Afgaani tuntee olonsa arvottomaksi Ruotsissa – Ei voi käyttää Swish-tilisiirtopalvelua

Päivitetty 25.10.2018, Julkaistu 22.10.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 3 minuuttia
Afgaani tuntee olonsa arvottomaksi, kun hän ei pysty maksamaan ravintolalaskuja Swish-aplikaatiolla kavereidensa tileille.

19-vuotias Hossein Jafary on saanut viime päivinä julkisuutta, kun hän valitti Aftonbladet-lehdelle, ettei hän pysty käyttämään Swish-aplikaatiota rahan siirtoon, kun hän on käymässä ravintolassa ystäviensä kanssa. Kaveriporukalla on ollut tapana antaa yhden maksaa, minkä jälkeen muut siirtävät oman osuutensa maksajan tilille Swishillä.

Mies elää kunnan sosiaalitukien varassa. Kaikki tulot lasketaan kuluvalla kuulla yhteen kyseisen kuun tuloksi ja tukikaton ylittävä osa vähennetään seuraavan kuun tuista. Lidingön kaupungissa myös Swish-siirrot lasketaan tuloksi.

- Tunnen oloni arvottomaksi, valitti Jafary Aftonbladetille.

Tilanne selvisi afgaanille elokuussa, kun Lidingön kaupunki vaati Jafarylta ja useilta hänen ystäviltään kolmen kuukauden pankkitiliotteita. Seurauksena oli, että monet heistä saivat vain vähän tukea syyskuussa.

- En tiennyt, että he voivat vähentää tukea Swish-siirtojen takia. Minä ja ystäväni käytämme sitä paljon.

- Olisi kohtuullisempaa, jos kaupunki asettaisi jonkun rajan Swish-siirroille, vaikkapa noin 500 euroa kuussa.

Samhällsnytt-julkaisu selvitti tilannetta pidemmälle. Hossein Jafary haki turvapaikkaa Ruotsista lokakuussa 2015. Perusteena oli pelko palata Afganistaniin, vaikka Jafary on viimeksi ollut kotimaassaan kaksivuotiaana. Jafaryn mukaan sukulaiset voisivat tappaa hänet olettaessaan, että hän palaa vaatimaan osuutta maaomistuksesta.

Maahanmuuttovirasto ei niellyt väitettä ja epäsi turvapaikan. Maahanmuuttoviraston päätöksestä ilmeni myös, että miehen identiteetistä ja iästä oli epäilyä, sillä mies ei ollut esittänyt minkäänlaista asiakirjaa henkilöllisyytensä selvittämiseksi. Maahanmuutto-oikeus vahvisti valituksen jälkeen maahanmuuttoviraston päätöksen, mutta ilmoitti, että voimassa olevan passin puute ei estä väliaikaisen oleskeluluvan myöntämistä, joten sellainen myönnettiin tammikuulle 2022 saakka Jafaryn koulunkäyntiä varten.

Ilmeni, että miehellä oli erikoinen järjestely naispuolisen edunvalvojansa kanssa. Edunvalvoja, hänen puolisonsa ja Jafary asuivat yhdessä. Jafaryn oikeus asua kotimajoituksessa päättyi maaliskuussa 2018, kun hän täytti 19 vuotta, jolloin edunvalvoja majoitti hänet kotiinsa.

Huhtikuussa Jafary kiikutti Lidingön kaupungin sosiaalitoimeen maksulapun vuokrasta, jonka määrä oli 580 euroa. Sosiaalitoimi piti alivuokralaishuoneesta määrää aivan liian suurena, eikä suostunut maksamaan sitä kokonaisuudessaan. Jafary valitti asiasta hallinto-oikeuteen kertoen, että hänelle oli sosiaalitoimessa sanottu 580 euron vuokran olevan maksimi. Sosiaalitoimi puolestaan ilmoitti, että 580 euron vuokra oli katto päävuokralaisena asumisesta, ei alivuokralaisena yhdessä asunnon huoneessa.

Hallinto-oikeus myönsi Jafarylle vuokranmaksun huhtikuulta, jotta hän saisi aikaa etsiä uuden alivuokralaisasuinpaikan 355 eurolla kuussa. Jafary jatkoi kuitenkin asumistaan entisessä osoitteessa.

Kun Samhällsnyt-julkaisu otti yhteyttä edunvalvojaan puhelimitse ja kysyi vuokralaisuudesta, tämä vahvisti, että Jafary asuu edelleen heidän luonaan, mutta maksaa alempaa vuokraa.

- Tämä on aivan eri, alempi vuokra.

Kun naiselta kysyttiin, miksi hän oli aiemmin perinyt Jafarylta isompaa vuokraa, hän vastasi:

- Näin se vuokralaki menee. Mutta nyt minun pitää noudattaa lakia, kun määrään vuokran.

Lisäksi nainen vetosi siihen, että alunperin sosiaalitoimi oli ilmoittanut Jafarille maksimivuokrasumman, minkä he sitten asettivat vuokraksi.

Samhällsnytt kysyi naiselta, onko hänellä hyvät välit Jafariin. Nainen vastasi kyllä.

Seuraavaksi Samhällsnytt kysyi naiselta, voisiko olla mahdollista, että tarkoitus oli ollut huijata sosiaalitoimelta enemmän rahaa, jotta sitä voitaisiin ohjata Jafarin käyttöön. Nainen oli hetken hiljaa ja vetosi jälleen vuokralakiin.

Jafary itse ei halunnut olla julkaisun kanssa tekemisissä, vaan vastasi tekstiviestillä:

- Olen koulussa enkä halua vastata enää yhdellekään toimittajalle mitään!

Syyskuussa tilanne taas muuttui, ja nyt afgaanille on jälleen myönnettu 580 euroa vuokraan ensi vuoden huhtikuuhun saakka. Oletettavasti vuokra on taas nostettu maksimiin. Samhällsnytin mukaan Ruotsin valtamedia vaikenee käänteestä.

Lähteet: Aftonbladet, Samhällsnytt, Samhällsnytt

Aiheeseen liittyvää:

https://www.nykysuomi.com/2018/09/20/paivan-naurut-yksikaan-afgaanien-sijasta-karkotettavaksi-ilmoittautunut-ruotsalainen-ei-halunnut-lunastaa-lupaustaan/

Koulun työntekijä tuomittiin 16 tytön seksuaalisesta hyväksikäytöstä Uppsalassa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Uppsalassa entinen koulutyöntekijä on tuomittu kolmen vuoden ja yhdeksän kuukauden vankeusrangaistukseen useista vakavista seksuaalirikoksista peruskouluikäisiä tyttöjä kohtaan. Tapauksen syyttäjän, Bente Erfäldtin, mukaan tuomio vastaa pitkälti syyttäjän vaatimuksia.

Yhteensä 16 tyttöä oli asianomistajina syytteissä, ja käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiin 16 syytekohtaan.

Hänet on tuomittu kaikista väitetyistä rikoksista. Käräjäoikeus on pitkälti jakamassa syyttäjän näkemyksen siitä, miten rikokset tulee arvioida. Meillä oli hieman ankarampi rangaistusvaatimus, mutta kokonaisuutena olen tyytyväinen, Erfäldt sanoo.

Kaikki uhrit olivat tekojen aikaan peruskouluikäisiä, ja useat rikokset tapahtuivat koulussa Uppsalassa, jossa mies — kuusikymppinen koulun työntekijä — oli työskennellyt.

Mies aloitti työskentelyn koulussa vuonna 2023 toimiessaan resurssityöntekijänä, vahtimestarina ja vapaa-ajan ohjaajana. Rikokset tapahtuivat tuosta vuodesta kevääseen 2025 saakka, jolloin hänet pidätettiin.

Todisteet miestä vastaan koostuivat muun muassa tyttöjen kertomuksista sekä teknisestä näytöstä — miehen hallusta löytyneistä kuvista ja videoista.

Mies on aiemmin ollut rikokseton ja kiistää kaikki syytteet. Hän on työskennellyt kouluissa pitkään ja ollut aiemmin työsuhteessa myös muihin oppilaitoksiin.

Bussiturma Boliviassa: 16 kuollut ja 32 loukkaantunut

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ainakin 16 ihmistä on kuollut ja 32 loukkaantunut, kun matkustajabussi suistui noin 300 metrin syvyyteen rinteeseen Boliviassa, kertovat viranomaiset. Onnettomuus tapahtui maanantaina aamulla Morochatan alueella, joka sijaitsee maan keskiosissa.

Paikallisen viranomaisen mukaan kyseessä oli vakava onnettomuus, sillä bussissa oli useita matkustajia ja tapahtumapaikka on vaikeasti saavutettavissa. Pelastustyöt ovat olleet haastavia alueen vaikeakulkuisuuden vuoksi.

Boliviassa kuolee viranomaisten mukaan vuosittain noin 1 400 ihmistä liikenneonnettomuuksissa. Maassa on hieman yli 12 miljoonaa asukasta.

Viranomaiset tutkivat nyt onnettomuuden syytä, mutta alustavien tietojen mukaan mahdollisia syitä voivat olla tien huono kunto tai kuljettajan menettämä ajoneuvon hallinta.

Hirmumyrsky Melissa iski Jamaikalle – voimakkain 174 vuoteen

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 28.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Erittäin voimakas hirmumyrsky Melissa on iskenyt Jamaikalle valtavalla voimalla. Hengenvaaraa aiheuttavat tuulet ja tulvat piinaavat parhaillaan Karibian saarta, jossa jopa 1,5 miljoonaa ihmistä on suoraan myrskyn armoilla.

Melissa saavutti viidennen luokan, eli korkeimman mahdollisen voimakkuuden, saapuessaan Jamaikan mantereelle kello 18.00 paikallista aikaa, kertoo Yhdysvaltain National Hurricane Center (NHC) Miamista. Kyseessä on voimakkain myrsky, joka on iskenyt Jamaikalle 174 vuoteen.

Tuulen nopeudet ylittivät 80 metriä sekunnissa, kun Melissa iski maihin. Myrsky on samalla vuoden 2025 voimakkain hirmumyrsky koko maailmassa.

– Olemme hyvin huolissamme. ”Maailman voimakkain myrsky” iskee tähän pieneen pisteeseen kartalla, sanoi paikallinen yrittäjä Steve Dunn ennen myrskyn saapumista.

Vahingot voivat olla mittavat

Melissa on liikkunut hitaasti Karibialla viime päivinä, ja sitä kuvataan jopa voimakkaammaksi kuin hirmumyrsky Katrina, joka 20 vuotta sitten aiheutti tuhoa Yhdysvalloissa, surmaten yli 1 800 ihmistä.

Jamaikalla koulut ja lentokentät on suljettu, kattoja vahvistettu ja hätäsuojat otettu käyttöön.

– Hallitus on tehnyt kaiken mahdollisen valmistautuakseen myrskyyn, jollaisen kaltaista emme ole koskaan kokeneet, sanoi tiedotusministeri Dana Morris Dixon BBC:n Newshour-ohjelmassa.

Hänen mukaansa maa on jo valmiiksi hyvin vettynyt runsassateisen lokakuun vuoksi.
– Kun saamme vielä lisää vettä, seurauksena on laajoja tulvia ja maanvyörymiä erityisesti vuoristoalueilla, hän varoitti.

Pakollisia evakuointeja

Kansainvälinen Punainen Risti ja Punainen Puolikuu (IFRC) varoittavat myrskyn ”valtavasta vaikutuksesta”.
– Humanitaarinen uhka on vakava ja välitön, sanoo IFRC:n Karibian alueen päällikkö Necephor Mghendi, jonka mukaan 1,5 miljoonaa ihmistä saattaa joutua myrskyn vaikutusalueelle – mahdollisesti jopa enemmän.

Jamaikan pääministeri Andrew Holness kertoi CNN:lle, että erityisesti saaren länsiosat tulevat kärsimään pahiten.
– En usko, että alueella on minkäänlaista infrastruktuuria, joka kestäisi viidennen luokan myrskyn, hän sanoi.

Laajoille alueille on annettu pakolliset evakuointimääräykset, mutta kaikki eivät aio noudattaa niitä.

Myrsky Melissan odotetaan jatkavan kulkuaan länteen päin seuraavien päivien aikana, tuoden mukanaan edelleen hengenvaarallisia tuulia ja rankkasateita.

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä

Päivitetty 2.5.2026, Julkaistu 27.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Ruotsi avaa nuorisovankilat 13-vuotiaille ensi kesänä – rikosoikeudellinen vastuuikä laskee 15:stä 13 vuoteen

Ruotsi valmistautuu ottamaan käyttöön nuorisovankilat myös 13- ja 14-vuotiaille, jotka tuomitaan vakavista rikoksista heinäkuun 1. päivän jälkeen. Rikosseuraamuslaitos (Kriminalvården) on jo aiemmin suunnitellut erityisiä yksiköitä 15–17-vuotiaille, mutta hallitus on nyt antanut tehtäväksi perustaa erilliset, nuoremmille lapsille tarkoitetut osastot.

Erityisyksiköiden on määrä olla valmiina ensi kesään mennessä. Lainsäädäntöehdotuksen mukaan rikosoikeudellinen vastuuikä lasketaan 15 vuodesta 13 vuoteen niissä tapauksissa, joissa nuori tekee erittäin vakavan rikoksen. Muutos astuisi voimaan 1. heinäkuuta.

Oikeusministeri Gunnar Strömmerin (Moderaatit) mukaan Rikosseuraamuslaitos valmistautuu aluksi tarjoamaan 100–150 paikkaa 13–17-vuotiaille eri puolilla maata sijaitsevissa laitoksissa.

– Rakennamme parhaillaan koulutoimintaa ja erilaisia hoitomuotoja näihin yksiköihin, Strömmer kertoo.

Uuden lain on tarkoitus olla voimassa vähintään viiden vuoden ajan.

– Näen tämän keinona antaa muulle yhteiskunnalle mahdollisuuden ottaa tilanne kiinni, Strömmer sanoo.

Ministerin mukaan, jotta 13- ja 14-vuotiaiden tekemät vakavat rikokset voitaisiin ehkäistä, sosiaalipalveluiden, koulujen, poliisin sekä lasten ja nuorten psykiatrian on toimittava tulevaisuudessa aivan uudella tavalla ja entistä tiiviimmässä yhteistyössä.