Finlandia-taloa rempataan taas – Arkkitehdit valittu, hintalappu hahmoteltu, maksajana helsinkiläiset

Julkaistu 24.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Finlandia-talo rakennettiin enempi vähempi nykyiseen muotoonsa vuonna 1975 ja edellinen remontti valmistui 1999 ja uusi julkisivu on nyt ollut käytössä 19 vuotta. Yleisesti mm. korkeakulttuurin käytössä oleva rakennus remontoitiin viimeksi vanhaa kunnioittaen ja painopiste asetettiin ulkonäölle, teknisesti ylivertaisten vaihtoehtojen kustannuksella. Nyt kulttuurihistoriallisestikin arvokas rakennus on menossa jälleen työn alle ja ensimmäisiä konkreettisia tietoja on alkanut tipahdella.

Alustava hintalappu on määritelty noin 60 miljoonaan euroon, joten aivan ilmainen projekti ei ole kysymyksessä. Remontti on tarkoitus työstää valmiiksi vuosien 2021-2024 aikana joten rahaa palaa jo töiden pitkäkestoisuudenkin vuoksi. Tämän lisäksi perusparannuksen suunnittelussa kuullaan Museovirastoa ja Alvar Aalto -säätiötä, joten hintalappu tullee venymään jonkin verran.

Remontin yhteydessä uusitaan talotekniikka, vesikatto ja julkisivu. Julkisivun osalta tutkitaan marmorin lisäksi eri materiaalivaihtoehtoja, josta viime kerralla pitäydyttiin alkuperäisen ilmeen säilyttämiseksi täydellisesti. Jo tuolloin tiedettiin marmorilaattojen taipuvan Suomen ilmastossa muutamia millejä vuodessa. Julkisivun rapistuminen on yksi pääasiallisista syistä projektin aloittamiseen.

Perusparannushankkeen pää- ja arkkitehtisuunnittelu-toimisto valittiin EU-kilpailutuksella ja valinta varmistui kesäkuussa 2017. Arkkitehdit NRT Oy:stä pääsuunnittelijana ja arkkitehtina toimivat arkkitehdit Teemu Tuomi ja Tuomo Remes. Lisähaastetta projektiin tuo jo sen esivaiheessa suunnitelmiin ympätty tilamuutoksien mahdollisuus. Tämä saattaa lisätä kustannuksia entisestään.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että koko 60 miljoonan alustavat kustannukset sälyttyvät helsinkiläisten maksettavaksi.

Lähde: Helsingin kaupunki, YLE, MTV

 

Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest
6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Helsinkiläisten huvituksia
Helsinkiläisten huvituksia
7

En oikein ymmärrä että jos arkkitehti piirtää jotain niin siinä pysytään vaikka henki menisi. Ja jonkun tietyn värisiä laattoja tai värejä etsitään maailman ääristä. No, onhan se ymmärrettävää että tällaiset kohteet ovat kalliita kun arkkitehtien palkiot ovat 3-5% kokonaiskustannuksista. Eli, mitä kalliimman ratkaisun arkkitehti keksii, sitä enemmän se saa rahaa.

Muistan hyvin tuon -90 luvun lopun remontin. Kaikki ihmettelivät että miksi ihmeessä susi materiaalissa täytyy pidättäytyä. Kun huokoisena tiedetty marmori imee likaa ja taipuu, kuten tekstissä sanottiin. Siitä huolimatta Italiasta tuotettiin sitä marmoria ja italaialaiset sen asensivatkin, naureskellen suomalaisille.

Viimeksikin olisi ollut mahdollista käytää betonilevyjä jotka olisi joko pinnoitettu marmorilevyllä tai marmori olisi jauhettu betonin sekaan. Jolloin louhimon jätettä olisi voitu käyttää julkisun ulkonäön parantamiseen. Mutta ei. Kun joku Alvari oli kirjoitanut että sen pitää olla marmoria, niin sitä sitten laitettiin uudelleen.

Toivottavasti koko lasku (joka yleensä kasvaa +30%) jää helsinkiläisten maksettavaksi. Me täälä maaseudulla emme moista turhaketta tarvitse. Ja siksi meitä ei tule velvoittaa maksamaan pääkaupunlaisten aivopieruja. Sitäpaitsi, onhan sielä pääkaupunkiseudulla nyt paljon aivokirurgeja ja avaruuslentäjiä. Se tarkoittaa että heidän tuloverotuksellaan Helsingin kaupungin kassassa on rahaa. Ja koko pääkaupunkiseudun.

huugo
huugo
7

Hesalla on rahaa, kuulemma elättävät muun Suomen. Mikä summa tuo nyt on, Vapaajattelijavuori kaivaa vähän perstaskua ja siinähän se, kahen kilon siika

juha.
juha.
7

Eiköhän seuraava hallitus laita laskua koko Suomen kansalle eli veronmaksajille sen jälkeen kun kaupunginjohtaja invalidiksi pahoinpidellyt kaverinsa Jan Vapaavuori (KOK) ole ruikuttanut viikkotolkulla siitä kuinka kallis projekti remppa on Helsingille ja miten helevin köyhiä me ollaan ja kuinka EPÄREILUA se on, että sen TÄYTYY MEIDÄN M A K S E T T E V A ! ! !

BYÄÄÄÄÄÄ – ÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄÄ ! ! !

Anonyymi
Anonyymi
7

Olisivat korjanneet sen lähes 20 vuotta sellaisella materiaalilla, joka kestää suomalaisen ilmaston lämpötilojen vaihtelut! Turha sitä nyt on itkeä, kun on jo housussa. Pitäkää tunkkinne ja maksa se, mitä olette tilanneet ja mitä typerämpiä ihmisiä päättäjiksi valinneet! Ei kiinnosta pätkääkään.

Muuten olen sitä mieltä, että Alvar Aalto on ylimainostettu arkkitehti, joka myös kopioi ideoita arkkitehtuuriinsa muualta, mm. Italiasta. Sieltähän se Carraran marmorikin on kotoisin.

Röhkäle
Röhkäle
7

Eipä ihme että muualla Suomessa naureskellaan helsinkiläisille ja pyöritellään sormea ohimolla.

Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
Paljonkas se lastensairaala nyt maksoikaan?Jossa lopulta myös joku tienasi sillä
7

Ei pidä antaa liikaa palautetta pitää muistaa että edellisessäkin remontissa ne tienas sillä sehän se on pää asia ja orwelilainen kaksois kieli.

Nykysuomi 2.0 on täällä – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Julkaistu eilen 13:51 – Kirjoittaja Toimitus
Nykysuomi 2.0 – uudistunut sivusto ja avoimet kommenttikentät

Nykysuomi on uudistunut perusteellisesti. Sivuston uusi versio on nopeampi, selkeämpi ja paremmin mukautettu sekä tietokoneille että mobiililaitteille. Samalla avaamme nyt kommenttikentät lukijoillemme.

Nykysuomi on viime aikoina käynyt läpi laajan teknisen ja visuaalisen uudistuksen. Tuloksena on Nykysuomi 2.0 – nykyaikaisempi uutissivusto, jonka navigointi on selkeämpää, luettavuus parempi ja kokonaisilme yhtenäisempi.

Etusivu on rakennettu uudelleen, jotta uusimmista ja luetuimmista uutisista saa paremman kokonaiskuvan. Luonnon, teknologian, urheilun ja kolumnien kaltaiset aihealueet saavat nyt aiempaa selkeämmän paikan. Samalla artikkelinäkymiä, hakua, mobiilinavigointia ja tummaa tilaa on parannettu.

Kommentointi on nyt avoinna

Uudistuksen merkittävin uutuus on, että lukijat voivat nyt kommentoida artikkeleita suoraan sivustolla. Keskusteluun voi osallistua ilman käyttäjätilin luomista. Toivomme kommenttikentistä paikkaa asiallisille näkemyksille, täydentäville tiedoille ja kunnioittavalle keskustelulle.

Nykysuomen kehittäminen jatkuu. Tulevina aikoina kehitämme sisältöä, aihealueita ja sivuston toimintoja edelleen.

Toivotamme sekä vanhat että uudet lukijat tervetulleiksi uudistuneeseen Nykysuomeen – ja ennen kaikkea mukaan keskusteluun.

Italia palautti rajavalvonnan Espanjan-liikenteelle – Suomi ja Itävalta tukevat päätöstä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 1.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Italia on palauttanut väliaikaisesti tarkastukset Espanjasta saapuville matkustajille Ceutan laajamittaisen rajakriisin seurauksena. Suomen hallitus tukee Roomaa, kun taas Itävalta ilmoittaa olevansa valmis kiristämään omia Schengen-rajojaan, mikäli tilanteella on heijastusvaikutuksia.

Italian sisäministeriö päätti perjantaina asettaa kohdennettuja tarkastuksia kuukaudeksi Espanjan lento- ja meriyhteyksille. Toimenpide seuraa kymmenien tuhansien ihmisten saapumista Marokosta Espanjan enklaaviin Ceutaan.

Mukaan Deutsche Wellen mukaan tarkastukset kohdistuvat EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisiin, jotka saapuvat Espanjasta. Espanjan ja muiden EU-maiden kansalaisten matkustamiseen ei odoteta vaikutuksia. Italian ulkoministeri Antonio Tajani on kuvaillut päätöstä välttämättömäksi kansalaisten turvallisuuden ja Euroopan rajojen suojelemiseksi.

Pääministeri Giorgia Meloni sanoi aiemmin, että Italia on valmis poikkeuksellisiin toimiin. Hän kuvaili Ceutan kuvia esimerkkinä siitä, kuinka hallitsematon laiton maahanmuutto voi vaarantaa turvallisuuden Euroopan rajoilla.

Suomi antaa avoimen tukensa

Suomen sisäministeri Mari Rantanen on antanut nimenomaisen tukensa Melonin kannalle. Hän kirjoitti, että Espanja on hänen näkemyksensä mukaan epäonnistunut Schengen-alueen ulkorajan suojelemisessa ja että maat, jotka eivät täytä tätä velvoitetta, eivät voi pysyä Schengenissä.

Rantanen sanoi myös, että Euroopan maiden tulisi tukea Melonin ehdotusta. Tiedon vahvistaa Yle, joka raportoi suomalaisministerin lausunnosta ja kertoo Espanjan viranomaisten arvioineen, että Ceutaan saapui noin 49 000 ihmistä 24 tunnin aikana.

Itävallan kansleri Christian Stocker on puolestaan kutsunut Ceutan tapahtumia selväksi varoitussignaaliksi. Hän on vaatinut Espanjaa varmistamaan, ettei laittomia siirtolaisia pääse Euroopan mantereelle, ja todennut Itävallan voivan ottaa käyttöön väliaikaiset Schengen-tarkastukset, mikäli paine yltää sen omille rajoille.

Yhä useampi hallitus lähestyy Rooman linjaa

Mukaan Euronewsin mukaan myös Alankomaat, Tanska, Tšekki ja Ruotsi ovat lähentyneet Italian kantaa. Ranska on päättänyt vahvistaa tarkastuksia Espanjan vastaisella maarajallaan samalla kun se on tarjonnut Madridille tukea Ceutan tilanteen hoitamiseen.

Espanja vastustaa Italian toimenpidettä. Madrid on kutsunut Italian suurlähettilään puhutteluun, ja ulkoministeri José Manuel Albares on sanonut, että Schengen-alueen eheys on taattu. Hän totesi, että lähes kaikki Ceutaan saapuneet ovat jo palanneet Marokkoon, ja korosti, että matkustajat Ceutasta Manner-Espanjaan kulkevat poliisitarkastusten läpi.

Euroopan maahanmuuttokomissaari Magnus Brunner on myös huomauttanut, että Ceutaa ja Melillaa koskevat Schengenin rajasäännöstön erityissäännöt ja että tarkastukset ovat jo ennestään käytössä enklaaveista poistuvien kohdalla.

Trump asetti tullit 60 maalle – Pohjoismaat mukana

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 24.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on asettanut uusia tuontitulleja 60 maalle ja taloudelle. Pohjoismaille päätös merkitsee jakoa: EU-jäsenmaat Tanska, Suomi ja Ruotsi kohtaavat 10 prosentin tullimaksun, kun taas Norja joutuu maksamaan 12,5 prosenttia.

Tullit astuvat voimaan 24. heinäkuuta ja ne korvaavat aiemmin voimassa olleet väliaikaiset yleistullit. Useimpia maita koskee 12,5 prosentin tullitaso, kun taas pienempi ryhmä – mukaan lukien Yhdistynyt kuningaskunta, Kanada, Meksiko ja EU – on alemman 10 prosentin tullin piirissä päätöksestä annettujen raporttien mukaan.

Norja kohtaa sen sijaan 12,5 prosentin tullin, mikä on korkeampi kuin EU-mailla. Norjan ulkoministeriö on hylännyt sekä päätöksen että sen perustelut, ja Norjan elinkeinoelämän keskusliitto (NHO) varoittaa norjalaisten viejien joutuvan kilpailuhaittaan verrattuna EU-maiden yrityksiin Yhdysvaltain markkinoilla.

Yhdysvallat perustaa toimenpiteet Yhdysvaltain kauppaedustajan viraston (USTR) tutkimuksiin. Hallinto sanoo, etteivät kyseiset taloudet riittävästi kiellä tai estä pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden tuontia. EU on hylännyt perustelut ja katsoo tullit perusteettomiksi, vaikka se jakaakin tavoitteen pakkotyön vastaisesta taistelusta.

Uusi oikeudellinen perusta oikeuden takaiskun jälkeen

Päätös seuraa Yhdysvaltain korkeimman oikeuden hylättyä osia Trumpin aiemmasta hätälainsäädäntöön perustuneesta tullipolitiikasta. Uusi järjestelmä on sen sijaan sidottu kauppalakiin, mukaan lukien niin sanottuun Section 301 -prosessiin, ja Valkoinen talo kuvailee sitä pitkäaikaisemmaksi. Jotkut raaka-aineet, välituotteet ja muut tuotteet on vapautettu tulleista pyrkimyksenä rajoittaa Yhdysvaltain talouteen kohdistuvia häiriöitä.

Pohjoismaisille EU-jäsenmaille tullit tulevat voimaan EU-tason kautta. Yhdysvallat on Ruotsin suurin vientimarkkina EU:n ulkopuolella: Ruotsin tavaravienti sinne oli yhteensä hieman yli 20,7 miljardia euroa vuonna 2025, ja lääkkeet, koneet, ajoneuvot sekä tekniset tuotteet olivat suurimpia kategorioita. Yrityksiin, joilla on tuotantoa Yhdysvalloissa, tullit saattavat vaikuttaa vähemmän, kun taas vienti Ruotsista ja muualta Euroopasta on vaarassa kallistua yhdysvaltalaisille ostajille.

Orpo ja Suomen hallitus selviytyivät luottamuslauseäänestyksistä

Päivitetty 2.8.2026, Julkaistu 22.7.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen pääministeri Petteri Orpo ja hänen hallituksensa ovat selviytyneet kahdesta luottamuslauseäänestyksestä Garden Helsinki -areenahankkeelle ehdotetun valtiontuen ympärillä velloneen kiistan seurauksena.

Eduskunta äänesti luvuin 101–90 luottamuksen puolesta sekä Orpolle että hallitukselle. Äänestyksiä edelsi yhdeksän tuntia kestänyt ylimääräinen keskustelu, joka sisälsi yli 180 puheenvuoroa, Yle uutisoi.

Kuten The Nordic Times aiemmin raportoi, kansanedustajat kutsuttiin takaisin kesälomaltaan areenalle suunnatun 35 miljoonan euron ehdollisen valtionrahoituksen herättämien kysymysten vuoksi.

Oppositio väitti, että rahoituksen käsittely oli heikentänyt luottamusta hallitukseen, ja kyseenalaisti hankkeeseen liittyvät poliittiset kytkökset. Orpo kielsi puoluelahjoitusten vaikuttaneen päätökseen ja puolusti tukea tapana luoda työpaikkoja ja stimuloida rakennusalaa. Hallitus on sittemmin vetänyt rahoituksen pois.