Mainos:

Lapsiasiavaltuutettu vaatii laajoja selvityksiä koulukotien lasten oloista

Julkaistu 7.9.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii sosiaali- ja terveysministeriötä tutkimaan suomalaisten koulukotien oloja. Selvitettäväksi olisi Kurttilan mukaan saatava koulukoteihin sijoitettujen lasten omat näkemykset koulukotien arjesta ja toimintatavoista. Syynä Kurttilan äkilliseen aktiivisuuteen asian tiimoilta on Pohjolakodissa paljastuneet vakavat puutteet toiminnassa. 

- Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tekemä tarkastus Pohjolakotiin viime huhtikuussa osoitti monia vakavia puutteita koulukodin toiminnasta. Valtio ei voi antaa tällaisen toiminnan jatkua, Kurttila toteaa ja vaatii kaikkia koulukodeissa asuvia lapsia haastateltavaksi.

Hänen mukaansa on välttämätöntä, että vuosien odottelun jälkeen koulukotien lasten tunnot ja kokemukset selvitetään. Erilaisia huhuja ja myöskin toteennäytettyjä laiminlyöntejä sekä lainvastaisia toimintatapoja on vuosien saatossa noussut pintaanm, mutta laajempaa tutkimusta niidenkään tiimoilta ei ole tehty.

MTV teki Pohjolakotiin tehdyn yllätystarkastuksen perusteella jutun aiheesta. Tarkastuksessa paljastui mm. useita laittomia, mielivaltaisia, lapsia alistavia ja nöyryyttäviä käytäntöjä. Käytössä Pohjolakodissa oli esimerkiksi "henkilötarkastuksia", joissa nuoret joutuivat riisuutumaan alasti ilman riittävää intimiteettisuojaa. Ilmi kävi myöskin, että Pohjolakoti rajoittaa tarpeettomasti lasten liikkumista ja ulkoilua. Pohjolakoti perusteli tätä mm. päihdetyön tarpeilla.

Lapsiasiavaltuutettu on pyytänyt sosiaali- ja ministeriöltä vastauksen aloitteeseen syyskuun loppuun mennessä.

Mainos:

Lähde: MTV, TS

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Pelle Peloton
Pelle Peloton
8 years ago

Suvaitsevaisuutta tarvitaan tässäkin. Koululaisille sallittava kohtuullinen huumeiden käyttö, ettei rikota näiden ihmisoikeuksia. Suvaitsevaisuuden kohteeksi voi sitten ottaa myös huumerikosten yksilöllistä vapautta rajoittavat lait.
Niinpä, kumman valitsee, entisen kulttuurin säilymisen vai kaiken suvaitsemisen. Koulukuri on vain yksi tie kehityksen valinnoissa.

Röhkäle
Röhkäle
8 years ago

Millä tavalla tutkimuksen kysely toteutetaan? Käytetäänkö samaa metodia kuin puolustusvoimien simputus-kyselyissä? .eli kapiainen seuraa vieressä mtä varusmies vastaa kyselyyn.
Koulukodissa tietenkin se pahin hyväksikäyttäjä istuu lapsen vieressä ja vahtii tai sanelee mitä pitää vastata- tai muuten kärsit nahoissasi!
Lapset tuisikin saattaa turvalliseen ympäritöön, jossa kysely sitten toteutettaisin ilman pelkotekijöitä.
Tuskinpa vain toteutuu, koska lastenhuostaanotto-ja koulukoti bisness ovat kukoistavaa liiketoimintaa kokoomukselle, keskustalle, sdp:lle, vasemmistolle ja vihreille.

Pakko vai oikeus
Pakko vai oikeus
8 years ago

Suomessa jokaisella lapsella on oikeus käydä koulua. Tarvittaessa tämän oikeuden toteutumista autetaan koulukodeilla ja huostaanotoilla.

juha.
juha.
8 years ago

Aihetta olisi viranomaisilla paljon muuhunkin oikeaan työhön tyylillä; ”arkirutiini” eikä vain silloin kun jostain löytyy ruumiita tai kirjavaksi hakattuja ”asiakkaita”. Toki koulukodeissa on ja sinne sijoitetaan todellisia ongelmatapauksia, joihin ei koulukodeissa käytetä resursseja sillä tavalla kuin asiantila vaatii, vaan voiton maksimoimiseksi henkilökuntaa ei hankita tarpeeksi tai koulutettua väkeä ei ole riittävästi saatavilla. Se ei ongelma lasta / nuorta auta mitenkään, että koulukoti on vain säilytyspaikka, jossa heitä pidetään vankilanomaisessa paikassa pois yhteiskunnasta aiheuttamasta epäjärjestystä ja rikoksia. Puhutaan ”vankeinhoidosta” ja siihen on resurssoitu lähimenneisyydessä suht’koht paljon ja sen vaateisiin pyritään vastaamaan eräänlaisena itsestäänselvyytenä paitsi tietysti Sipilän ja sitä edeltävien itsetuho hallitusten aikana on tehty ”säästöjä”, – tietoista yhteiskunnan kurjistamista – jotka ovat niin tyhmää säästämistä kuin olla vain voi, mutta pyhä Baabelin torni EU on imuroinut kaiken vain siksi, että näin konjukduuripoliitikot ovat tähdänneet EU:n piiristä suotaviin palkkio virkoihin, joita on surutta varmistettu itselle Suomen veronmaksajien rahoilla kuin Nottinghamin Sheriffi ja petturi -kuningas.

Suomalaistutkijat pyrkivät valmistamaan kalafileitä tähteistä 3D-tulostimilla

Julkaistu 16.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Kalanmuotoisia koekappaleita 3D-tulostimen vieressä, joka pursottaa keltaista mangososetta.
Ylen vierailun aikana 3D-tulostinta testattiin mangososeella. Tavoitteena on muuntaa kalan tähteet uusiksi elintarvikkeiksi.

Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.

Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.

Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.

Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.

Mainos:

Mangososetta tulostimessa

Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.

Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.

— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.

Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.

Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä

Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.

Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.

Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.

Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.

Suomi haluaa korkeampia veroja — Ruotsi puolustaa nikotiinipusseja

Julkaistu 11.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Riikka Purra harmaassa jakussa ja keltakuviollisessa paidassa, kuvattuna mikrofonien takana sinistä taustaa vasten.
Suomen valtiovarainministeri Riikka Purra haluaa nikotiinipusseille korkeamman minimiveron kuin Ruotsin ajama taso. Arkistokuva vuodelta 2023.

Suomi on tuohtunut Ruotsin kannasta EU:n nikotiinipussien vähimmäisveroon. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kutsuu tasoa aivan liian alhaiseksi ja varoittaa halvasta rajakaupasta.

Viime vuonna Euroopan komissio ehdotti vähimmäistasoksi noin 140 euroa kilogrammalta. Ruotsi sanoi ei ja vaati hieman alle 20 euroa kilogrammalta, mikä on sen nykyinen taso. Ruotsin vaatimuksesta on tullut kompromissiesitys, jonka useimmat jäsenvaltiot hyväksyvät.

Kun EU:n valtiovarainministerit keskustelivat asiasta Brysselissä maanantaina, Purra hylkäsi kompromissin. Hän sanoo, että naapurimaasta halvalla ostetut nikotiinipussit ovat yhä useammin löytäneet tiensä laittomiin jakelukanaviin, jotka on suunnattu erityisesti nuorille.

— Valitettavasti meidän huoliamme tässä asiassa ei ole otettu lainkaan huomioon neuvottelujen aikana, Purra sanoi kokouksessa Ylen mukaan.

Mainos:

Suomi, Viro ja Malta vastustavat kompromissia. Koska kyseessä on veroasia, kaikkien jäsenvaltioiden on oltava yksimielisiä.

Suomi saattaa asettaa lakisääteisen ikärajan energiajuomille

Julkaistu 6.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Henkilö pitelemässä energiajuomatölkkiä.
Suomen esittämä 16 vuoden vähimmäisikä koskisi sekä energiajuomien myyntiä että ilmaista jakamista. Arkistokuva.

Alle 16-vuotiaat lapset Suomessa saatetaan pian käännyttää kassalta energiajuomia ostettaessa. Hallitus haluaa ottaa käyttöön ikärajan, mutta eduskunta ei ole vielä tehnyt päätöstä.

Ehdotus kattaa muutakin kuin myynnin. Jokaiselta, joka jakaa ilmaisia energiajuomia esimerkiksi festivaaleilla ja muissa tapahtumissa, kiellettäisiin myös niiden antaminen alle 16-vuotiaille. Suomessa ei ole tähän asti ollut lakisääteistä ikärajaa juomille.

Vähittäiskauppiaille elintarvikelain muutos tarkoittaisi selkeitä opasteita sekä vaatimusta henkilöllisyystodistuksesta tai digitaalisesta iän varmentamisesta ostohetkellä. Kassahenkilökunnan olisi myös kieltäydyttävä myynnistä, jos on syytä uskoa, että juoma luovutetaan edelleen alle 16-vuotiaalle.

Lakiesitys on nyt eduskunnan käsiteltävänä, Yle raportoi. Jos lainsäätäjät hyväksyvät sen, kiellon odotetaan tulevan voimaan loppuvuodesta 2027.

Mainos:

Ehdotuksen taustalla ovat huolet kofeiinin vaikutuksista lapsiin ja nuoriin. Puolet kaikista 12–17-vuotiaista juo energiajuomia vähintään kerran viikossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan. Jotkut nuoret, pääasiassa pojat, kuluttavat päivässä enemmän kofeiinia kuin mitä pidetään turvallisena saman tutkimuksen mukaan.

Nuoret suomenruotsalaiset kriittisempiä maahanmuuton lisäämiselle

Julkaistu 4.11.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen lippuja tumman patsaan edessä puolipilvisen sinisen taivaan alla.
Maahanmuuton lisäämisen vastustus on nyt suurempaa kuin sen kannatus suomenruotsalaisten teini-ikäisten keskuudessa Magman tutkimuksen mukaan. Arkistokuva Suomesta.

Yhä harvempi ruotsinkielinen nuori Suomessa haluaa nähdä lisää maahanmuuttajia maassa. Uudessa nuorisobarometrissa lisääntynyttä maahanmuuttoa vastustavien määrä ylittää nyt sen myönteisesti suhtautuvien määrän.

Ajatushautomo Magman ruotsinkielinen nuorisobarometri seuraa, miten ruotsinkieliset nuoret näkevät elämänsä, hyvinvointinsa, tulevaisuutensa ja yhteiskunnalliset kysymykset. Kysely on toteutettu joka toinen vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämänvuotisen kyselyn, jonka Magma on nyt julkaissut, täytti keväällä 2026 yhteensä 1 373 ruotsinkieliseksi rekisteröityä 15–19-vuotiasta nuorta.

Tänä vuonna 40 prosenttia on täysin tai jokseenkin eri mieltä väittämän "Lisää maahanmuuttajia on tervetullut Suomeen" kanssa. Samaa mieltä olevien osuus on 31 prosenttia.

Edellisessä kyselyssä vuonna 2024 tilanne oli päinvastainen. Tuolloin 40 prosenttia toivotti lisää maahanmuuttajia tervetulleeksi, kun taas 29 prosenttia vastusti sitä.

Mainos:

Muutos on nähtävissä sekä poikien että tyttöjen keskuudessa, mutta tasot eroavat jyrkästi. Pojista 53 prosenttia vastustaa useampia maahanmuuttajia, kun taas tytöillä vastaava luku on 29 prosenttia.

Monet nuoret yhdistävät maahanmuuton myös turvattomuuden tunteeseen. Hieman yli puolet, 52 prosenttia, on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että lisääntynyt maahanmuutto johtaa yhä vakavampiin konflikteihin ja lisääntyvään väkivaltaan yhteiskunnassa.

Samaan aikaan niiden osuus, jotka uskovat rasismin lisääntyneen ruotsinkielisten nuorten keskuudessa viime vuosina, pysyy suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2024: 41 prosenttia verrattuna silloiseen 39 prosenttiin.

Lia Markelin, Magman yhteiskunta-analyytikko ja yksi raportin kirjoittajista, yhdistää muutoksen julkiseen keskusteluun.

— Näen sen suorana heijastuksena yhteiskunnallisesta ilmastosta, jossa elämme, ja huomiosta, jota aihe saa, Markelin sanoo Ylelle.