Mainos:

Käräjäoikeuksia lopetetaan ensi vuoden alusta – ”Vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta”

Julkaistu 20.11.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Käräjäoikeuksien rakenneuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Uudistuksen jälkeen käräjäoikeuksia on 20. Uudistuksella halutaan oikeusministeriön mukaan varmistaa käräjäoikeuksien toimintakyky myös tulevaisuudessa. Käräjäoikeuksien määrää on vähennetty Suomessa kovalla kädellä viime vuosina. Vuonna 2017 Suomessa oli vielä 57 käräjäoikeuden toimipaikkaa.

Uudistuksessa yhdistyvät Espoon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudet, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeudet, Oulun ja Ylivieska-Raahen käräjäoikeudet sekä Kemi-Tornion ja Lapin käräjäoikeudet. Lisäksi yhdistyvät Itä-Uudenmaan, Tuusulan ja Vantaan käräjäoikeudet ja osa Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä sekä Kanta-Hämeen käräjäoikeus ja osa Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiristä.

Ensi vuoden alusta alkaen käräjäoikeudet sijaitsevat siten Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Joensuussa, Jyväskylässä, Kajaanissa, Kouvolassa, Kuopiossa, Lahdessa, Lappeenrannassa, Maarianhaminassa, Mikkelissä, Oulussa, Porissa, Rovaniemellä, Seinäjoella, Tampereella, Turussa, Vaasassa ja Vantaalla.

Käräjäoikeuksien toimipaikkoja on jatkossa 36 paikkakunnalla. Käräjäoikeuksien 20 hallinnollisen kanslian lisäksi erilliset kansliat sijaitsevat Hyvinkäällä, Kemissä, Kokkolassa ja Ylivieskassa. Erilliset istuntopaikat ovat lisäksi Inarissa (Ivalo), Kauhavalla, Kittilässä, Kuusamossa, Nurmeksessa, Porvoossa, Raaseporissa, Raumalla, Salossa, Savonlinnassa, Sodankylässä ja Utsjoella.

Käräjäoikeusverkoston muuttuminen vaikuttaa myös hovioikeuspiireihin ja siihen, miltä hovioikeudelta haetaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Jatkossa Hyvinkään käräjäoikeuden pohjoiset kunnat, Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki, siirtyvät Helsingin hovioikeuspiiristä Turun hovioikeuspiiriin. Nykyisen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiopiiri puolestaan siirtyy Turun hovioikeuden tuomiopiiristä Helsingin hovioikeuden tuomiopiiriin.

Mainos:

Uudistuksen oikeusministeriön asettamana tavoitteena on vahvistaa käräjäoikeusverkoston rakennetta niin, että oikeusturvan saatavuus ja lainkäytön laatu voidaan turvata tulevaisuudessakin. Nyt tehtävillä muutoksilla on pyritty luomaan tehokas ja maantieteellisesti riittävän kattava toimipaikkaverkko, jossa käräjäoikeuksien työmäärä sekä resurssit voidaan jakaa nykyistä tehokkaammin ja tasaisemmin.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
7

Suomen valtion alasajo jatkuu.
Toimivat rakenteet hävitetään ja tilalle saadaan jotakin mikä ei toimi. Juhlapuheet ovat silkkaa valhetta kuten jokainen tavan kansalainen ymmärtää.
Julkishallinnon palveluiden teurastus näkyy jokaiselle parhaiten Postin osalta. Sielläkin lopetettiin yksiköitä, palvelukonttoreita, jakeluterminaaleja, lajittelukeskuksia yms. Postit kulkevat omasta kunnasta ensin 500 km päähän, josta ne tulevat (jos tulevat) takasin omaa kuntaa lähinnä olevaan jakelutoimipaikkaan osoitelajittelun ja jakeluun. Joka sekin pilattu, kun Suvi Linden KOK aikanaan vapautti kerman kuorinnalle.
Mielenkiiintoista että julkishallinon saneerausmalli on suora kopio teollisuuden saaneerauksista. Jokainen 1990 luvun alusta alkaen teollisuudessa työskennellyt on nähnyt miten jatkuvat organisaatio-muutokset pilkkoivat pala palalta työn sujuvuutta. Väen vähennys ja kiire ovat tehneet sen että huolellisuus ja laatu ovat vitsejä. Ei ihme että pahoinvointi on lisääntynyt.
Kuuluisa arvopohja on saavutettu aikoja sitten. Edes nenä ei yllä pinnalle hengittämään,
Suomineito hukkuu.

Minä Vain
Minä Vain
7

Uusliberalismi jyllää. Uusliberalismista voi vetää melko suoran yhtäläisyysmerkin USA:n uuskonservatiiveihin (esim. Irving Kristol) ja näistä kumouksellisia aatteita hautoneisiin trotskilaisiin, jotka Stalin ajatti Venäjältä pois. Kulttuurimarxistinen arvomädätys on osa samaa aaterypästä, jossa pyritään kumoamaan länsimaissa vallinnut sosiaalinen järjestys ja erityisesti sen sukupolvien ketjuissa kulkevat perinteet. Äärikapitalismin ja kommunismin välinen yhteys alkaa paljastua.

Elämää kuin amerikan takamailla
Elämää kuin amerikan takamailla
7

Lopetaan kaikki oikeudet ja otetaan omankäden oikeus ainoaksi, kuten villissä lännessä ennen wanhaan. Porvarit ajavat alas kaiken kehäkolmosen ulkopuolisen, se saattaa toisin kostautua esim. poliisen puutteessa ja se ettei rikoksia tutkita. Ihmiset tutkivat itse ja kiinni jäänyt kokee pikatuomion.

Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
7

Suomi ottaa lähivuosina käyttöön vanhan, ainoaksi toimivaksi järjestelmäksi osoittautuneen KORVEN LAIN (modernit ihmiset kutsuvat KADUN LAKI nimellä) ja sen jälkeen todellinen oikeuden jakaminen voi alkaa.

-Suosittelen jokaista oikeuksistaan kiinnipitävää valmistautumaan em.tilanteeseen tarvittavin toiminpitein ja varustein -ne jotka eivät pysty itse pitämään puoliaan tullaan murskaamaan valtiovallan ja maahan tuotujen miehitysjoukkojen toimesta.

Liisa Leinonen
7

Loppujen lopuksi tuo 20 käräjäoikeutta on kuitenkin niin pieni määrä, että onko niidenkään ylläpitämisessä enää mitään järkeä. Eikö ne voitaisi
— yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edistämiseksi ja
— siirtää Brysseliin kansallisen itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi.

Minä Vain
Minä Vain
7

Hyvä. Vapaamuurareiden riiteistä tihkuva suitsukkeiden käry hälvenee ainakin jossain.

Ajatusrikollinenko?
Ajatusrikollinenko?
7

Postin toimet availla ja laittomasti vakoilla kirjeitä yms. on järjestäytynyttä rikollisuutta. Suomesta ei ole vielä löytynyt tahoa joka tutkisi, yhtenä esimerkkinä, Eestin kautta kulkeneen postimme vakoilutoimintaa.

Yksi anekdootti keskustelupalstoilta:

”Kun taannoin muutin tähän yhtiöön, ihmettelin isosti, kun jouduin pihaparlamentin ahdistelemaksi, että mistä vietävästä ne tiesivät minusta niin paljon. Olin muuttanut ulkopaikkakunnalta yhteen Suomen isoimmista kaupungeista. Talossa ei kukaan todellakaan tuntenut minua, enkä minä ollut puhellut itsestäni muiden asukkaiden kanssa. Ja kas, kävi ilmi, että talossamme asui postimies, joka kantoi postimme. Talossamme asui myös hänen vaimonsa äiti – aktiivinen pihaparlamentin jäsen.

Luotto meni!”

juha.
juha.
7

Aivan kuten ”posti pekka” 1980-luvun viime metreillä ”paransi” postin palveluja lakkauttamalla postitoimipaikkoja.
”Järkeistämisessä on usein kyse vain siitä, että valtion rahat ovat loppumassa ja sieltä oltetaan mistä helpoimmin saadaan eli suomalaisten palveluista. Ja nimenomaisesti tässäkin tapauksessa suomalaisten, sillä haittamaahanmuuttajat eivät kuormita oikeuksia kuin hyvin harvoin, jos on valtamediaa uskomista.

CFF
CFF
7

Koko oikeusmurhalaitoksen saa lopettaa. Ja suurin osa tuomareista vankilaan.

Tuomarit jotka pyyhkivät oikeudella persettä sopivat paremmin esimerkiksi maksullisiksi rattopojiksi.

Jaakko Paasimäki
7

Noissahan on jo nyt ollut kova jono juttujen kanssa, miten kummassa meinaavat saada oikeudenkäynnit käytyä ollenkaan ? Ehkä ei halutakaan tiettyjen ryhmien tekemiä rikoksia koskaan tuomiolle vaan roikotetaan uhria löyhässä hirressä kunnes peruu kanteen tai rikos vanhenee ?

Plus tuota kansliatoimintaakin tarvitaan : tutun yrittäjän piti noutaa viralinen paperi käräjäoikeuden kansliasta, jonotusaika oli liki 3 tuntia. Oudolta tuntuu että vielä vähennetään.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.