Poliisibarometri: suomalaisten luotto poliisiin on yhä vahva

Valtaosa suomalaisista luottaa yhä poliisiin. Tuoreeseen poliisibarometriin vastanneista 91 prosenttia luottaa poliisiin melko tai erittäin paljon. Luottamus on vähentynyt jonkin verran edellisestä mittauksesta (2018: 95%). Tulosten perusteella poliisi on onnistunut tärkeimmissä tehtävissään hyvin ja poliisityötä arvostetaan.

– Suomalaisen yhteiskunnan ja oikeusjärjestelmän kannalta on tärkeää, että ihmiset luottavat poliisiin ja muihin turvallisuusviranomaisiin. Luottamus on maassamme korkeaa, mutta sen eteen on tehtävä työtä joka päivä. Luottamus ansaitaan jokaisessa kohtaamisessa, sisäministeri Maria Ohisalo sanoo.

Poliisi onnistuu hyvin niissä operatiivisissa tehtävissä, joita kansalaiset pitävät poliisin tehtävistä kaikkein tärkeimpinä. Näitä ovat muun muassa kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen sekä väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta. Poliisibarometritutkimuksessa haastatellut henkilöt myös katsovat, että poliisi on oikeudenmukainen ja kohtelee heitä verrattain hyvin.

Vaikka yhä harvempi joutuu rikoksen uhriksi ja esimerkiksi henki- ja omaisuusrikokset ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, luottamus poliisin toiminnan vaikuttavuuteen on vähentynyt viime vuosina jonkin verran.

– Poliisien määrä on viime vuosikymmenellä vähentynyt sadoilla, mutta poliittiset päättäjät ovat nyt nostaneet poliisien määrän kasvuun. Tämä suunta on oikea ja myös toiminnan vaikuttavuuden kannalta välttämätön. Poliisi tekee kaikkensa turvatakseen suomalaisten arjen turvallisuuden, toteaa poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen.

Luottamus poliisiin pysynyt korkeana jo pitkään

Suomi on jo nyt monessa turvallisuuteen liittyvässä vertailussa yksi maailman kärkimaista. Tämä näkyy myös siinä, että kansalaisten luottamus turvallisuusviranomaisiin ylipäänsä on hyvin korkeaa. Poliisin lisäksi esimerkiksi pelastustoimen, Rajavartiolaitoksen ja hätäkeskusten toimintaan luotetaan laajasti.

– Poliisin nauttima luottamus Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla vuodesta toiseen ja siitä olen hyvin iloinen. Samalla kuitenkin poliisiin kohdistuvat odotukset ovat hyvin korkealla – hyvin onnistunut työ asettaa tavoitteet korkealle, ministeri Ohisalo toteaa.

Eri kulttuuritaustoista tulevien kohtaaminen ja poliisin näkyvyyden lisääminen kehittämiskohteina

Kyselyyn vastanneiden mukaan poliisin suhtautumisessa eri kulttuuritaustasta tuleviin ihmisiin on kehitettävää. Noin puolet (53 %) tutkimuksessa haastatelluista henkilöistä arvioi, että poliisi suhtautuu samalla tavalla sekä suomalaisiin että niihin henkilöihin, joiden kulttuuritausta on jokin muu kuin suomalainen.

Noin 39 prosenttia vuoden 2020 poliisibarometriin vastanneista henkilöistä piti melko tai erittäin todennäköisenä, että poliisin sisällä esiintyy korruptiota tai epäeettistä toimintaa. Arviot poliisin sisäisestä korruptiosta muuttuivat vuosien 2012 ja 2014 aikana kielteisempään suuntaan, ja ovat jääneet aiempaa huonommalle tasolle.

Pysyvänä kehittämisen kohteena on poliisin palvelujen saatavuuden ja poliisin näkyvyyden turvaaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille. Haastatelluista suurin osa katsoi, että poliisi kykenee kantamaan vastuun joko kokonaan tai pääosin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta. Noin 15 prosenttia taas ajatteli, että poliisi kykenee kantamaan vastuun yleisestä järjestyksestä ja turvallisuudesta vain melko pieneltä osin tai ei juuri lainkaan. Vastausjakauma on jonkin verran polarisoituneempi kuin 2010-luvun tutkimustuloksissa. Tähän vaikuttaa palvelujen saatavuuden epätasainen jakautuminen ruuhka-alueilla ja vastaavasti harvaanasutuilla alueilla.

Eniten kansalaisia huolettaa rattijuoppous

Haastateltujen huoli eri rikosilmiöistä on vähentynyt kautta linjan viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Tietoverkkorikollisuutta lukuun ottamatta huoli eri rikosilmiöistä on vähentynyt merkittävästi myös pitkällä aikavälillä – sekä 2010-luvulla että koko tutkimussarjan tutkimusjakson ajan.

Kansalaisia eniten huolettavia rikoksia ovat rattijuoppous, huumeiden käyttö ja myynti, pahoinpitelyt, ampuma-aseella tehdyt rikokset ja seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta sekä viharikokset. Rattijuoppous huolestutti erittäin tai melko paljon 80 prosenttia vastaajista. Esimerkiksi terrorismi Suomessa huolestutti erittäin tai melko paljon 53 prosenttia vastaajista.

Vastaajilta kysyttiin myös kuinka vakavana ongelmana he pitävät rikollisuutta omassa lähiympäristössään. Noin 79 prosenttia vastaajista arvioi, että rikollisuustilanne ei ole kovin vakava tai ei juuri lainkaan vakava heidän lähiympäristössään.

Lähde: Sisäministeriö