Ihmisillä, jotka joivat eniten kahvia, oli vähemmän kehon rasvaa, vähemmän rasvaa sisäelinten ympärillä ja suurempi lihasmassa kuin ihmisillä, jotka kuluttivat kahvia vähän tai eivät lainkaan. Tämä selviää uudesta suomalaistutkimuksesta, vaikka tutkijat korostavat, etteivät tulokset todista kahvin aiheuttaneen eroja.
Tutkimuksen suorittivat Oulun yliopiston tutkijat, ja siihen osallistui 2 264 Pohjois-Suomessa vuonna 1966 syntynyttä henkilöä. Ryhmä on osa pitkäaikaista väestötutkimusta, jossa seurataan heidän terveyttään ajan mittaan. Osallistujat olivat 46-vuotiaita aineiston keruuhetkellä. Tutkijat jakoivat heidät itse ilmoitetun kulutuksen mukaan: ei kahvia, yhdestä kahteen kuppia, kolmesta neljään kuppia tai viisi tai useampia kuppeja päivässä.
Vaikka osallistujilla oli suunnilleen sama painoindeksi (BMI), heidän kehon koostumuksensa erosi ryhmien välillä. Niillä, jotka joivat enemmän kahvia, oli pienempi osuus kehon kokonaisrasvasta ja vähemmän viskeraalista rasvaa, kun taas heidän luustolihasmassansa oli suurempi heinäkuussa European Journal of Nutrition -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan.
Tutkijat analysoivat myös 164 aineenvaihduntamarkkeria sekä verensokeri-, insuliini- ja sukupuolihormonimarkkereita. Osallistujat olivat paastonneet ja pidättäytyneet kahvista ja tupakoinnista ennen näytteiden ottoa. 2 264 osallistujasta 2 194 joi kahvia ja vain 70 ei.
Eroja insuliinimarkkereissa ja hormoneissa
Sekä miehillä että naisilla suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä veren haarautuvaketjuisten aminohappojen alhaisempiin pitoisuuksiin. Aiemmat tutkimukset ovat yhdistäneet näiden aminohappojen jatkuvasti kohonneet tasot insuliiniresistenssiin ja suurempaan tyypin 2 diabeteksen riskiin.
Miesten keskuudessa suurempi kahvin kulutus oli yhteydessä myös suotuisampaan glukoosi-insuliiniprofiiliin. Hormonaalinen kuva oli monimutkaisempi: kokonais- ja biosaatava testosteroni sekä sukupuolihormoneja sitova globuliini (SHBG) olivat korkeampia, kun taas vapaa testosteroni ja vapaa androgeeni-indeksi olivat hieman alhaisempia. Naisten kohdalla yhteyksiä oli vähemmän, ja ne koostuivat pääasiassa korkeammasta SHBG:stä ja alhaisemmista vapaiden androgeenien arvoista.
— Miljoonat ihmiset kuluttavat kahvia joka päivä, mutta silti tiedämme yllättävän vähän siitä, miten se liittyy aineenvaihduntaamme ja hormoneihimme. Tuloksissamme korostui selvä hormonaalinen allekirjoitus, joka ei hävinnyt, vaikka otimme huomioon painoindeksin ja elintapatekijät. Useat näistä yhteyksistä erosivat miesten ja naisten välillä, sanoo tutkimuksen pääkirjoittaja ja Oulun yliopiston väitöskirjatutkija Luca Verroest yliopiston tiedotteessa.
Oulun yliopisto korostaa myös, etteivät tulokset voi vielä muodostaa perustaa uusille ravintosuosituksille.
Osoittaa yhteyden, ei syy-seuraussuhdetta
Tutkimus on poikkileikkaustutkimus, mikä tarkoittaa, että kahvitottumukset ja fyysiset markkerit mitattiin samanaikaisesti. Se ei voi määrittää, vaikuttiko kahvi kehon koostumukseen, joivatko tietynlaiset elämäntavat omaavat ihmiset enemmän kahvia vai olivatko muut tekijät molempien taustalla.
Kulutus oli myös itse ilmoitettua, kahvia juomattomien ryhmä oli pieni, ja kaikki osallistujat tulivat suhteellisen homogeenisesta suomalaisesta syntymäkohortista. Muut elintavat ovat voineet vaikuttaa sekä siihen, kuinka paljon osallistujat joivat kahvia, että heidän kehon koostumukseensa, kuten News Medical toteaa arviossaan tutkimuksesta.
Tutkijat tekevät parhaillaan kokeita selvittääkseen, aiheuttaako kahvi itsessään muutokset ja mitkä juoman monista bioaktiivisista yhdisteistä saattavat olla vastuussa. Vasta sitten ihmisillä tehtävät interventiotutkimukset voivat osoittaa, onko yhteyksillä käytännön merkitystä.
Suhteellisen sivistynyt tapa kuolla kun ottaa huomioon viime aikoina runsaasti lisääntyneet tavat saman lopputuleman kohtaannot ”tuontitavarana”.
https://m.youtube.com/watch?v=dHFTZbcJNKU
Tämä kirjanen, joka nyt tuodaan saksalaisten ja eurooppalaisten saataville sen kolmannessa versiossa, on tarkoitettu valaisemaan tätä vihollista, joka toimii varjoissa. Vaikka vapaamuurarillisten järjestöjen toimille on laitettu piste useimmissa Euroopan maissa, vapaamuurariudelle täytyy antaa erityistä huomiota edelleen, ja erityisesti sen jäsenistölle, kuten sen poliittisille toimille ylikansallisessa mittakaavassa. Kesän 1943 tapahtumat Italiassa osoittavat jälleen kerran sen latentin vaaran, jota yksittäiset vapaamurarit, jopa heidän vapaamuurarillisten järjestöjensä tuhouduttua, edustavat. Vaikkakin vapaamuurarius kiellettiin Italiassa jo niinkin aikaisin kuin 1925, se on pitänyt yllä huomattavaa poliittista vaikutusvaltaa jäsenistönsä kautta ja se on jatkanut vaikutusvaltansa käyttöä salassa. Vapaamuurarit näin ollen seisoivat italialaisten pettureiden eturiveissä ja uskoivat olevansa kykeneviä murskaamaan fasismin kriittisellä hetkellä, häpeämättä pettäen Italian kansan. Tämän kirjasen kolmannen version tarkoituksena on tarjota selvempää tietoa tästä vapamuurarillisen korruption muodostamasta vaarasta ja pitää tahtoa itsepuolustukseen elossa.
Osa 1.: Historiallinen alkuperä
I.
Juutalais-itämainen alkuperä
Vapaamuurarius on kansallissosialismille vihamielisyyden ideologinen muoto, jonka merkitys, viimeisen kahden vuosisadan historiallisen kehityksen aikana, täytyy lukea verrattavaksi muiden ylikansallisten organisaatioiden vaikutusten kanssa, kuten poliittiset kirkot, maailmanjuutalaisuus ja marxilaisuus. Nykyisessä muodossaan sitä täytyy tarkastella porvarillis-liberaalina maailmanjuutalaisuuden etujoukkona.
Se korruptoi kaikkien hallitusmuotojen perustat, jotka perustuvat rodullisiin ja kansallisiin näkökulmiin ja antaa juutalaisille mahdollisuuden saavuttaa sosiaalinen ja poliittinen tasa-arvoisuus ja tekee näin ollen tietä juutalaiselle radikalismille sen vapauden, tasa-arvon ja veljeyden sekä kaikkien kansojen solidaarisuuden, Kansainliiton, pasifismin ja kaikkien rotuerojen hylkäämisen periaatteiden tukemisen kautta.
Kansainvälisten kontaktiensa ja riippuvuussuhteidensa avulla vapaamuurarius sekaantuu kaikkien kansojen ulkopoliittisiin suhteisiin ja tavoittelee hallinnollisten johtajien kautta salaista ulkomaan- ja maailmanpolitiikkaa, joka ei enää pysy hallituksen jäsenten kontrollissa.
Henkilökohtaisen vaikutusvaltansa sekä taloudellisen suosimisensa kautta vapaamuurarius takaa sen, että kaikki julkisen-, taloudellisen- ja kulttuurielämän paikat täytetään loosiveljillä, jotka tosiasiassa muuttavat vapaamuurariuden käsitteet toiminnaksi.
Kansallissosialistinen valtio on tuhonnut vapaamuurariuden järjestöt Saksassa ja on myös antanut nostetta samantapaisille toimille monessa muussa Euroopan maassa tämän sodan aikana. Mutta liberaali, vapaamuurarillinen ajattelumalli elää edelleen entisissä loosiveljissä. Lisäksi on vielä vaara, että vapaamuurarilliset ajatukset tekevät vastaiskun niiiden loosiorganisaatioiden kautta, jotka ovat maissa, joissa vapaamuurarit ovat edelleen vapaita tavoittelemaan päämääriään häiriöttä.
Niinpä tämän vihollisen tutkiminen ja perusopetuksen tarjoaminen siitä kaikille rotuveljille ei ole pelkästään asia, jossa on kyse mielenkiintoisten historiallisten kysymysten pohtimisesta; vaan ennemmin se on välitön velvollisuus taistelussa vihollistamme vastaan.