Suomalaista ammattitaitoa maailmalla: Juulia Jyläs

Päivitetty 4.8.2021, Julkaistu 19.5.2021 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia

Hevostelua esittelee Suomalaista hevosmaailmaa ja osaamista: haastattelussa ammattiratsastaja Juulia Jyläs.

Juulia on menestynyt maailmalla monipuolisesti ammatti ratsastajana ja erityisesti esteratsastajana. Juulia on monen lapsen ja nuoren esikuva. Juulia ei syntynyt rikkaaseen hevosperheeseen, mutta on osoittanut omalla tarmokkuudellaan, päättäväisyydellään ja rakkaudestaan hevosiin, että kovalla työllä voi saavuttaa unelmia.

Juulia Jyläs on arvostettu ratsastuksen ammattilainen joka peräänkuuluttaa nöyryyttä oppia koko ajan lisää ja uskaltaa pysähtyä kyseenalaistamaan aiemmin oppimaansa.

Juulia Jyläs on kilparatsastaja, kouluttaja, valmentaja sekä kasvattaja.

 

 

"Jo nuoressa iässä halusin hevosen selkään ja 9-vuotiaana sain aloittaa alkeiskurssin Tuomarinkylässä. Hevoset viehättivät minua komeudellaan ja lempeydellään. Nuorena käytin kaiken ajan koulun ulkopuolella tallilla hoitamassa hevosia, auttamassa talkoo-töissä ja myöhemmin viikonloput tallitöissä ja ratsastamalla hevosia asiakkaille. Omaa hevosta ei ollut ja kilpailin sen mukaan minkälainen hevonen oli käytössä. Aluksi ratsastin juniorina koulua SM-tasolla saakka, myöhemmin kenttää SM. ja PM- tasolla, jonka jälkeen 16-vuotiaana ryhdyin ratsastamaan enemmän rataesteitä.

Oman hevosen sain niihin aikoihin. Neljävuotias nuori hevonen ostettiin  Tanskasta ja hänen kanssaan voitin kerran hallimestaruuden sekä osallistuin HIHSiin.

Parikymppisenä otin suuntani Hollantiin, koska halusin kehittää itseäni ja tulla alan ammattilaiseksi. Tulin harjoittelijaksi talliin missä pääsin töitten ohella myös ratsastamaan muutamia nuoria hevosia. Tajusin oman kasvatuksen tärkeyden, koska isoa budjettia ei ollut huippuhevosen ostoon. Ratsastin paljon hevosia asiakkaille, sekä koulutin nuoria eteenpäin. Enimmäkseen kilpailin piiri-tai kansallisella tasolla. Hevoset myytiin aina pois hyvän tilaisuuden tullessa.

Vuosien kovan työn saavutuksena aloin kilpailemaan seniori-ratsastajana KV-kilpailuissa yli kolmekymppisenä, josta lähdin kehittämään itseäni pikkuhiljaa isompiin ja vaativampiin tehtäviin.

Vuonna 2015 ori Finishing Touch Wareslake osui polullani vastaan ja saimme ystäväpiiristä porukan kasaan oriin ostoon. Siitä lähti uusi tie isommalle tasolle ja hänen kanssaan olen päässyt kokemaan isoimmat esteradat maailmassa; kahdet EM-kilpailut, MM-kisat sekä useita 5* kilpailuja ja World Cuppeja.

Kilpaileminen ratsastajalta vaatii kuntoa ja taitoa, mutta ennenkaikkea pitkäjännitteisyyttä ja periksiantamattomuutta, hermojen hallitsemista, sekä kurinalaisuutta. Sekä tietynlainen nöyryys ja tahto pitää itsensä aina avoimena parannukselle ja kehitykselle ja uuden oppimiselle.

Uskon, että ratsastaja voi aina kehittää itseään ilman suuria budjetteja, jos on valmis tekemään todella paljon työtä ja on avoin parannukselle ja opille. Ei saa olla asenteita vaan olla nöyrä vastaanottamaan uutta.

Hollannissa jossa asun, sekä Keski-Euroopassa on hyvät puitteet edistymiselle. Hevosia kasvatetaan enemmän ja lahjakkaampia nuoria hevosia on määrällisesti paljon enemmän verrattuna Suomeen.Kilpailu ja harjoitus mahdollisuuksia on paljon. Useimmissa paikoissa ammattimaiset puitteet hyvillä pohjilla.Hevosmaailmassa täällä löytyy paljon ammattitaitoa ja vanhanajan hevosmies- ja käsittelytaitoa. Ilmasto on talvella riittävän leuto kilpailemiseen ja harjoittelemiseen, sekä jalostuskausi kestää pidempään. Suomesta on pitkä tie alan huipulle.

Nautin työnteostani hevosten parissa. Nuorten hevosten kouluttaminen tuo paljon kiitosta, kun näkee askel askeleelta kehityksen eteenpäin. Kilpahevosten edistyminen ja tason nostaminen tuo mielihyvää. Kehitän hevosia, mutta ennenkaikkea hevoset kehittävät ja opettavat minua joka päivä parantamaan itseäni."

 

 

Muutamia päiviä sitten,  eli toukokuussa Juulia Jyläs sijoittui hienosti kuudenneksi virheettömällä GP-radalla Fleurabellan kanssa Samoriini 145-160 GP:ssä.

 

info@vartriesthorses.nl

www.vantriesthorses.fi

 

 

Haastattelussa maaliskuu 2021: Juulia Jyläs

Haastattelu ja teksti: Ravikatsaus ja Hevostelua-juttusarjat, Nykysuomi

Kuva: Juulia Jyläs ja Finishing Touch Wareslake, 160- Grand Prix, Knokke, viides sija. Juulia Jyläksen kotialbumi.

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.