Mainos:

Näin kypsytät vihreät tomaatit sisätiloissa

Julkaistu 28.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Vihreät tomaatit voivat kypsyä sisätiloissa, jos ne olivat kehittyneet riittävästi ennen sadonkorjuuta.

Vihreät tomaatit voivat kypsyä loppuun sisätiloissa. Oikea lämpötila ja kypsä omena voivat auttaa prosessissa – mutta kaikki tomaatit eivät ole kehittyneet riittävästi kypsyäkseen sadonkorjuun jälkeen.

Tomaatit viihtyvät Ruotsin kesässä, mutta lämpötilojen laskeessa kasveihin jää usein vihreitä hedelmiä. Ne voidaan poimia ennen ensimmäisiä pakkasia ja antaa kypsyä sisällä.

Aloita erottelemalla kehittyneet tomaatit liian aikaisin poimituista. Täysikasvuiset, kiiltävän vihreät tomaatit kypsyvät yleensä sadonkorjuun jälkeen, varsinkin jos väri on alkanut vaalentua tai niihin on ilmestynyt heikkoa vaaleanpunaista sävyä.

Lajittele tomaatit ensin

Pienet, kovat ja samean tummanvihreät tomaatit eivät useinkaan ole saavuttaneet niin sanottua täysikasvuisen vihreää vaihetta. Ne kypsyvät harvoin kunnolla poimimisen jälkeen, kertoo Coloradon osavaltionyliopisto.

Mainos:

Tomaatit eivät tarvitse auringonvaloa

Suora auringonvalo ei ole välttämätöntä kypsymiselle. Aseta tomaatit sen sijaan väljästi paperipussiin tai matalaan laatikkoon suojassa suoralta auringolta. Hedelmien tulee olla kuivia ja ehjiä, ja ne kannattaa asettaa mieluiten yhteen tai kahteen kerrokseen.

Lämpötila määrää, kuinka nopeasti prosessi etenee. Noin 20–25 °C lämpötila nopeuttaa kypsymistä, kun taas 13–16 °C hidastaa sitä. Alle 10 °C lämpötilat voivat heikentää makua ja laatua. Tarkista tomaatit muutaman päivän välein ja poista hedelmät, jotka ovat halkeilleet tai alkaneet homehtua.

Miten nopeuttaa kypsymistä

Tomaatin kypsymistä ohjaa osittain kasvihormoni eteeni. Kypsä omena, banaani tai jo kypsynyt tomaatti vapauttaa tätä kaasua ja voi siten nopeuttaa prosessia. Aseta jokin näistä hedelmistä tomaattien seuraksi paperipussiin tai tuuletettuun laatikkoon.

Vältä vaurioituneita tai mädäntyneitä hedelmiä, äläkä käytä ilmatiivistä lasipurkkia. Kosteus voi jäädä purkin sisälle ja lisätä homehtumisriskiä.

Voiko raakoja vihreitä tomaatteja syödä?

Raa'at tomaatit sisältävät glykoalkaloidi tomatiinia. Aine on sukua solaniinille ja tsakoniinille, joita esiintyy perunassa. Suuret määrät glykoalkaloideja voivat aiheuttaa pahoinvointia, ripulia ja vatsakipua.

Ruotsin elintarvikevirastolla (Livsmedelsverket) ei ole yleistä suositusta välttää raakoja tomaatteja, mutta virasto ei ole tehnyt täyttä riskinarviointia eikä siten voi määrittää turvallisia määriä. Sen viittaama tutkimus osoittaa, että tomatiinipitoisuudet laskevat tomaattien kasvaessa ja kypsyessä.

Suomen Ruokavirasto sen sijaan kehottaa välttämään raakojen vihreiden tomaattien syömistä, myös kypsennettynä. Ohje ei koske tomaattilajikkeita, jotka jäävät kypsinä vihreiksi.

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

0 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät

Norjalaistutkijat: Lapset saattavat tarvita yli tunnin liikuntaa päivässä

Julkaistu 9.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Norjalaistutkijat haluavat selvittää, tarvitsevatko lapset enemmän fyysistä aktiivisuutta kuin nykyiset suositukset ohjeistavat; tutkimus ei aseta uutta kynnysarvoa. Kuvituskuva.

Norjalaistutkijat haluavat selvittää, tarvitsevatko lapset enemmän fyysistä aktiivisuutta kuin nykyisin suositellun tunnin päivässä. He tukeutuvat laajaan kansainväliseen tutkimukseen, joka ei kuitenkaan aseta uutta tarkkaa minuuttirajaa.

Norjan terveysvirasto, Helsedirektoratet, suosittelee, että 6–17-vuotiaat lapset ja nuoret harrastavat kohtalaisen tai erittäin raskasta fyysistä aktiivisuutta keskimäärin vähintään 60 minuuttia päivässä. Liikunnan tulisi olla monipuolista ja ensisijaisesti kestävyystyyppistä. Vähintään kolme kertaa viikossa liikunnan tulisi olla rasittavaa ja vahvistaa lihaksia sekä luustoa.

Norjan urheilukorkeakoulun (Norges idrettshøgskole) tutkijat haluavat nyt testata, onko suositeltua tasoa tarpeen nostaa.

JAMA Pediatrics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa he kokosivat tietoja 12 874 lapselta ja nuorelta 14 seurantatutkimuksesta 16 eri maassa. Osallistujat olivat iältään 5-vuotiaista hieman alle 18-vuotiaisiin, he käyttivät liikeantureita ja heitä seurattiin keskimäärin 3,1 vuoden ajan.

Mainos:

Kohtalaisen ja raskaan fyysisen aktiivisuuden havaittiin olevan heikosti yhteydessä alhaisempaan insuliinitasoon, LDL-kolesteroliin, veren rasva-arvoihin ja yhdistettyyn riskipistemäärään. Yhteyttä alhaisempaan painoindeksiin (BMI) ei havaittu. Yhteydet olivat pieniä ja vaihtelivat riippuen siitä, mitä tilastollista mallia tutkijat käyttivät.

Verrattuna vähiten aktiiviseen viidennekseen, vain aktiivisimmalla viidenneksellä oli selvästi pienempi todennäköisyys korkeaan yhdistettyyn riskiprofiiliin seurannan aikana. Tämän ryhmän lapset olivat fyysisesti aktiivisia 72–207 minuuttia päivässä, keskiarvon ollessa 92,8 minuuttia.

— Tämän ryhmän keskiarvo oli 92,8 minuuttia päivässä. Se saattaa viitata siihen, että suosituksen pitäisi olla lähellä 90 minuuttia päivässä, sanoo tutkija Anders Husøy Norjan urheilukorkeakoulun mukaan.

Luku on ryhmän keskiarvo, ei vahvistettu terveyshyötyjen kynnysarvo. Tutkimus osoittaa yhteyksiä, ei sitä, että fyysinen aktiivisuus olisi suoraan aiheuttanut eron, ja siinä mitattiin veren riskimarkkereita ja verenpainetta varsinaisten sairauksien sijaan.

Myös WHO:n ohjeistus 5–17-vuotiaille kehottaa keskimäärin vähintään 60 minuutin aktiivisuuteen päivässä viikon aikana. Suositus perustuu laajempaan terveyshyötyjen kirjoon kuin mitä tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, mukaan lukien fyysinen kunto, luuston terveys ja kognitiiviset toiminnot.

Pääanalyysissä istumisen kokonaisajalla ei ollut yhteyttä huonompaan yleiseen riskiprofiiliin. Samalla tutkijat huomauttavat, ettei löydös sulje pois tiettyjen istumistottumusten, kuten ruutuajan, negatiivisia vaikutuksia.

Enemmän kävelevillä nuorilla on vähemmän mielenterveysongelmia

Julkaistu 7.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kuvituskuva. Suurempi päivittäinen askelmäärä oli tutkimuksessa yhteydessä vähäisempiin itse raportoituihin mielenterveysongelmiin vuotta myöhemmin.

Nuoret, jotka kävelevät arjessaan enemmän, raportoivat vähemmän mielenterveysongelmia vuotta myöhemmin. Yhteys ei tasoitu edes aktiivisimpien kohdalla, kertoo King's College Londonin uusi tutkimus.

Lääketieteellisessä JAMA Network Open -lehdessä julkaistu tutkimus hyödyntää yhdysvaltalaista ABCD-tutkimushanketta. Hankkeessa seurataan lasten aivojen kehitystä 21 paikkakunnalla eri puolilla Yhdysvaltoja.

Tutkijat seurasivat 5 515 nuorta, jotka olivat iältään noin 11–12-vuotiaita. He käyttivät ranteessaan Fitbit-laitetta kolmen viikon ajan. Vuotta myöhemmin nuoret täyttivät itse Brief Problem Monitor -kyselyn, joka kartoitti ahdistusta, matalaa mielialaa, tarkkaavaisuusongelmia ja käytösongelmia.

Mitä enemmän askeleita he ottivat päivässä, sitä vähemmän ongelmia he raportoivat. Ryhmällä, joka otti alle 5 000 askelta, oli eniten ongelmia. Raportoidut ongelmat vähenivät jokaisessa korkeamman askelmäärän kategoriassa, ja vähiten niitä raportoivat ne, jotka ottivat vähintään 12 000 askelta päivässä. Tutkijat eivät löytäneet pistettä, jossa yhteys olisi tasoittunut.

Mainos:

Aivokuvaukset osoittivat myös, että enemmän kävelevillä oli hieman paksumpi aivokuori kahdella alueella, jotka yliopiston mukaan liittyvät liikkumiseen ja tunteiden säätelyyn. Erot olivat pieniä. Yhden alueen paksuus saattoi tilastollisesti selittää osan yhteydestä mielenterveyteen, mutta tutkimus ei vahvista syy-seurausmekanismia.

Pääanalyysissä ei löytynyt yhteyttä kouluarvosanoihin. Vain täydentävässä ryhmien välisessä vertailussa 10 000–11 999 askelta kävelevillä oli hieman paremmat arvosanat kuin vähiten aktiivisilla osallistujilla.

Tutkimus on havainnointitutkimus, eikä se voi osoittaa, että kävely itsessään parantaisi henkistä hyvinvointia. Yhteys säilyi, kun tutkijat huomioivat nuorten aiemmat mielenterveysongelmat, mutta he eivät voi sulkea pois mahdollisuutta, että paremmin voivat yksinkertaisesti liikkuivat enemmän. Analyysiin mukaan otetut nuoret tulivat myös useammin varakkaammista perheistä kuin ne, jotka jäivät tutkimuksen ulkopuolelle.

Yksi tutkimuksen kirjoittajista, Amanda Paluch, korostaa arkiliikuntaa:

"Tavoitteena on löytää realistisia ja kestäviä tapoja liikkua enemmän arjen mahdollisuuksien kautta, kuten kävelemällä kouluun, aktiivisilla leikeillä ja toiminnalla, josta lapset todella nauttivat", hän sanoo lehdistötiedotteessa.

Yhä useampi syöpäkuolema liittyy alkoholiin Yhdysvalloissa

Julkaistu 28.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Arkistokuva. Pahiten tilanne koettelee yli 55-vuotiaita miehiä, ensisijaisesti maksasyövän muodossa.

Alkoholiin liittyvien syöpäkuolemien määrä on yli kaksinkertaistunut Yhdysvalloissa hieman yli 30 vuodessa. Pahiten tilanne koettelee yli 55-vuotiaita miehiä, ensisijaisesti maksasyövän muodossa.

Syyskuun 2. päivänä 2026 The Lancet Regional Health – Americas -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan alkoholiin liittyvien syöpäkuolemien arvioitu määrä nousi 11 361 tapauksesta vuonna 1990 aina 23 126 tapaukseen vuonna 2023. Päätyäkseen näihin lukuihin tutkijat yhdistivät terveyskyselyistä ja myyntitilastoista saatua alkoholinkulutusdataa Global Burden of Disease -hankkeen syöpätietoihin. Kyseessä ovat arviot, eivät suorat luvut kuolemantapauksista, joissa alkoholi olisi kirjattu viralliseksi kuolinsyyksi.

Yli 55-vuotiaat miehet ovat kovimman iskun kohteena, pääasiassa maksasyövän vuoksi. Saman ikäryhmän naisilla vahvin yhteys on rintasyöpään. 20–54-vuotiailla miehillä paksusuolen syöpä on yleisin alkoholiin liittyvä syöpäkuoleman syy.

— Tärkein opetus on lisääntynyt tietoisuus siitä, että alkoholi voi vaikuttaa syöpäriskiin muissakin elimissä kuin maksassa, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, Chinmay Jani, Miamin yliopiston lehdistötiedotteessa.

Mainos:

Puolukkamehu voi parantaa suun terveyttä

Julkaistu 23.9.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Puolukat. Tutkijat ovat tutkineet fermentoitua puolukkamehua suuvetenä.

Puolukat voivat olla hyödyllisiä sekä suolistolle että suulle, suomalaiset ja ruotsalaiset tutkijat viittaavat. Tutkimukset osoittavat, että fermentoitu puolukkamehu toimii erittäin hyvin suuvetenä ja että se voi myös lievittää tulehduksellisia suolistosairauksia (IBD).

Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat sisältävät runsaasti hyödyllisiä yhdisteitä. Ne ovat muun muassa täynnä antioksidantteja ja sisältävät C-vitamiinia, K-vitamiinia, folaattia, mangaania ja runsaasti kuitua. Tutkimukset ovat osoittaneet, että puolukat voivat pysäyttää rasvaisen ruoan vaikutukset ja siten ehkäistä lihavuutta. Niiden sanotaan olevan tehokkaita myös virtsatieinfektioita vastaan.

Helsingin yliopiston tutkija Pirjo Pärnänen on tutkinut noin viidentoista vuoden ajan fermentoidun puolukkamehun käyttöä suuvetenä ja sen vaikutuksia suun terveyteen. Kliiniset tutkimukset ovat osoittaneet, että se voi auttaa ienverenvuotoon, vähentää ientulehdusta ja tehota myös plakiin.

Tämän tutkimuksen valossa Pärnänen on kehittänyt fermentoidusta puolukkamehusta valmistetun suuveden. British Dental Journal -lehden tuoteilmoituksessa sitä kuvataan lisäaineettomaksi, käymisen avulla sokeripitoisuudeltaan alennetuksi ja nieltäväksi soveltuvaksi. Ilmoitus ei ole riippumaton tutkimus.

Mainos:

Fermentointi eli hapattaminen tarkoittaa lyhyesti sanottuna ruoan antamista käydä esimerkiksi maitohappobakteerien avulla. Se on pitkään ollut luonnollinen tapa säilöä ruokaa, mutta joidenkin mielestä ruoasta tulee ravinteikkaampaa ja kehon helpommin omaksuttavaa, jos se on fermentoitua, koska siihen muodostuu probiootteja.

Tulehdukselliset suolistosairaudet

Tulehdukselliselle suolistosairaudelle (IBD) on ominaista suolen limakalvon liiallinen tulehdus. Siihen kuuluvat haavainen paksusuolentulehdus (colitis ulcerosa) sekä Crohnin tauti, jotka molemmat aiheuttavat oireita, kuten ripulia, vatsakipua ja verta ulosteessa. Molemmat sairaudet voivat aiheuttaa oireita myös suussa, kuten suuhaavoja eli aftoja tai mukogingiviittiä, joka on suun limakalvon tulehdus.

IBD:tä pidetään kroonisena tilana, ja on epäselvää, mitkä sen taustatekijät ovat.

Nutrients-lehdessä julkaistussa mielipideartikkelissa Pärnänen yhdessä Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston ja Karoliinisen instituutin tutkijoiden kanssa tarkasteli olemassa olevaa tutkimustietoa fermentoidun puolukkamehun prebioottisista, anti-inflammatorisista ja antimikrobisista ominaisuuksista sekä siitä, voiko sillä olla merkitystä tulehduksellisissa suolistosairauksissa (IBD).

Tutkimuksessa tarkasteltiin suun bakteeriflooran ja tulehduksellisen suolistosairauden riskin välistä yhteyttä. Tutkijat viittaavat siihen, että suun terveys, joka voi hyötyä fermentoidun puolukkamehun käytöstä, voisi epäsuorasti hyödyttää suoliston terveyttä muokkaamalla suun mikrobiomia. Toisin sanoen parantamalla suun terveyttä fermentoitu puolukkamehu voisi mahdollisesti auttaa tasapainottamaan myös suoliston mikrobistoa ja vähentämään siellä esiintyvää tulehdusta.

Samalla tutkijat korostavat, että tarvitaan lisää tutkimusta sen selvittämiseksi, miten puolukan vaikutukset voisivat vähentää suolistotulehdusta ja lievittää IBD:n oireita.