Ranskan presidentin Emmanuel Macronin vierailun yhteydessä Suomi ja Ranska antoivat yhteisen puolustuspoliittisen julkilausuman, jossa mm. osoitettiin tuki EU-maiden puolustusyhteistyölle. Ranska peräsi jo aiemmin EU:lle yhteisiä nopean toiminnan sotajoukkoja ja ilmeisestikin Suomi komppaa Ranskaa asiassa. Aiemmin suomalaiset poliitikot ovat lähes kautta linjan vältelleet EU:n leimaamista puolustus-/sotilasliitoksi.
Viimeksi helmikuussa 2018 puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) totesi jyrkästi, ettei minkäänlaista puolustusliittoa ole tulossa ja linjasi Iltalehdelle mm. seuraavaa:
- EU:sta ei olla rakentamassa minkään sortin puolustusliittoa. Turvatakuita Euroopan unioni ei tule tarjoamaan, vaan suurimman osan Euroopan maista puolustusratkaisu on yksiselitteisesti Nato.
Tämä siitäkin huolimatta, että EU-maat hyväksyivät jo vuonna 2015, tuolloinkin Ranskan vaatiman turvatakuiden käyttöönoton.
Mm. marraskuussa 2017 valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi, että vaikka puolustusyhteistyö EU-maiden kanssa on tärkeää, on NATO silti Euroopan pää-asiallinen puolustaja. Euroopan unionin perussopimuksessa, eli ns. "Lissabonin sopimuksessa" on mainittu artiklassa 42.7 (EU:n omilla sivuilla löytyvässä versiossa artikla 49.7 kohdalla) jäsenmaiden olevan velvoitettuja antamaan toisilleen apua kriisin iskiessä.
"Solidaarisuusartikla" tekee EU:sta sotilasliiton
Tarkalleen artiklassa todetaan seuraavaa:
- Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Artiklan sisällön huomioiden ei EU:n luonteesta jää tulkinnan varaa, vaan EU on myöskin sotilasliitto. Kyseinen artikla ei eroa juurikaan NATO:n vastaavasta, jossa todetaan jokaisella jäsenmaalla olevan velvollisuus puolustaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata.
"Solidaarisuusartiklaa" on aiemmin tulkittu niin, ettei se velvoita liittoutumattomia maita sotilaallisiin toimiin ja tämä on ollut laajalti jaettu kansankin käsitys asiasta. Nyt pääministeri Juha Sipilä kuitenkin käyttää "solidaarisuusartiklaa" pönkänä sotilaalliselle liittoutumiselle EU:a keppihevosena käyttäen. Kansaa on ilmeisestikin näiltä osin johdettu harhaan.
Suomen ja Ranskan julkilausuman mukaan myöskin sotilaallista liikkuvuutta olisi EU-alueella parannettava. Tämä helpottaisi sotajoukkojen kauttakulkua EU-maiden läpi. Ranska on NATO-maa ja kyseisen sotilasliiton täysivaltainen jäsen vuodesta 2009 alkaen, vaikka "pariskunnan" suhteessa olikin rakoilua viime vuosisadan aikana.
Lähde: IS, US, IL, 2, YLE, EU, NATO





