Mainos:

Yksi ”selitys” suurelle hylättyjen äänien määrälle? – Miksi tämä ääni hylättiin?

Päivitetty 19.4.2019, Julkaistu 17.4.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi kertoi hiljattain eduskuntavaalien hylättyjen äänien aiempia vaaleja suuremmasta määrästä. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa hylättyjä ääniä oli 19 023 kappaletta, joka on merkittävästi enemmän, kuin aiemmissa vaaleissa. Syytä tähän voidaan vain arvailla, mutta oheinen kuva pakottaa katsojan kysymään: millä perusteella ääniä hylätään?

Kuvassa näkyvässä äänestyslipukkeessa kirjoitus on selkeää, eikä siihen ole kirjoitettu muuta kuin ehdokkaan numero. Hylättäväksi se kuitenkin on merkitty.

Lähde: Yksityinen

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2019/04/15/eduskuntavaaleissa-hylattyja-aania-merkittavasti-enemman-kuin-nelja-vuotta-aikaisemmin/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

18 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pessimisti
Pessimisti
7

Saatanan koirat. Ei voi muuta sanoa.

Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
7

Olisikohan tuossa äänestetty väärän vaalipiirin ehdokasta?

Röhkäle
Röhkäle
7

Siinä on vaalivirkailija piirtänyt avonaisen nollan numeron 32 perään, jotta saisi hylätä äänen.

gnugster
7

numero 320 on uudenmaan vaalipiiristä anette karlsson

Trollaus?
Trollaus?
7

Vuonna 2015, josta tuo lappu on, oli Alexander Stubb ehdolla tuolla numerolla.

VALITTU

Puolue: Kansallinen Kokoomus
Ehdokasnumero: 320
Ikä: 47

Papparainen
Papparainen
7

Ei kukaan muu sitten huomannut että tuo on 2015 vaalilipuke..? Jos sitä on yritetty käyttää 2019 vaaleissa niin se on syystä hylätty. Tämä ei tietenkään kerro että onko moka virkailijan vai jonkun muun.

Veijo Vaiste
Veijo Vaiste
7

Ei missään väitetty että tuo olisi tämän vuoden vaaleista. Tuo oli otettu vain esimerkiksi hyvin kyseenalaisin perustein hylätystä äänestä.

Petri Kaivanto
Petri Kaivanto
7

32 olisi ollut mun numeroni…

Reima Kultalahti
Reima Kultalahti
7

Todennäköisesti tuttu vaalitoimitsija tiennyt äänestäjän kannan ja antanut tarkoituksella vanhan vaalilipukkeen jotta tietää ”väärälle puolueelle” menevän äänen tulevan hylätyksi,

fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7

Aika epätodennäköistä. Tuo väärinäänestäjähän tunnistaa käsialansa ja toimitsija lähtee lusimaan tai jonnekin?

Jouni Lehmusruusu
Jouni Lehmusruusu
7

Siinä olisi tutkivalle journalistille paikka kun kävisi hylätyt lipukkeet läpi. Epäilen että yksi puolue nousisi kärkeen.

Kaarina Heiskanen
Kaarina Heiskanen
7

Mistä olet saanut tuon kuvan käyttöösi?
Tuossahan on vuoden 2015 vaalien lipuke.

Puolueeton
Puolueeton
7

Kmma juttu, en tarkistanut lipuketta ja missä vaaleissa äänestin. Olisiko sekin tullut tehdä. Voidaanko lippu hylätä, jos numero on tehty erikoiskynällä, varmuuden vuoksi.

juha.
juha.
7

Hommahan meni niin, että äänten hylkäämisessäkin käytettiin ”kiintiöperiaatetta” eli uskoisin etenkin persujen osalta, – koska tuo puolue oli kaikkein ”vaarallisin” kansallismielisistä puolueista kokonsa puolesta – kuinka suuri määrä esim. %-teissa puolueen saamia ääniä ”hylätään” syystä samasta kuin Ruotsissakin Ruotsidemokraattien osalta tehtiin kaikkien muiden ”kolttosten” lisäksi, jotka kohdistettiin tuohon täysipäisten puolueeseen, jonka katsottiin olevan verrattavissa ruttoon demonisoimalla, mutta kuitenkin erittäin aktiivisesti unohtamalla se, että samalla mitä raukkamaisemmalla tavalla haistatettiin paskat kaikkia tuota puoluetta äänestäneitä ruotsalaisia, joka on parlamentaarisen demokratian ollessa kyseessä mitä suurin valtiorikos, joka on niin raskasta laatua, että tuohon toimintaan osallistuneet valtapuolueiden poliitikot ja yksityiset henkilöt vaalivirkailijan ominaisuudessa tulisi hirttää muitta mutkitta ensimmäiseen puuhun korppien nokittaviksi.

Se, että Ruotsissa nousi pääministeriksi puolueen puheenjohtaja, joka onnistui häviämään historiallisen paljon koko puolueen vaalitulos historiassa ja tämä niljakas kusipää vielä torjuttiin parissa kolmessa äänestyksessä muiden valtapuolueuidenkin taholta seuraavaksi pääministeriksi.
Kuitenkin tämä lättynaama keplotteli itsensä jälleen johtamaan Ruotsia hallituksen pääministerinä, joka koostuu samoista vellihousuista ja vähämielisistä idiooteista, jotka näin tulevat varmuudella viemään Ruotsin ja sen koko alkuperäisen kansakunnan suoraan helvetin syvimpään rikkiä kuplivaan kuiluun, josta se ei ikinä tule koskaan nousemaan ylös, vaan tuhoutumaan samalla tavalla kuin entiset Etelä-Amerikan intiaanikultuurit, jotka kukoistivat aikansa rakentaen ja asuttaen suurempia kaupunkeja ja väestökeskittymiä mitä koko Euroopassa tuona aikakautena oli, jotka olivat todellisia metropoleja, jotka kohtasivat loppunsa aivan samasta syystä kuin Ruotsikin nyt. Eli eurooppalaisten valloittajakansojen tuhoamana, jotka toivat muassaan taudit, ”sivistyksen”, ”uskonnon” ja kaikkein pahimman eli ahneuden, jonka määrällä ei ollut mitään rajaa eikä loppupäätä.

PossuP
PossuP
7

Eläissäni en ole näin typerää juttua lukenut! Näissäkin vaaleissa hylättiin Helsingissä monia ääniä nrolle 288, jossa suurin tarjolla oleva luku oli 287. (Tiedän, koska laskin ääniä.) 288 oli Antti Rinne Uudeltamaalta. Helsingissä kenelläkään ei ollut näissä eikä edellisissä vaaleissa ehdokaslukua 322. Ottaisitte asioista selvää, ennen kuin teette valeuutisia debiileille! Hävetkää! Hävetkää!

Jouko Heyno
Jouko Heyno
7

Tosiaan, minkä vuoden vaaleistta ja mikä vaalipiiri?

Karri Nyman
Karri Nyman
7

Äänten laskenta ja hylkäykset pitäisi saada nyky tekniikalla live lähetykseksi.

Ellu
Ellu
7

Selvä tapaus. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli v2015 yhteensä 203 ehdokasta, jolloin viimeisen numero oli 204, Helsingissä ehdokkaita 269, viimeisen numero 270. VAIN Uudellamaalla oli kaikista vaalipiireistä ehdokkaita, kenen numero vois mätsätä tuohon. Veikkaan, että lappu on jostain muualta kun Uudeltamaalta ja kun laitat ”olemattoman” ehdokkaan numeron, niin hylkyhän se on. Paljon melua tyhjästä siis….

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.