Mainos:

Me ei ”tienata tällä” mutta YLE löysi uuden tavan arvottaa maahanmuutto

Päivitetty 22.3.2019, Julkaistu 19.3.2019 – Kirjoittaja Toimitus
Perussuomalaiset julkistivat eilen selvityksen maahanmuuton hinnasta yhteiskunnalle. Kulovalkean tavoin levinnyt tiivistelmä tästä kuuluu seuraavasti: "Irakista Suomeen muuttaneen aikuisen aiheuttamat kustannukset julkiselle taloudelle ovat 690 000 euroa koko hänen elinkaarensa aikana. Somaliasta muuttaneet kustannukset ovat 950 000 euroa". Valtiollinen propagandatuutti YLE keksi kuitenkin lennosta uuden tavan arvottaa maahanmuutto: "Auttamisen arvo".

Selvityksessä esitetyt luvut kumoavat klassikoksi nousseen "me tienataan tällä" heiton, joka on täysin toisesta asiayhteydestä kasvanut lentäväksi lauseeksi, joka usein liitetään mm. maahanmuuton hyötyihin ja haittoihin. YLE kritisoi selvitystä siksi, että siinä oltiin otettu huomioon ainoastaan taloudelliset aspektit, eikä abstraktia "auttamisen arvoa".

Laskelmassa on otettu huomioon sekä maahantulijan kustannukset, että tämän keskimäärin kirstuun kantama verotuotto. Sosiaali- ja terveysministeriö totesi vuonna 2017, ettei tarkkojen lukujen antaminen ole mahdollista. Ministeriön selvityksen kirjoittanut Jere Päivinen kertoo YLE:lle, ettei ole tutustunut eilen julkaistuun selvitykseen, josta tarkat luvut löytyvät, mutta toteaa laskelmissa käytetyn elinkaariselvityksen edellyttävän "paljon oletuksia tulevaisuudesta".

Laajin koskaan, silti vajavainen tutkimus

Tutkimuksen tehnyt Suomen perustan tutkija Samuli Salminen kertoo nyt julkaistun tutkimuksen olevan laajin koskaan Euroopassa tehty tutkimus humanitaaristen maahanmuuttajien lopullisesta, koko eliniän, karttuvasta saldosta veronmaksajille. Tutkija huomauttaa Suomen uutisten artikkelissa tutkimuksen olevan tietyiltä osin vajavainen, sillä kaikkea tietoa ei yksinkertaisesti ole saatavilla.

- Somaliassa ja Irakissa syntyville, tutkimuksessa esitettävästä keskimäärin miljoonan euron laskusta per maahanmuuttaja jää pois eräitä menoja, jotka eivät löydy rekistereistä. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi tulkkaus, vanhuusiän julkisten palveluiden asiakasmaksut, kotouttamismenot ja muut maahanmuuttoon liittyvät valtion ja kuntien määrärahat, Salminen toteaa ja jatkaa...

Mainos:

- Lisäksi voitaisiin huomioida eräät epäsuorat vaikutukset, kuten väkivaltarikosten uhrien menetetyt tulot, kuntoutus ja niin edelleen. Siten todelliset keskimääräiset elinkaarivaikutukset ovat vieläkin negatiivisempia kuin tutkimuksessa esitetään.

Lähde: YLE, SU

 

 

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Jurnu Tiihonen
Jurnu Tiihonen
7

Auttakaa toki, mutta omilla rahoillanne! Juuripa niillä nettotuloilla, joita jää työssä raatamisesta verojen jälkeen.

fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7

Niillä tuli autettua kymmenkunta vuotta. Nyt se on kertakaikkiaan loppu. Varmaan nekin rahat menivät Unicefin johtajiston dokaussessioon, tai lepardipäällikön Audiin. Köyhät saivat luodista korkeintaan. Harmittaa.

"Rasisti ole 100% rasisti"
"Rasisti ole 100% rasisti"
7
fatwantarkistaja
fatwantarkistaja
7

Harvinaisen fiksu jätkä. Kahvi, suklaa ja kebab on rotu, mutta peruna on endeeminen.

Frank
Frank
7

Olen ollut jo huolissani, mutta onneksi olen kunnon rasisti en mitään mainituista paskoista suuhuni kaita. En ole yli kahteenkymmeneen vuoteen.

Röhkäle
Röhkäle
7

Olisipa jo 14.04 2019

Minä
Minä
7

Auttamisen arvoa voidaan hyvinkin mitata. Katsotaan millaisiin parannuksiin auttaminen on johtanut. Tutkitaan kuinka paljon paremmin autettava pystyy selviytymään jne. Jos ei ole tapahtunut kehitystä, ei ole autettukaan.

Kehitysmaa-apu on olevinaan auttamista, mutta se on aika vähän auttamista, koska se ei ole juuri johtanut parempaan, ehkä osin jopa huonompaan suuntaan.

Turvapaikanhaku on tehty loisimistarkoituksessa melkein poikkeuksetta, joten turvan saaminen ei ole arvo siinä laskelmassa. Kun tulijat pääsääntöisesti elävät alusta loppuun toisten kustannuksella, ei voida sanoa, että turvapaikan tai oleskeluluvan myöntäminen olisi kovinkaan useissa tapauksissa auttamista.

Sen sijaan kanta-asukkaiden elinympäristöä on heikennetty, heidän rahojaan on hukattu täysin toimimattomaan lumeauttamiseen ja kansakunta sen kuin velkaantuu. Tämä on sitä hintaa, joka maksetaan suvakkilan ideologiasta, ei auttamisesta.

juha.
juha.
7

”auttamisen arvoa” No, eiköhän sen ”Auttamisen arvo” ole nimenomaisesti se mitä tuo koko hulluus nimeltä nk. ”pakolaispolitiikka” ja ”maahanmuutto” maksaa euroissa, jotka persut suuntaa antavasti selvittivät ja jonka laski myös osaltaan Pauli Vahtera, joka on ent. Helsingin kaupunginvaltuuston perussuomalaisten valtuuston jäsen.

Sitä päivää saa odottaa, että YLE:ltä loppuvat selitykset ja perustelut kesken, sillä kuten se aivan itsekin on Suomen kansan elätti ovat myös matut Suomen työtätekevän kansan elättejä niin, etteivät nuo kumpainenkaan koskaan eikä milloinkaan tule tuottamaan yhtään mitään sellaista, joka saisi eteensä plus -merkin. Ei edes yhtä senttiä!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.