Mainos:

Ministerit valtakunnansyyttäjän talutusnuorassa? Hallitus tarjoili kylmää kyytiä kansanedustajalle

Päivitetty 28.6.2020, Julkaistu 27.6.2020 – Kirjoittaja Toimitus

Perjantaina eduskunnassa äänestettiin perussuomalaisen kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan murtamisesta. Hallituksen 19 ministeriä äänestivät muiden edustajien mukana.

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen halusi haastaa kansanedustajan oikeuteen tämän eduskunnassa pitämän puheen takia.

Toiviaisen mukaan kansanedustaja olisi todennäköisesti tuomittu vihapuheesta, tarkemmin sanoen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, jos syytesuojan purkaminen olisi hyväksytty eduskunnassa.

Syytesuojan purkamiseen olisi tarvittu viiden kuudesosan enemmistö, mikä ei äänestyksessä toteutunut.

Mainos:

 

Syytesuojan murtamisen puolesta äänestäneet ministerit

Keskusta

Kosonen Hanna, tiede- ja kulttuuriministeri
Leppä Jari Juhani, maa- ja metsätalousministeri
Lintilä Mika Tapani, elinkeinoministeri
Vanhanen Matti Taneli, valtiovarainministeri

SD

Haatainen Tuula Irmeli, työministeri
Harakka Timo Olavi, liikenne- ja viestintäministeri
Kiuru Krista Katriina, perhe- ja peruspalveluministeri
Marin Sanna Mirella, pääministeri
Paatero Sirpa Hannele, kuntaministeri
Skinnari Ville Tapio, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri
Tuppurainen Tytti Johanna, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri

RKP

Blomqvist Thomas Jörn Ingmar, Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri
Henriksson Anna-Maja Kristina, oikeusministeri

Vasemmistoliitto

Li Sigrid Andersson, opetusministeri
Pekonen Aino-Kaisa Ilona, sosiaali- ja terveysministeri

Vihreät

Haavisto Pekka Olavi, ulkoministeri
Mikkonen Krista Johanna, ympäristö- ja ilmastoministeri
Ohisalo Maria, sisäministeri

Äänestyksestä poissa oli puolustusministeri Kaikkonen Antti Samuli.

Yksikään ministeri ei puolustanut kansanedustajan syytesuojan säilyttämistä.

Lähde: Valtioneuvosto

Lue myös:

https://www.nykysuomi.com/2020/06/27/kansanedustajan-syytesuojasta-aanestaneet-puolueittain-puolesta-vastaan-ja-poissa/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Syytesuojaltumpi
Syytesuojaltumpi
6

Miksi Raija Toiviaisella on ilmeinen syytesuoja kun hän tehtailee jatkuvalla syötöllä kansanvihollisia ja valtionpetollisia toimenpiteitä Suomen valtion vakiinnuttamiseksi muutaman globalisti-miljardöörin jumal-leikkien tottelevaksi kansanmurhaus-orjaksi?

Alma Kyläpää
Alma Kyläpää
6

Mietin sitä, että vieraslajin vastakohta on kotoperäinen laji. Kun sana vieraslaji kielletään tai sen käyttö rajoitetaan koskemaan supikoiraa, kurtturuusua, lupiineja ja muutamia muita eläin- tai kasvilajeja, annetaan kotoperäisyyden status joko kokonaan tai osittain tietyille ryhmille. Käsitteellisellä tasolla nämä siis hyväksytään samanarvoisiksi kuin kotoperäinen floora ja fauna, vaikka historia an sich puhuisi toista.

Samaan tähtää myös Lorealin päätös poistaa sanastostaan valkoinen.

Kysyvä
Kysyvä
6

Alma, tämä info- etno- ja rotusota on nimenomaan suuryhtiö-megalomaanien sotaa kansakuntia ja ihmisyhteisöjä ja näiden itsemääräämisoikeutta vastaan.

USA:ss on sinänsä jo totta että jokainen ihminen rekisteröidään New Yorkin pörssin yli sadantuhannen arvosta. Elinikänään odotetaan ihmisen tuottavan ainakin tuon verran tuloja milajrdööreille jotka tätä planeettaa nyt muokkaavat totalitaristiseksi digi-helvetiksi tavan tallaajille.

Suomi ilmeisesti liitettiin tytöryhtiöksi tuohon pörssiin kun vuonna 2015 Suomelle tekaistiin Y-tunnus? Suomi-yhtiön uudet omistajat alkoivat heti vaihtaa populaa vähemmän kyselevään sorttiin?

Alma Kyläpää
Alma Kyläpää
6

Näinpä. Ei orjuus ole mihinkään poistunut. Se on vain laajentunut kaikkiin rotuihin. USA:n itärannikon huutokauppojen sijaan orjan hinta määräytyy nykyään New Yorkin pörssissä.

Marihuana Paskasalo
Marihuana Paskasalo
6

Valtakunnansyyttäjän tulisi ottaa huomioon (tämäkin ”kiihotuspykälä” liittyy suoraan asiaan) että ennenkuin voi alkaa syyttää kanssaihmisiä kiihotuksesta kansanryhmää vastaan sen pohjalta että syytetty huomauttaa vieraslajin todetusta merkittävästä vahingosta omiin kansalaisiimme, on ensin otettava se kanta että maamme lapset ja naiset ovat täyttä paskaa joiden intressit ovat yhtä tyhjän kanssa ja että puolet suomen väestöstä ovat vailla kansalaisoikeuksia,. Pitää sanoa että Suomessa naisella ja lapsilla ei saa olla arjessaan sellaista kuten vapaus liikkua ulkosalla pelotta milloin haluavat ja helteellä vähissä vaatteissa, intressit elää naapurustossa jossa voi mennä leikkimään milloin tahansa ilman että voi joutua pahoinpidellyksi joko verbaalisesti tai fyysisesti, tulla rasistisesti ryöstetyksi koska on tiettyä ihonväriä jne. ovat

Soroksen peräpukamat
Soroksen peräpukamat
6

Yksi korona-naamarin tarkoitus on totuttaa meitä naamareihin. Vasemmistolaiset tulevat stalinistien rahoituksella massamurhailemaan valkoihoisia, ja heillä tulee olemaan naamarit. Jotta eivät joutuisi teloituskomppanian eteen mikäli suunniteltu massateurastus menee pieleen kuten se teki v. 1918.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.