Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Jaakko laakso. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on saanut elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston sekä neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin. Laakso on myös menettänyt neuvoston kunniajäsenyyden, kerrotaan yleiskokouksen päätöksessä.
– Se (parlamentaarinen yleiskokous) päätti, että herra Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.
Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.
Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.
Huhtikuussa Laakso sanoi STT:lle, että hänellä oli Euroopan neuvostoon yleistoimeksianto, jonka lähtökohtana oli Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välisten epänormaalien suhteiden normalisointi.
Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.
Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta. Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.
– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.
Laakso ei kerro, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.
Vaalitarkkailijana tämän vuoden presidentinvaaleissa
STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana. Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa. Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.
Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.
– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.
Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta. Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.
Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.
– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua.
STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta. Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.
Laakso kertoo, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla. Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.
Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.
Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.
Laakso on stalinisti.
Paljon on niitä on nyt kesällä liikkeellä. Joukossa on matka pyöräilijöitä, jotka haluavat kiertää Suomea. Eräskin jo vanhempi pariskunta olivat Ahvenanmaalta kotoisin rekkarista päätellen ja sisä-Suomessa olivat. Minne lie vielä matka jatkui.
Oppikohan tämä kuljettaja jotain? Harmi ettei luonto poistanut heikkoa yksilöä.