Vuoden 2018 kesäkuun lopussa Rikosuhripäivystyksessä asiakkaana oli 106 ihmiskaupan tai sen kaltaisen rikoksen uhria. Ihmiskaupan uhrien määrä asiakkaina on Rikosuhripäivystyksen mukaan lisääntynyt vuosittain. Vuonna 2014 ihmiskaupan uhreja oli Rikosuhripäivystyksessä asiakkaina 15 ja viime vuonna 94. Vuonna 2018 pelkästään kesäkuun loppuun mennessä asiakkaita oli jo 105.
Ihmiskaupan uhrien auttamistyön erityisasiantuntija Pia Marttila Rikosuhripäivystyksestä kertoo, ettei ongelma ole, päinvastoin kuin yleensä annetaan ymmärtää, vain naisiin kohdistuva ihmiskauppa. Hieman yllättäenkin enemmistö Rikosuhripäivystyksen asiakkaista on miehiä.
- Rikosuhripäivystyksessä asiakkaina olevista ihmiskaupan uhreista enemmistö on miehiä (65 miestä, 41 naista). Varsinaisista ihmiskauppatapauksista peräti 52 liittyy työperäiseen hyväksikäyttöön ja 21 seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Joissakin tapauksissa hyväksikäyttö on ilmennyt useampana kuin yhtenä ihmiskaupan muotona.
Suomessa ihmiskauppa voi Marttilan mukaan ilmetä työperäisen ja seksuaalisen hyväksikäytön lisäksi muun muassa pakkoavioliittona tai muuna parisuhteisiin liittyvänä hyväksikäyttönä. Ihmiskauppaa voivat olla kaikki sellaiset tilanteet, joissa uhri on asetettu ihmisarvoa loukkaaviin olosuhteisiin. Rikosuhripäivystyksessä on asiakkaina 24 eri kansalaisuuden edustajia.
- Viime aikoina asiakkaaksi on tullut entistä enemmän turvapaikanhakijataustaisia henkilöitä, joita on hyväksikäytetty Suomessa työvoimana. Ihmiskaupan uhri voi olla myös Suomen kansalainen, joka on esimerkiksi pakotettu rikolliseen toimintaan. Heillä on erityisen korkea kynnys hakeutua viranomaisavun piiriin pelätessään joutuvansa itse syytteeseen.
Lähde: Rikosuhripäivystys





