Aiheena media – Haastattelussa James Hirvisaari

Päivitetty 17.7.2018, Julkaistu 16.7.2018 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 4 minuuttia
Kritiikki mediaa ja erityisesti valtamediaa vastaan on noussut jälleen puheenaiheeksi niin sosiaalisessa mediassa kuin oikean elämän areenoilla. Valtamedian edustajat ovat kilvan puolustelleet toimintaansa ja vaihtoehtomediat ovat naureskelleet vierestä näiden kaksinaismoralismia ja tekopyhyyttä. Entinen kansanedustaja James Hirvisaari tykitti tänään twitterissä täyslaidallisen median edustajia kohden ja Nykysuomi tavoitti Hirvisaaren haastattelua varten. Aiheena: Media.

James Hirvisaari, mikä on mielestäsi kotimaisen median suurin ongelma?

- Valtamedian suurin ongelma on se, että se on "unohtanut" journalismin, joka on sinänsä hieno laji - mutta valta häpäisee sitä joka päivä. Se ei toimita tehtäväänsä eli tasapuolista ja puolueetonta informaation välittämistä vaan on poliittinen toimija: Se on täynnä propagandaa, aivopesua, manipulaatiota ja jopa suoranaista valhetta. Se on kansan vihollinen numero yksi. Kyseessä ei ole siis pelkästään median ongelma, vaan kyseessä on näkemykseni mukaan koko yhteiskunnan PAHIN ongelma.

Mitä mieltä olet ylipäätään siitä, että esimerkiksi sanomalehdet osallistuvat kantaaottavasti julkiseen keskusteluun?

- On välttämätöntä, että keskustelu on vapaata ja avointa, ja erilaisia näkemyksiä on saatava ilmaista vapaasti. Mutta jokaisen kirjoittajan pitää myös näyttää värinsä. Lehden ei pidä teeskennellä riippumatonta, jos se ei sellainen ole. Valtamedia on siinä suhteessa täysin laaduton

Kuinka mainitsemasi kuvaus median olosta kansan vihollinen nro.1 olisi mielestäsi korjattavissa?

- Kysymys on vaikea, koska härski valtamedia ei vapaaehtoisesti itse muutu raikkaaksi laatumediaksi. Paineen pitää tulla ulkopuolelta, joko valtiovallan tai kansalaistoiminnan suunnalta. Mahdollisesti jokin uusi ja voimakas mediatalo, jonka linja poikkeaa merkittävästi nykyisestä konsensuksesta, voisi auttaa asiaa, samoin voimistuva sosiaalinen media. Vaihtoehtomedioilla on siinä toki tärkeä rooli.

Millaisena näet vaihtoehtomedioiden roolin nykyisessä mediakentässä?

- Pidän vaihtoehtomedioita erittäin tärkeinä. Ne tarttuvat usein asioihin, joista valtamedia vaikenee. Vaihtoehtomediat pyrkivät oikomaan valtamedian aiheuttamia uutisvirran vääristymiä.

Saska Saarikoski on voimakkasti eri mieltä kanssasi ja toteaa: "Ne, jotka arvostelevat Helsingin Sanomia siitä, että lehti ottaa kantaa, vaikka "sanomalehden pitäisi vain välittää uutisia" eivät tiedä mitään sanomalehdistä tai niiden historiasta. Sanomalehdet perustettiin yhteiskunnallisen keskustelun areenoiksi. Tietotoimistot ovat erikseen.". Onko todella vapaalla medialla sinusta minkäänlaista oikeutta ottaa kantaa uutisoinnissaan?

- Minulle on täysin tyhjän arvoista, mitä ennustaja Saarikoski höpisee. Maakuntalehtien ja esimerkiksi Ylen pitäisi pysyä neutraaleina. Poliittiset lehdet ja julkaisut ovat asia erikseen. Valitettavasti myös Suomen Tietotoimisto STT edustaa agendajournalismia, siitä minulla on hyvinkin henkilökohtaisia kokemuksia – halveksin totuuden vääristelijöitä.

Millaisena näet valtamedian poliittisen vaikutusvallan ja esimerkiksi sen vaikutukset kansalaisten äänestyskäyttäytymiseen?

- Näkemykseni mukaan valtamedia on ensimmäinen (eikä ”neljäs”) valtiomahti, eli lehdistö kykenee manipulaatiollaan ohjailemaan mielipiteitä hyvinkin helposti. Arvelen, että tälläkin hetkellä suurin osa kansasta elää valheiden vankilassa. Esimerkiksi maahanmuuton ongelmista ei valtamediassa puhuta mitään, ainoastaan ylistetään sen ihanuutta, välttämättömyyttä ja väistämättömyyttä.

Tulisiko valtion mielestäsi tukea taloudellisesti valtamedian toimijoita, vai tulisiko niiden antaa tulla toimeen omillaan, kuten sen ihannoima vapaa markkinatalous periaatteessa käskisi tekemään?

- Valtion tulisi valvoa, että valtamedian ja erityisesti Yleisradion toiminta on varmasti neutraalia. Nyt kaikki julkeasti valehtelevat olevansa riippumattomia. Ja rajansa kaikella: tiedonvälityksen kannalta on äärimmäisen tuhoisaa, jos esimerkiksi jokin mediajätti omistaa koko mediakentän. Tarvitaan aitoa kilpailua.

Kuinka näet kansalaisen vapaan valinnan mahdollisuudet tämän valikoidessa mitä mediaa tämän tulisi "uskoa totuutena"? Näetkö esimerkiksi, että valtion avoin tuki valtamedian edustajille ja näiden kahdenvälinen sopimus "virallisesta totuudesta" haittaa kansalaisten objektiivisemman mielipiteen muodostamista?

- Yle toimii nyt verorahoilla, ja se on käynyt yhä vain ylimielisemmäksi; uskottomuus totuudelle on aina vain härskimpää ja räikeämpää. Toivottavasti valistus ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen auttavat ihmisiä hahmottamaan tätä sairasta tilannetta. Parantuva kielitaito helpottaa jatkossa seuraamaan myös ulkomaista uutisointia. Nyt elämme yhden totuuden valtakunnassa, ja valtamedian tasolla meiltä puuttuu aatteiden kilpailu kokonaan.

Mitä tulee mieleen seuraavista asioista:

Helsingin sanomat? -VMP

Iltapäivälehdet? -Valehtelu

Agendajournalismi? -Manipulaatio

Yleisradio? -Propaganda

Lopuksi kysymys jota varmasti moni Nykysuomen lukijoista on pohtinut: Aiotko palata valtakunnalliseen politiikkaan ja olla ehdolla esimerkiksi eduskuntavaaleissa?

- Aion osallistua eduskuntavaaleihin Hämeen vaalipiirissä valtakunnallisen Reformi-liikkeen ehdokkaana. Reformi vastustaa puoluevaltaa, ja siinä on mukana ainoastaan sitoutumattomia ehdokkaita. On äänestäjien käsissä, palaanko politiikkaan. Olen käytettävissä, jos tinkimätön suoruuteni ja lahjomattomuuteni saa vaaleissa kannatusta.

Tahtoisitko lähettää terveisiä Nykysuomen lukijoille?

- Linja pitää varmasti!

Kiitos ajastasi James Hirvisaari, hyvää kesän jatkoa ja onnea vaalityöhön!

 

 

 

Venäjä-propagandisti Bäckmanin salainen sopimus HS-toimittajan kanssa: Raportoi USA:stä Bäckmanille, 2000e/kuussa

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 16.1.2026 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Netissä leviävä salainen sopimus Venäjä-yhteyksistään tunnetun dosentti Johan Bäckmanin ja HS:n Moskovan kirjeenvaihtajan Maarit Uberin (entinen Roiha) kanssa herättää paljon ihmetystä.

Bäckman ja Uber laativat muutama vuosi sitten sopimuksen, jonka perusteella Bäckman "lähetti" Uberin USA:han raportoimaan hänelle.

Sopimuksen mukaan Uber (silloinen Roiha) oli Bäckmanin "kirjeenvaihtaja". Sopimuksen mukaan Bäckman maksoi raportoinnista Uberille vähintään 2000e / kk.

Maarit Uber asuu nykyisin Moskovassa ja on HS:n Venäjän kirjeenvaihtaja. Myös Bäckman asuu lehtitietojen mukaan nykyisin Venäjällä.

Herää kysymys, onko HS:n Venäjä-uutisointi nyt myös Bäckmanin ohjauksessa. Maarit Uber tunnetaan Venäjää "ymmärtävänä" toimittajana.

Maalittaminen ja väärän tiedon agitaattorit uhkaavat ihmisten turvallisuutta

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 29.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 2 minuuttia

Yhä useammin sosiaalisessa mediassa näemme ilmiön, jossa jotakuta ihmistä aletaan yhteisvoimin painostaa, leimata ja häpäistä. Tätä kutsutaan maalittamiseksi – ja se on yksi aikamme vaarallisimmista keskustelukulttuurin sairauksista.

Maalittamisen ydin on yksinkertainen: joku vaikuttaja tai näkyvä henkilö jakaa valikoitua tai virheellistä tietoa jostain yksilöstä tavalla, joka saa joukon ihmisiä hyökkäämään tämän kimppuun. Tuloksena on somemyrsky, uhkailua, ja monesti kohteen henkilökohtainen ja ammatillinen maine tuhoutuu hetkessä.

Tämä ei ole sattumanvaraista. Se on osa laajempaa agitaatiokulttuuria, jossa viestintää käytetään poliittisena tai ideologisena aseena. Ikävä kyllä, myös Suomessa tällaisia toimintatapoja on omaksuttu – ja niihin on toisinaan liittynyt jopa julkisin varoin tuettuja hankkeita tai projekteja.

Kun vaikuttajasta tulee yllyttäjä

Yksi esimerkki tästä kehityksestä on viestintävaikuttaja Janne Riiheläinen, joka on toiminut näkyvästi julkisessa keskustelussa ja saanut tukea myös erilaisilta yhteisöiltä, kuten Aalto-yliopistosta. Riiheläisen toiminta sosiaalisessa mediassa on herättänyt laajaa huolta: hänen päivityksissään toistuu kaava, jossa yksittäisistä ihmisistä tai ryhmistä annetaan vääristeleviä väitteitä, minkä jälkeen seuraajat käyvät hyökkäykseen, jopa väkivataan kehoitetaan ihmisiä.

Ongelma ei ole pelkästään Riiheläisessä henkilönä – vaan ilmiössä, jota hän edustaa. Kun valta-asemassa oleva vaikuttaja käyttää sananvapauttaan toisten leimaamiseen, hän asettaa itsensä viestinnän agitaattoriksi, ei keskustelijaksi. Tällainen toiminta murentaa yhteiskunnallista luottamusta ja normalisoi vihamielistä käytöstä.

Julkinen raha ja vastuu

Erityisen ongelmallista on, jos julkista rahaa kanavoidaan henkilöille tai hankkeille, joiden toiminta synnyttää maalittamista tai sen kaltaista sosiaalista painostusta. Tiede ja koulutus ovat arvokkaita vain silloin, kun ne rakentavat luottamusta ja yhteisöllisyyttä – eivätkä toimi välineenä muiden hiljentämiseen.

Jos yliopisto tai muu julkinen taho tukee toimijoita, jotka toistuvasti lietsoivat someraivoa, on syytä pysähtyä ja kysyä: mitä me oikein rahoitamme?

Sananvapaus ei ole hyökkäysoikeus

Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan kulmakivi. Mutta se ei tarkoita oikeutta vääristellä tietoa tai lietsoa ihmisiä toisia vastaan. Jokainen, jolla on suuri seuraajakunta ja vaikutusvaltaa, kantaa myös moraalisen vastuun siitä, miten hänen sanansa vaikuttavat.

Jos haluamme säilyttää vapauden puhua, meidän on suojeltava myös vapautta olla joutumatta joukkohyvittelyn kohteeksi. On aika lopettaa maalittamisen normalisointi – riippumatta siitä, kuka sitä tekee.

https://nykysuomi.com/2025/06/10/aalto-yliopisto-faktabaari-ja-janne-riihelainen-rikostutkinnan-kohteena-syytoksia-laajasta-vihamaalittamisesta-ja-valheellisesta-mustamaalauksesta/

Mies yritti sahata tiensä sisään kauppaan Kajaanissa – poliisi keskeytti erikoisen murtoyrityksen

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 26.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Mies yritti sahata tiensä kauppaan Kajaanissa – koirapartio nappasi kaksitahtibensiinille haisevan tekijän

Kajaanissa koettiin erikoinen murtoyritys sunnuntain vastaisena yönä, kun poliisi sai hätäkeskukselta ilmoituksen miehestä, joka yritti päästä kauppaan sisälle moottorisahan avulla.

Partiot saapuivat paikalle pian puolenyön jälkeen ja havaitsivat tuntomerkkeihin sopivan miehen juoksevan kaupasta poispäin. Koirapartio lähti miehen perään ja sai hänet kiinni lyhyen juoksukilpailun jälkeen – tekijä tuoksui vahvasti kaksitahtibensiinille.

Poliisin mukaan mies oli ensin yrittänyt murtautua sisään rikkomalla kaupan etuoven lasin. Kun tämä ei onnistunut, hän oli ottanut käyttöönsä moottorisahan ja sahannut reiän kaupan lastauslaiturin oveen. Siitäkään kautta hän ei kuitenkaan ollut päässyt sisälle.

Mies otettiin kiinni rikoksesta epäiltynä ja kuljetettiin poliisivankilaan. Poliisi tutkii tapausta muun muassa törkeänä varkauden yrityksenä ja vahingontekona.

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – yksi menehtyi

Päivitetty 11.6.2026, Julkaistu 25.10.2025 – Kirjoittaja Juha Korhonen
Lukuaika 1 minuutti

Kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus Laitilassa – poliisiauto osallisena takaa-ajotilanteessa

Laitilassa tapahtui perjantai-iltana vakava liikenneonnettomuus, jossa menehtyi yksi henkilö. Onnettomuus sattui tilanteessa, jossa hälytysajossa ollut poliisi seurasi pakenevaa ajoneuvoa.

Lounais-Suomen poliisin mukaan takaa-ajo sai alkunsa kasitiellä Laitilassa noin kello 19.50, kun henkilöauto ei noudattanut poliisin pysähtymismerkkiä ja jatkoi matkaa Rauman suuntaan.

Kasitiellä, Joukahaisentien risteyksen kohdalla, pakeneva auto lähti ohittamaan autoletkaa poliisin seuratessa sitä hälytysajoa käyttäen. Samassa hetkessä autoletkassa ollut sivullinen henkilöauto kääntyi vasemmalle Joukahaisentielle suoraan hälytysajossa olleen poliisiauton eteen.

Poliisiauto törmäsi henkilöauton vasempaan kylkeen. Henkilöautoa kuljettanut mies menehtyi elvytysyrityksistä huolimatta onnettomuuspaikalla. Autossa ei ollut muita matkustajia.

Koska poliisi oli osallisena onnettomuudessa, on tapahtuneesta kirjattu rikosilmoitus liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Tapauksen tutkinta siirtyy Syyttäjälaitokselle, ja tutkinnan johtamisesta sekä tiedottamisesta vastaa Valtakunnansyyttäjä.

Poliisi ei tiedota asiasta enempää, mutta jatkaa pakenevan auton kuljettajan tavoittamista.