Mainos:

Käräjäoikeuksia lopetetaan ensi vuoden alusta – ”Vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta”

Julkaistu 20.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Käräjäoikeuksien rakenneuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksia on 20. Uudistuksella halutaan oikeusministeriön mukaan varmistaa käräjäoikeuksien toimintakyky myös tulevaisuudessa. Käräjäoikeuksien määrää on vähennetty Suomessa kovalla kädellä viime vuosina. Vuonna 2017 Suomessa oli vielä 57 käräjäoikeuden toimipaikkaa.

Uudistuksessa yhdistyvät Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi yhdistyvät Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet ja osa Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä sekä Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja osa Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä.

Ensi vuoden alusta alkaen käräjäoikeudet sijaitsevat siten Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Käräjäoikeuksien toimipaikkoja on jatkossa 36 paikkakunnalla. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erilliset kansliat sijaitsevat Hyvinkäällä, Kemissä, Kokkolassa ja Ylivieskassa. Erilliset istuntopaikat ovat lisäksi Inarissa (Ivalo), Kauhavalla, Kittilässä, Kuusamossa, Nurmeksessa, Porvoossa, Raaseporissa, Raumalla, Salossa, Savonlinnassa, Sodankylässä ja Utsjoella.

Käräjäoikeusverkoston muuttuminen vaikuttaa myös hovioikeuspiireihin ja siihen, miltä hovioikeudelta haetaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Jatkossa Hyvinkään käräjäoikeuden pohjoiset kunnat, Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki, siirtyvät Helsingin hovioikeuspiiristä Turun hovioikeuspiiriin. Nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri puolestaan siirtyy Turun hovioikeuden tuomiopiiristä Helsingin hovioikeuden tuomiopiiriin.

Mainos:

Uudistuksen oikeusministeriön asettamana tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan turvata tulevaisuudessakin. Nyt tehtävillä muutoksilla on pyritty luomaan tehokas ja maantieteellisesti riittävän kattava toimipaikkaverkko, jossa käräjäoikeuksien työmäärä sekä resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7 years ago

Suomen valtion alasajo jatkuu.
Toimivat rakenteet hävitetään ja tilalle saadaan jotakin mikä ei toimi. Juhlapuheet ovat silkkaa valhetta kuten jokainen tavan kansalainen ymmärtää.
Julkishallinnon palveluiden teurastus näkyy jokaiselle parhaiten Postin osalta. Sielläkin lopetettiin yksiköitä, palvelukonttoreita, jakeluterminaaleja, lajittelukeskuksia yms. Postit kulkevat omasta kunnasta ensin 500 km päähän, josta ne tulevat (jos tulevat) takasin omaa kuntaa lähinnä olevaan jakelutoimipaikkaan osoitelajittelun ja jakeluun. Joka sekin pilattu, kun Suvi Linden KOK aikanaan vapautti kerman kuorinnalle.
Mielenkiiintoista että julkishallinon saneerausmalli on suora kopio teollisuuden saaneerauksista. Jokainen 1990 luvun alusta alkaen teollisuudessa työskennellyt on nähnyt miten jatkuvat organisaatio-muutokset pilkkoivat pala palalta työn sujuvuutta. Väen vähennys ja kiire ovat tehneet sen että huolellisuus ja laatu ovat vitsejä. Ei ihme että pahoinvointi on lisääntynyt.
Kuuluisa arvopohja on saavutettu aikoja sitten. Edes nenä ei yllä pinnalle hengittämään,
Suomineito hukkuu.

Minä Vain
Minä Vain
7 years ago
Reply to  Röhkäle

Uusliberalismi jyllää. Uusliberalismista voi vetää melko suoran yhtäläisyysmerkin USA:n uuskonservatiiveihin (esim. Irving Kristol) ja näistä kumouksellisia aatteita hautoneisiin trotskilaisiin, jotka Stalin ajatti Venäjältä pois. Kulttuurimarxistinen arvomädätys on osa samaa aaterypästä, jossa pyritään kumoamaan länsimaissa vallinnut sosiaalinen järjestys ja erityisesti sen sukupolvien ketjuissa kulkevat perinteet. Äärikapitalismin ja kommunismin välinen yhteys alkaa paljastua.

Elämää kuin amerikan takamailla
Elämää kuin amerikan takamailla
7 years ago

Lopetaan kaikki oikeudet ja otetaan omankäden oikeus ainoaksi, kuten villissä lännessä ennen wanhaan. Porvarit ajavat alas kaiken kehäkolmosen ulkopuolisen, se saattaa toisin kostautua esim. poliisen puutteessa ja se ettei rikoksia tutkita. Ihmiset tutkivat itse ja kiinni jäänyt kokee pikatuomion.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
7 years ago

Suomi ottaa lähivuosina käyttöön vanhan, ainoaksi toimivaksi järjestelmäksi osoittautuneen KORVEN LAIN (modernit ihmiset kutsuvat KADUN LAKI nimellä) ja sen jälkeen todellinen oikeuden jakaminen voi alkaa.

-Suosittelen jokaista oikeuksistaan kiinnipitävää valmistautumaan em.tilanteeseen tarvittavin toiminpitein ja varustein -ne jotka eivät pysty itse pitämään puoliaan tullaan murskaamaan valtiovallan ja maahan tuotujen miehitysjoukkojen toimesta.

Liisa Leinonen
7 years ago

Loppujen lopuksi tuo 20 käräjäoikeutta on kuitenkin niin pieni määrä, että onko niidenkään ylläpitämisessä enää mitään järkeä. Eikö ne voitaisi
— yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi ja
— siirtää Brysseliin kansallisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Minä Vain
Minä Vain
7 years ago

Hyvä. Vapaamuurareiden riiteistä tihkuva suitsukkeiden käry hälvenee ainakin jossain.

Ajatusrikollinenko?
Ajatusrikollinenko?
7 years ago

Postin toimet availla ja laittomasti vakoilla kirjeitä yms. on järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomesta ei ole vielä löytynyt tahoa joka tutkisi, yhtenä esimerkkinä, Eestin kautta kulkeneen postimme vakoilutoimintaa.

Yksi anekdootti keskustelupalstoilta:

”Kun taannoin muutin tähän yhtiöön, ihmettelin isosti, kun jouduin pihaparlamentin ahdistelemaksi, että mistä vietävästä ne tiesivät minusta niin paljon. Olin muuttanut ulkopaikkakunnalta yhteen Suomen isoimmista kaupungeista. Talossa ei kukaan todellakaan tuntenut minua, enkä minä ollut puhellut itsestäni muiden asukkaiden kanssa. Ja kas, kävi ilmi, että talossamme asui postimies, joka kantoi postimme. Talossamme asui myös hänen vaimonsa äiti – aktiivinen pihaparlamentin jäsen.

Luotto meni!”

juha.
juha.
7 years ago

Aivan kuten ”posti pekka” 1980-luvun viime metreillä ”paransi” postin palveluja lakkauttamalla postitoimipaikkoja.
”Järkeistämisessä on usein kyse vain siitä, että valtion rahat ovat loppumassa ja sieltä oltetaan mistä helpoimmin saadaan eli suomalaisten palveluista. Ja nimenomaisesti tässäkin tapauksessa suomalaisten, sillä haittamaahanmuuttajat eivät kuormita oikeuksia kuin hyvin harvoin, jos on valtamediaa uskomista.

CFF
CFF
7 years ago

Koko oikeusmurhalaitoksen saa lopettaa. Ja suurin osa tuomareista vankilaan.

Tuomarit jotka pyyhkivät oikeudella persettä sopivat paremmin esimerkiksi maksullisiksi rattopojiksi.

Jaakko Paasimäki
7 years ago

Noissahan on jo nyt ollut kova jono juttujen kanssa, miten kummassa meinaavat saada oikeudenkäynnit käytyä ollenkaan ? Ehkä ei halutakaan tiettyjen ryhmien tekemiä rikoksia koskaan tuomiolle vaan roikotetaan uhria löyhässä hirressä kunnes peruu kanteen tai rikos vanhenee ?

Plus tuota kansliatoimintaakin tarvitaan : tutun yrittäjän piti noutaa viralinen paperi käräjäoikeuden kansliasta, jonotusaika oli liki 3 tuntia. Oudolta tuntuu että vielä vähennetään.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.