Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti lauantain vastaisena yönä, että Tanskan ja Grönlannin kanssa tehty sopimus antaa Yhdysvalloille ”pysyvän hallinnan” turvallisuudesta ja ”kaikista muista tarpeista” Grönlannissa – ilman kustannuksia ja ilman päättymispäivää. Kööpenhaminassa ja Nuukissa täsmälleen samaa asiakirjaa kuvataan päivitykseksi jo vuodesta 1951 voimassa olleeseen puolustussopimukseen, ja asiasta vastaavat poliitikot toteavat Grönlannin aseman pysyvän muuttumattomana.
Trump ilmoitti sopimuksesta kello 00:12 GMT lauantain vastaisena yönä. Hänen oman kuvauksensa mukaan sopimus takaa, että Yhdysvalloilla on ”IKUISESTI” täysi valmius tehdä Grönlannissa se, mikä on tarpeen, ja ettei mikään Amerikan vastustaja voi koskaan saada tukikohtaa, sotilaallista läsnäoloa tai arkaluonteisia investointeja saarella ilman Washingtonin nimenomaista kirjallista hyväksyntää. Hän kutsuu sitä ”Infinite Life” -sopimukseksi – sopimukseksi ilman loppua – ja kirjoittaa, että työ suuren sotilaallisen läsnäolon rakentamiseksi alkaa välittömästi.
Tanskan hallitus oli kuvaillut samaa sopimusta huomattavasti kuivemmin sanankääntein. Syyskuun 17. päivänä julkaistussa lehdistötiedotteessa sanotaan, että Yhdysvaltojen, Tanskan kuningaskunnan ja Grönlannin odotettiin allekirjoittavan sopimuksen perjantaina, että se vahvistaa olemassa olevaa vuoden 1951 Grönlannin puolustussopimusta ja että Yhdysvallat saa laajennetun pääsyn Pituffik-avaruustukikohtaan sekä muille alueille Grönlannissa sotilaallisiin ja siviilitarkoituksiin. Samassa tekstissä todetaan, että Grönlanti pysyy osana kuningaskuntaa, itsehallinto ja alueellinen koskemattomuus säilyvät, eikä Grönlanti siirry amerikkalaisomistukseen.
”Grönlanti ei ole kaupan eikä sitä voida ottaa”
Kuilu näiden kahden kuvauksen välillä ei kaventunut, kun pohjoismaiset poliitikot itse kommentoivat sopimusta perjantaina.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen torjui kaikki tulkinnat, joihin liittyi omistusoikeuden siirto.
— Se ei muuta Grönlannin asemaa. Grönlanti ei ole kaupan, eikä Grönlantia voida ottaa, hän sanoi.
Grönlannin pääministeri Jens-Frederik Nielsen oli yhtä ytimekäs.
— Grönlanti pysyy Grönlantina. Pysymme kansana, jolla on oikeus päättää omasta tulevaisuudestaan, hän sanoi.
Tanskan ulkoministeri Lars Løkke Rasmussen asetti sopimuksen jo olemassa olevaan oikeudelliseen kehykseen ja sanoi neuvottelujen tuloksen tarkoittavan, että vuoden 1951 puolustussopimusta Yhdysvaltojen kanssa päivitetään. Hänen mukaansa he ovat onnistuneet täyttämään Yhdysvaltojen turvallisuustarpeet vaarantamatta kuningaskunnan alueellista koskemattomuutta.
Washingtonin ja Kööpenhaminan kuvaukset eivät siis kohtaa missään kohdassa. Trump markkinoi sopimusta historiallisena ja ikuisena alueen hallintana; Tanskan ja Grönlannin edustajat kuvailevat laajennettua tukikohtasopimusta muuttumattoman perustuslaillisen järjestyksen puitteissa. Mitä sopimusteksti todellisuudessa säätelee – ja miten ”muita alueita” on käytännössä tulkittava – kumpikaan osapuoli ei ole esittänyt julkisesti yksityiskohtaisesti.
Ritter: ”Meillä oli tämä kaikki jo ennestään”
Yhdysvaltain tiedusteluveteraani Scott Ritter esitti välittömästi presidentin ilmoituksen jälkeen vastalauseen, jonka mukaan Yhdysvalloilla oli jo oikeus toimia sotilaallisesti Grönlannissa. Vajaa kolme tuntia Trumpin viestin jälkeen Ritter vastasi: ”Meillä oli tämä kaikki jo ennestään. Vuoden 1951 sopimus. Olet idiootti.”
Kyseessä on yhtä lailla tosiasioihin perustuva huomautus kuin loukkaus. Vuoden 1951 sopimus antoi Yhdysvalloille oikeuden perustaa ja operoida tukikohtia Grönlannissa, ja Pituffik on saarella jo sijaitseva amerikkalainen avaruustukikohta. Uusi sopimus laajentaa pääsyä – mutta Tanskan hallituksen oman kuvauksen mukaan se perustuu samaan sopimukseen, johon Ritter viittaa.
Trumpin vaatimus Grönlannista ei ole uusi. New York Timesin haastattelussa tämän vuoden tammikuussa hän sanoi, että omistajuus on ratkaisevaa, koska omistajuus antaa jotakin, mitä ei voida saavuttaa vuokrasopimuksella tai valtiosopimuksella, ja että kyse voi olla valinnasta NATO:n ja Grönlannin välillä. Jo tammikuussa 2025 silloinen pääministeri Múte B. Egede vastasi, että Grönlanti kuuluu grönlantilaisille eikä tule koskaan olemaan kaupan. Trump ei ollut tuolloin sulkenut pois taloudellista tai sotilaallista painostusta.
Kriitikot näkevät merkkejä ylikuormitetusta suurvallasta
Samana yönä Grönlanti-ilmoituksen kanssa Ritter kirjoitti myös Yhdysvaltojen linjasta Ukrainan sodassa viitaten amerikkalaiseen pakotepakettiin. Hän kuvaili politiikkaa ”imperialistiseksi ylilyönniksi” (imperial overreach) ja väitti, että sota loppuisi heti, kun Yhdysvallat lakkaisi toteuttamasta sitä, mitä hän kutsuu Lindsey Grahamin murhanhimoiseksi perinnöksi. Lainsäädännön tuloksena on Ritterin mukaan vain lisää kuolleita ukrainalaisia ja jyrkästi vähentynyt amerikkalainen vaikutusvalta, koska BRICS-maat ovat jo hylänneet ajatuksen amerikkalaisten pakotteiden noudattamisesta. Lausunto koski Ukrainaa, ei Grönlantia.
Varoituksia tulee myös hallituspiireistä Euroopassa. Slovakian pääministeri Robert Fico varoitti torstaina, että länsi etsii tekosyytä laajalle konfliktille NATO:n ja Venäjän välillä, ja kieltäytyi vetämästä Slovakiaa mukaan taisteluihin artikla 5:een vedoten. Tilanne ei ole hänen mukaansa koskaan ollut näin vakava yleiseurooppalaisen sodan riskin suhteen.
Yhdysvaltojen vallankäytön taloudelliset seuraukset ovat lisäksi mitattavissa toisella rintamalla. Sen jälkeen kun Yhdysvallat ryhtyi sotaan Irania vastaan, öljyinfrastruktuuri ja virtaus Hormuzinsalmen läpi ovat häiriintyneet voimakkaasti, ja bensiinin hinnat Yhdysvalloissa ovat nousseet jopa 50 prosenttia, mikä puolestaan on pahentanut elintarvikeinflaatiota. Kun Trump heinäkuussa palautti merisaarron Irania vastaan Hormuzissa, öljyn hinta nousi – WTI 9,42 prosenttia 78,14 dollariin.
Se, mitä Grönlanti-sopimus todella sanoo ja kumpi sen kahdesta kuvauksesta pitää kutinsa, kun amerikkalainen sotilaallinen varustautuminen alkaa, jää nähtäväksi. Trump on luvannut, että se alkaa välittömästi.
