Islannin presidentti, pääministeri ja parlamentin puhemies ovat naisia. Sama koskee hallituspuolueiden johtajia, yliopistoja sekä Reykjavíkin kahta korkeinta kunnallista virkaa – kyseessä on vallan keskittyminen, jota kutsuttaisiin vakavaksi sukupuolten väliseksi epätasapainoksi, jos roolit olisivat toisinpäin.
Tämä naisten valta-asema on ilmeinen Islannin korkeimmissa viroissa, joissa naisilla on merkittävä osuus maan symbolisesti tärkeimmistä julkisista tehtävistä.
Halla Tómasdóttir on presidentti, Kristrún Frostadóttir on pääministeri ja Þórunn Sveinbjarnardóttir on puhemies. Guðrún Karls Helgudóttir johtaa kansankirkkoa, Halla Bergþóra Björnsdóttir on poliisiylijohtaja ja Sigríður J. Friðjónsdóttir on valtakunnansyyttäjä.
Kristrún Frostadóttir, Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir ja Inga Sæland johtavat kukin myös hallituskoalition puoluetta. Vuoden 2026 kunnallisvaalien jälkeen Hildur Björg Björnsdóttir on Reykjavíkin pormestari, kun taas Björg Magnúsdóttir johtaa kaupunginvaltuustoa.
Sama kaava toistuu myös yliopistosektorilla. Kuutta islantilaista yliopistoa johtaa rehtori 1. heinäkuuta tapahtuneen uudelleenorganisoinnin jälkeen – he kaikki ovat naisia. Islannin yliopisto ja Hólar muodostivat konsortion, jota johtaa Silja Bára Ómarsdóttir, kun taas Hólmfríður Sveinsdóttir johtaa Hólarin yksikköä.
”Sukupuolten tasa-arvon merkkipaalu”
Islantilainen yleisradioyhtiö RÚV pani merkille saman tilanteen maaliskuussa 2025. Iceland Review kutsui kehitystä ”sukupuolten tasa-arvon merkkipaaluksi”.
Naisten hallitsevaa asemaa huipulla pidetään siis edistyksenä, kun taas tasa-arvokeskustelussa vastaavaa miesten hallitsevaa asemaa kuvataan rutiininomaisesti rakenteelliseksi ongelmaksi.
Ero on sisäänrakennettu myös WEF-indeksiin.
WEF sijoitti Islannin ensimmäiseksi vuonna 2025 ja arvioi, että maa on kuronut umpeen 92,6 prosenttia sukupuolten välisestä kuilusta. Indeksi vertaa naisten tuloksia miesten tuloksiin, mutta rajoittaa täyden tasa-arvon ylittävät arvot lukuun 1.
Menetelmä ei siis rekisteröi naisten yliedustusta käänteisenä sukupuolten välisenä kuiluna, vaan saavutettuna tasa-arvona.
Naiset eivät hallitse täysin jokaista merkittävää islantilaista instituutiota. Islannin hallituksessa on tällä hetkellä kuusi naista ja viisi miestä, keskuspankin pääjohtaja on mies, ja miehet miehittävät kolme neljästä Reykjavíkin kaupunginvaltuuston varapuheenjohtajan paikasta.
Dokumentoitua keskittymistä maan johtaviin poliittisiin, akateemisiin ja julkisiin virkoihin on kuitenkin vaikea sovittaa yhteen sen käsityksen kanssa, että sukupuolinen dominanssi muodostaisi yhteiskunnallisen ongelman vain silloin, kun miehet vastaavat siitä.
