ei voida mitään pakottaa, mutta se voidaan johdattaa tekemään hyviä johtopäätöksiä. Se on saaliseläin ja laumaeläin. Molemmat vaikuttavat sen käytökseen, ja ihmisen tulee tietää miten.

Itselle on tärkeätä se, että hevosella sekä minulla on hyvä ja turvallinen olo, jos jotain tehdään yhdessä. Lyöminen tai kivulla ja pelolla uhkaaminen ei tuota hyviä tuloksia. Vanha sananlaskuhan sanoo, kun taito loppuu, niin väkivalta alkaa.

Kun ihmistä pelottaa tai ei tiedä, mitä tilanteessa pitäisi tehdä, hän suuttuu. Siihen auttaa tiedon, taidon ja kärsivällisyyden lisääminen, sekä se, että oppii tuntemaan paremmin itsensä, ja on valmis kehittämään itseään paremmaksi.

Hevoset tarjoavat upean väylän kehittyä fiksuksi ja paremmaksi ihmiseksi.

Paineen ja eritoten oikealla hetkellä tapahtuvan paineen lopettamisen merkitys fyysisessä kommunikoinnissa, on hevoselle suuri. Sen avulla hevosen saa tekemään lähes mitä vain. Ihminen joutuu tässäkin opettelemaan uutta. Meille kädellisinä on tyypillistä vetää lisää, jos hevonen esimerkiksi ohjalla meille myötää. Monella on alitajuinen pelko sisällään, ja tarve pitää luja tuntuma hevoseen. Oikeasti pitäisi myödätä hevoselle takaisin heti, kun se myötää.Näin saataisiin hevonen pysymään pehmeänä.

Muutamalla sanalla näitä ei saa kerrottua. Siksi olen kirjoittanut kirjan hevosesta, käytännön psykologiaa arkeen.

Ihminen kuvittelee valitsevansa hevosen, usein hevonen onkin se, joka valitsee. Silloin valinta menee yleensä juuri oikein. Joka tapauksessa pitää miettiä millainen hevonen olisi paras: ori, ruuna vai tamma. Minkä kokoinen, miten koulutettu. Onko itsellä kokemusta nuoren hevosen kouluttamiseen, onko varaa viedä hevonen hyvälle kouluttajalle. Hevoseen menee rahaa. Ostohinnan lisäksi tarvitaan varusteita, kengitystä, eläinlääkäripalveluita. Onko itsellä taitoa ja aikaa hoitaa hevonen itse, vai onko hyvä viedä hevonen ammatti-tallille. Löytyykö hevoselle kavereita, pääseekö se riittävän paljon ulos ja kesäisin laitumelle.

Hevosen kanssa on ongelmia, jos ei tunne oloaan turvalliseksi sen lähellä. Hevosen toinen pää ei pure, ja toinen potki, jos suhde ihmiseen on kunnossa".

 

Leena Kurikka kouluttaa ja ohjaa hevosten kanssa toimivia, sekä on tilattavissa erilaisiin hevosalan tapahtumiin ja luennoitsijaksi.

leena@bigmamasranch.com

puh. 0400 906646

 

Kirja: "Hevosesta - käytännön psykologiaa arkeen", Leena Kurikka.

Booky.fi tai kirjakaupat kautta maan.

 

 

 

Haastattelussa: Leena Kurikka

Kuva:Eetu Sillanpää, kuvassa Leena Kurikka hevosineen.

Teksti ja haastattelu: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat, Nykysuomi

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
huuhaa ukko
huuhaa ukko
5

Suomi ei ole sähköntuotannon suhteen omavarainen, vaan sähkön nettotuonnilla katetaan noin 5 % energian kokonaiskulutuksesta. Suomi on siis riippuvainen öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus Suomen energialähteiden tuonnin arvosta on lähes 80 %. Myös puupolttoaineita, mm. pellettejä, tuodaan ulkomailta, mutta tuonnin osuus kokonaiskulutuksessa on hyvin pieni.

Koittakaapa mainita reserviläisliitolle, maanpuolustus ym muille paska yhdistyksille mistä öljy ja maakaasu tulee :)! Koittakaa soittaa maanpuolustus ihan sama mihin yhdistyksiin niin saat bännit!! Kaikki nämä reserviläisliitot ym maanpuolustus paska yhteisöt ovat TÄYTTÄ PASKAA!!

putin jew
putin jew
5

Suomi ei ole sähköntuotannon suhteen omavarainen, vaan sähkön nettotuonnilla katetaan noin 5 % energian kokonaiskulutuksesta. Suomi on siis riippuvainen öljyn, kaasun, hiilen, ydinpolttoaineen ja sähkön tuonnista. Raakaöljyn ja öljytuotteiden osuus Suomen energialähteiden tuonnin arvosta on lähes 80 %. Myös puupolttoaineita, mm. pellettejä, tuodaan ulkomailta, mutta tuonnin osuus kokonaiskulutuksessa on hyvin pieni.

Suomen energialähteiden tuonnissa Venäjän osuus on hallitseva (taulukko 2). Energiatuonnin arvosta noin 60‒65 % tulee Venäjältä. Maakaasua tuodaan yksinomaan Venäjältä. Suomeen tulee kaasuputki Viipurista Imatralle, muiden kuljetusreittien (Baltic Connector -putki, LNG-vastaanottolaitokset) kapasiteetti on vielä hyvin pieni. Lisäksi raakaöljystä liki 90 % tulee Venäjältä, mikä johtuu siitä, että suomalainen öljynjalostusteollisuus on erikoistunut venäläisen raakaöljyn jalostamiseen. Muiden energialähteiden, eli hiilen, öljytuotteiden, ydinpolttoaineen ja sähkön osalta Venäjän osuus Suomen tuonnissa on noin kolmannes. Hiili, raakaöljy ja öljytuotteet ovat raaka-aineita, joilla on toimivat maailmanmarkkinat. Siksi näitä pyritään ostamaan sieltä, mistä paras hinta-laatusuhde kulloinkin löytyy. Yhden toimittajan vaikeudet harvoin sekoittavat koko markkinoita.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.