Mainos:

Häkkäsen kädenjälkeä hallituksen perintöön: Rikoslakiin törkeä lapsenraiskaus – Minimituomio 4 vuotta kovaa

Päivitetty 20.8.2018, Julkaistu 20.8.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallituksen esitys "törkeä lapsenraiskaus"-nimikkeen lisäämisestä rikoslakiin lähetettiin hiljattain lausuntokierrokselle. Esityksen mukaan myöskin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön enimmäisrangaistusta korotettaisiin. Esitys on osa oikeusministeri Antti Häkkäsen pakettia rangaistuspolitiikan kiristämiseksi.

- Haluan kiristää lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten rangaistuksia, jotta lapsia voidaan entistä paremmin suojella tällaisilta erityisen vahingollisilta teoilta. Rangaistusten tiukentaminen korostaa lasten ruumiillisen koskemattomuuden merkitystä. Ankarammalla suhtautumisella voidaan myös ennalta ehkäistä lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia, Häkkänen linjaa.

Esitysluonnoksen mukaan törkeästä lapsenraiskauksesta rangaistaisiin sitä, joka oikeuden mukaan syyllistyy samalla teolla törkeään raiskaukseen ja sukupuoliyhteyden käsittävään törkeään lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Säännöksellä muodostettaisiin vain yksi rikos koskemaan tapauksia, joissa nykyisin tuomitaan kahdesta eri rikoksesta. Hallituksen mukaan tämä voisi selkeyttää oikeuskäytäntöä ja yhtenäistää rangaistuskäytäntöä.

Lähtökohtana säännöksessä on, ettei lapsi voi koskaan antaa pätevää suostumusta sukupuoliyhteyteen etenkään aikuisen kanssa. Törkeää lapsenraiskausta koskevaa säännöstä tultaisiin soveltamaan väkivallan lisäksi myös tilanteisiin, joissa lapsi on kykenemätön puolustamaan itseään taikka muodostamaan tai ilmaisemaan tahtoaan. Valitettavasti säännös ei kykene muuttamaan oikeuslaitoksen tulkintoja tapauksista. Hiljattain julkisuuteen nousi tapaus, jossa oikeuslaitos näki, että 10 vuotiaan tytön olisi pitänyt kyetä puolustautumaan ja ilmaisemaan vastentahtoisuutensa fyysisesti ylivoimaisen raiskaajan uhriksi joutuessaan.

- Rangaistus törkeästä lapsenraiskauksesta olisi 4 - 12 vuotta vankeutta, mikä merkitsisi vähimmäisrangaistuksen ankaroitumista kahdella vuodella nykyisestä, Häkkänen sanoo.

Mainos:

Myöskin lapsen seksuaalisen hyväksikäytön maksimirangaistusta tultaisiin esityksen mukaan korottamaan nykyisestä 4 vuodesta 6 vuoteen vankeutta.

- Tällöin voitaisiin arvioida nykyistä ankarammin vakavimpia tekoja, jotka eivät kuitenkaan täytä lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön tunnusmerkistöä. Muutos parantaisi mahdollisuuksia suhteuttaa rangaistus teon vahingollisuuteen, ministeri Häkkänen näkee.

Lähde: Oikeusministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

3 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Lasinpyykijät
Lasinpyykijät
7

Mistäs nyt tuulee kun Kokoomuksen edustaja on saanut jotain aikaiseksi? Ettei vain olisi mennyt vahingossa väärään puolueeseen?

No, leikki leikkinä. Mutta asiaan asiaan sanoi Juhantalo… Toivoisi Häkkäsen vielä antavan esityksen rikoslakimme rikosnimikkeistä. Tällä hetkellä meillä on vain yksi rikosnimike: Lapsen seksualinen hyväksikäyttö. Ja sen alle kuluvat kaikki halauksesta pepuntaputuksiin sekä suusanallisesta viestinnästä aina raiskaukseen. Rikosnimikkeitä tulisi olla useampia jotta mediakin pystyisi kategorioimaan sen mistä rikoksesta milloinkin on syytetty ja/tai tuomittu. Samalla oikeuslaitoksen olisi helpompi käsitellä yhden tuomarin päätöksellä ne asiat jotka eivät vaadi käräjäoikeuden koolle kutsumista.

Toisena asiana on käsite ”lapsi”. Meillä rikoslaissa on 16 vuoden ikäraja asetettu ”lapsen” ikärajaksi. Mikä on ristiriidassa esim. asumuserossa lapsen kuulluksi tulemisessa sekä ajokortin myöntämisen kanssa. Jos kerran rikoslaissa katsotaan että 15 vuotias on vielä niin lapsi ettei tiedä seksualisesta kanssakäymisestä mitään eikä pysty itse ymmärtämään mihin mikäkin asia johtaa niin miksi hänellä olisi ymmärrys siitä kumman vanhemman luona haluaa jatkossa asua? Tai mitä koulua jatkossa käydä? Puhumattakaan siitä että 15 vuotiaalle myönnetty ajokortti antaa mahdollisuuden yli 20tn yhdistelmien kuljettamiseen liikenteen seassa. Miten ”lapsi” voisi olla kykenevä arvioimaan kuljettamansa yhdistelmän seurauksia?

Nämä ikärajakäsitteet menevät monessa kohtaa ristiin eri lainkohtien kanssa. Siksi niihin tulisi saada selkeä jako. Jos on kykenevä kuljettamaan mopoautoa tai mopoa traktorista puhumattakaan, on riittävän vanha ymmärtämään myös omaa seksualisuuttaan ja sitä mitä s****n harjoittamisesta seuraa.

Ennen vanhaan puhuttiin ”nuorista”. Nykyään nämä nuoret vetoavat aina olevansa lapsia silloin kun siitä on heille hyötyä. Hyvänä esimerkkinä se ”opettajavideo”. Koulun oppilaat huutavat lähes yhteen ääneen ”et sä voi puhua lapsille tollai”, mikä osoittaa hyvinn heidän tietämyksensä oikeuksistaan. Joka poikeaa lapsen tietämttömyydestä ja hyväuskoisuudesta. Aikoinaan nuoret ottivat vastuun omasta elämästään ja elivät sen mukaan.

On hyvä että tähän rikoslakiin tulisi muutos, mutta muitakin korjaamisen paikkoja on.

juha.
juha.
7

Vaalilaki, mutta hyvä sellainen tai ainakin oikean suuntainen yritelmä. Tietysti tänä hyyvävän pöyristymistymisen aikakautena ”suuria korotuksia” ei voi tehdä heti kerralla, sillä silloin ”oikeamieliset humanistit” ja rikollisten ”ihmisoikeuksia” silmäteränään pitävät tahot nousevat vähintäinkin takajaloilleen kuin pillastuneet hevoset ammoisina aikoina kun autoja ei teillä vielä maaseudulla paljoa liikkunut eli silloin kun olin vielä itsekin ”uusi”.
Tuomiot kaikista raiskauksista pitäisi nostaa ankaraan ”säätyyn”, koska kyseessä ei ole ainoastaan fyysinen seksuaalinen häpäisy, vaan myös siinä käydään ”käsiksi” myös ihmisen henkisen terveyden tilaan aiheuttaen näin elämänmittaisia henkisiä traumoja, jotka henkilöstä riippuen muodostuvat jopa ylitsepääsemättömiksi ja johtavat itsemurhaan. Raiskauksesta aina jää jälki mieleen, joka varsinkin nuoren naisen / tytön myöhempään elämään vaikuttavana tekijänä esim. haluun perustaa perhe, joka voi itsensä hyväksymisen vaikeutena ja ”miehistä tarpeekseen” saaneena ei halua edes puhuakaan enää koko asiasta, vaan koko loppuelämä on siltäkin osin täysin pilalla. Lisäksi yhteiskunnan ja pää syyllisenä hallitusten ”leikkaukset” ainoastaan johtuen heidän omasta moraalivajeestaan sairaanhoidosta ja mielenterveyspalveluista esim. mielenterveyshoitajien ja psykologien virkojen vähentämisellä vähentäen näin hoito kapasiteettia vastaamattomaksi resursseiksi sen suhteen kuinka paljon apua tarvitsevia SUOMALAISIA! on. Koko irvokasta vääristymää vielä pahentaan globalistien ja kulttuurmarxistien halu toimia koko MAAILMAN sosiaalitoimistona sekä terveyspalvelujen tuottajana tietenkin priorisoiden haittamaahanmuuttajien tyhjänpäiväisten ”traumojen” hoitamisen keihäänkärjeksi, joka tosiasiallisesti ei merkitse reaalisesti muuta kuin ajantuhlausta ja kärjistäen maksetuilla naisilla hoidettavalla ”terapialla”, mutta esim. SPR:n naiset kokevat kutkutusta ja tuskaa kunhan mies on oikean värinen ja molokin on kohdillaan. Olenko karkea? EN! Koska jo sillä, että kertoo nykyisestä suomalaisesta yhteiskunnasta ja siinä vallitsevista ”arvopohjista”. Jo yksin sillä ”pääsee” Helvettiin!!!

juha.
juha.
7

Korj. ”Tietysti tänä HYYTÄVÄN pöyristymistymisen…”

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.