Mainos:

Ajokorttiasetukseen tulossa muutoksia

Julkaistu 12.8.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee muutoksia ajokorteista annettuun valtioneuvoston asetukseen. Muutosten taustalla on EU-direktiivi. Ministeriö pyytää asetusluonnoksesta lausuntoja. Lausuntoaika päättyy 8. syyskuuta 2020.

Ajokorttilain mukaan henkilö, joka suorittaa kuljettajantutkinnon ajokokeen tai käsittelykokeen automaattivaihteisella ajoneuvolla, saa lähtökohtaisesti kuljettaa vain automaattivaihteista, tutkinnon luokkaa vastaavaa ajoneuvoa.

Poikkeuksen muodostavat C-, CE-, D- ja DE-luokan ajo-oikeudet, jos henkilö on aikaisemmin suorittanut jonkin asetuksessa määritellyn ajoneuvoluokan ajokokeen manuaalivaihteisella ajoneuvolla. Näihin poikkeuksiin ehdotetaan lisättäväksi ajoneuvoyhdistelmien kuljettamiseen oikeuttavat BE-, C1-, C1E-, D1- ja D1E -ajokorttiluokat.

Koska nykyisin raskaskalusto on tyypillisesti automaattivaihteista, helpottaisi uudistus tutkintoajoneuvojen saatavuutta sekä lisäisi oman ajoneuvon käyttömahdollisuutta ajokokeessa.

Lisäksi tutkintoajoneuvojen vaatimuksia ehdotetaan muutettavaksi A2-luokan moottoripyörän osalta. Asetusmuutoksella päivitettäisiin tutkintoajoneuvon kuutiotilavuutta koskevat vaatimukset nykytilannetta vastaavaksi ja helpotettaisiin tutkintoajoneuvojen saatavuutta. Muutoksen myötä myös puolustusvoimissa koulutetut voisivat saada A2-luokan ajo-oikeuden.

Mainos:

Lähde: Liikenne- ja viestintäministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

14 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Puolueeton
Puolueeton
6

Taas EU byrokratia kukoistaa. Autoa on aivan sama ajaa pienen harjoittelun jälkeen oli siinä automaattivaihteisto tai vaihdekeppi. Eiköhän oli syytä tarkistaa lakia vielä paremmaksi. Saa ajaa vain sillä autolla, millä on suorittanut kortin. Autothan ovat erilaisia.
Luultavasti takapiruna on sähköauto ja niihin siirtyminen pakottaen.

HenkkaR
HenkkaR
6

Luitkos ollenkaan mitä artikkelissa kerrottiin? Tässähän nimenomaan ollaan _keventämässä_ byrokratiaa, siis SALLITAAN jatkossa – nykyisestä poiketen – manuaalilla ajo myös rekkakortin hankkijoille jotka suorittavat ajokokeen automaattirekalla. Kun aiemmin moinen oli mahdollista ainoastaan nuppikortin hankkijalle. Molemmissa on edelleen edellytyksenä, kuten nuppikortin suhteen aina ennenkin, että jokin ajokorttiluokka on aikaisemmin ”koeajettu” manuaalilla. Mutta aiemmin tämä oikotie ei ollut rekkakortin hankiijoille mahdollista laisinkaan, nyt on, kiitos EU:n, niin paljon kuin sitä muuten vihaankin. Mutta älkää hyvät ihmiset pilatko meidän EU-vastustajien mainetta parjaamalla asioista joita ei ole tapahtunut, tai vetämällä herneitä nenukkaan ja hyppimällä seinille _hyvistä_ uudistuksista, vain siksi kun sattui kuulemaan sanan EU.

Asiasta sinänsä voi olla montaa mieltä, ja mielestäni tämä on hyvä kyllä, että sallitaan tällaisessa tapauksessa jossa manuaalin käyttö on jo opeteltu ja näytetty kertaalleen jollakin ajoneuvoluokalla. Tuosta sen sijaan olen eri mieltä että ihan kylmiltään pitäisi sallia manuaalilla ajo ilman että mitään ajokoetta on manuaalilla antanut (jollaista ei ole koskaan sallitukaan). Sillä vaikka se ”pienen harjoittelun jälkeen” toden totta onkin ihan sama, niin se tosiaankin vaatii sen ”pienen” harjoittelun. Tätä ”pienuutta” ei ehkä muista jos omasta ajoharjoittelusta on vuosikaudet ja parhaimmillaan jo pentuna peltoautoillut. Mutta kun ihan aikuisten oikeasti muistelee omaa ajoharjoittelua, niin olihan vielä inssissäkin ja aikansa sen jälkeenkin kepin ja kytkimen käyttö sellaista kengurua, luistatusta, sammuilua, ja viipyvää vaihteenvaihtoa, että vaikka noilla jo ajeli, niin jos koko ajoharjoittelu ja inssi olisi pelkällä automaatilla ajettu, niin ei siinä kylmiltään manuaalilla todellakaan olisi mitään asiaa liikenteen sekaan ollut.

Kukkuu
Kukkuu
6

”Ajokorttilain mukaan henkilö, joka suorittaa kuljettajantutkinnon ajokokeen tai käsittelykokeen automaattivaihteisella ajoneuvolla, saa lähtökohtaisesti kuljettaa vain automaattivaihteista, tutkinnon luokkaa vastaavaa ajoneuvoa.”

Tuoko ei muka vaikuta mitenkään pelkän b.kortin ajajalle, luulitko että kaikki ajaa perkele rekkakortin?

Se on yksi sama ajaako automaattilootaa vai keppilootaa, vain vammainen joka ei kuulu tienpäälle ei osaa noilla ajaa kun yhtä on ajanut.

Ite ajoin ajokortin -80 vuonna, itellä on automaatti ja manuaalivaihteiset autot.
En ollut automaattilootalla ajanut ennen, kun hommasisn kyseisen auton, ei totuttelua ollut ollenkaan sillä sitä ei tarvitte.
Jos ei osaa ajaa kun manuaalilla tai automaattisella, turha edes lähteä liikenteeseen muulla kun polkupyörällä.

Timi
Timi
6

Erittäin samaa mieltä…

Kukkuu
Kukkuu
6

Apinat vauhdissa, ei noin saakeliin tyhmiä voi olla olemassakaan.
Mitä seuraavaksi, jos paskoo vaikka metsikkoon, ei ikinä voi enää vessaa käyttää, tai jos juo vettä, ei voi ikinä enää muuta juoda.

Juha6
Juha6
6

Suomi on menetetty maa.. kommunismi voitti järjen

Kukkuu
Kukkuu
6

Kyllä alkaa tuntumaan tuolta pikkuhiljaa.
Kohta alkaa olemaan se hetki tulemaan että pitää lähteä köyden kanssa ettimään sopivaa närettä.

Peku
Peku
6

Minä jo rasvailin köyden…

HenkkaR
HenkkaR
6

Kuinka niin? Tässähän ollaan _helpottamassa_ nykyistä byrokratiaa, jos suinkaan luit artikkelia. Niin yllättävä veto kuin se EU-kommareilta onkin.

HenkkaR
HenkkaR
6

Lue artikkeli ennenkuin hypit seinille. Tuo kuvaamasi oli nimenomaan _nykyinen_ laki, jota uudistuksella nyt _helpotetaan_.

HenkkaR
HenkkaR
6

Lue artikkeli ennenkuin hypit seinille. Kuvaamasi tilanne on nimenomaan _nykyinen_ laki, jota nyt ollaan _helpottamassa_.

juha II
juha II
6

Kohta ihmiset eivät osaa edes keittää vettä!

Miehiltä (oikeilta) voi vaatia manuaali -vaihteiden käyttöä, sillä on nillä ennenkin ajettu. Nykyiset matkustajakoneiden lentäjätkään eivät hallitse tosiasiallisesti alkeellisimpiakaan lentotaitoja ja siihen liittyviä lainalaisuuksia, koska koneet ovat toiminnoiltaan niin automatisoituja, että ne käytännössä lentävät ”itse”.
Sitten kun kun tulee hätä (ei vessa) syystä tai toisesta. Kovassa paineessa ja stressitilassa lentäjät ovat kädettömiä. WWII aikaisten pommikoneiden ohjaimissa piti olla tekemissä raudan kanssa hartiavoimin samalla kun ilmatorjunta ala-puolella jyskytti ja torjuntahävittäjät trulittivat piippuje4nsa täydeltä!

Timi
Timi
6

Tämä uudistus hevonp:stä. eu poistakoon vaatimuksen pakollisesta kurssista ammattiliikenteeseen. Ajoin -85 A BE CE D1E kortin, mutta ei ollut varaa viimeistää 2010? suorittaa direktiivin mukaista kurssia (5pv 1200€) Kortillani saan ajaa omaa rekkaa tai pikkubussia mutta en ammatikseni. Lääkärintarkastuksissa täytyy silti käydä 5 vuoden välein vaikken voi raskasta kalustoa ajaakaan ammatikseni !!??!!
Ja kohta ei varmaan tarvitse enää ajaa millään koska näihin 5v lääkärintarkastuksiin ei saa aikoja koronan takia, joten kortti menee vanhaksi…
Kari Tapio: Ajan taas…

Natseista ja trafista eroon
Natseista ja trafista eroon
6

Olisko taas yksi syy lukuisten entisten syiden lisäksi lähteä koko natsiunionista, ja samalla ajaa koko helvetin trafi alas. Eiköhän siellä Vegeliuksen hevostallilla ole paskan luojan hommia trafin väelle tarjolla, siis pääsisivät siihen ainoaan hommaan, joka ehkä heiltä luonnistuu. Koko uudistettu liikennelakikin haiskahtaa jo pitkälti siltä, ettei kaikille trafin suojatyöläisille löytynyt minkäänlaista hyödyllistä tekemistä, että näille piti siten keksiä tekemistä uuden liikennelain parissa, ja täysi pelleily saatiin aikaan siitäkin.

Kahvinjuojilla oli enemmän lihasmassaa

Julkaistu 24.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.

Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.

Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.

Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.

Mainos:

Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa

Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.

Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.

Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.

Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.

Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta

Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.

Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.

Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.

Suomalaiset haluavat ikärajan sosiaaliseen mediaan

Julkaistu 21.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Monet suomalaiset kannattavat ikärajaa lasten sosiaalisen median käytölle, kertoo tuore kyselytutkimus.

Kyselyyn vastanneista 53 prosenttia tukee kieltoa alle 15-vuotiailta, kun taas 28 prosenttia vastustaa sitä ja 19 prosentilla ei ole mielipidettä, ruotsinkielinen Yle raportoi. Kyselyn toteutti keskustaoikeistolainen ajatushautomo Toivo.

Kannatus on korkeinta Kansallisen Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kannattajien keskuudessa. Molemmissa ryhmissä 59 prosenttia puoltaa ikärajaa. Vastaava osuus on 46 prosenttia Vihreän liiton äänestäjien ja 45 prosenttia Vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Myös ikä vaikuttaa näkemyksiin. 18–24-vuotiaista 45 prosenttia kannattaa ehdotusta, kun taas yli 75-vuotiaiden keskuudessa vastaava luku on 56 prosenttia. Tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittäviä eroja miesten ja naisten välillä.

Mainos:

Suomen hallitus aloitti helmikuussa selvityksen alle 15-vuotiaiden kiellosta. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (huom: alkup. tekstissä Karoliina Partanen) mukaan tavoitteena on ottaa ikäraja käyttöön vuonna 2027.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu 18.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.