Vuonna 2001 syntynyt mies loukkaantui vakavasti Noormarkussa Rauhalammintiellä tapahtuneessa moottoripyörän ja kuorma-auton välisessä liikenneonnettomuudessa eilen puolen päivän aikaan. Moottoripyörää kuljettanut alaikäinen oli menettänyt ajoneuvonsa hallinnan ja moottoripyörä oli joutunut sivuluisuun kulkeutuen vastaantulevien kaistalle.
Moottoripyörä kuljettajineen törmännyt vastaantulevan kuorma-auton keulaan. Moottoripyörän kuljettaja sai vakavia vammoja ja hänet kuljetettiin paikalta SKS:aan. Moottoripyörä vaurioitui käyttökelvottomaksi mutta kuorma-auton kuljettaja ei loukannut itseään ja kuorma-auton etuosaan tuli vähäiset vahingot.
43% Suomessa tapahtuvissa moottoripyöräonnettomuuksissa moottoripyörän kuljettaja on 15-24 vuotias. Vuonna 2017 tieliikenteessä kuoli 12 moottoripyöräilijää ja loukkaantuneita oli 392. 94% kuolleista ja 86% loukkaantuneista oli miehiä. 15-24 vuotiaiden edustus moottoripyöräonnettomuuksissa kuolleissa on noin kolminkertainen verrattuna mihinkään muuhun ikäryhmään.
vasuri EU rules- Sdp mepit loppaavat Irania ja jotain ääri islam khomenia
8 years ago
Jaakko laakso. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on saanut elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston sekä neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin. Laakso on myös menettänyt neuvoston kunniajäsenyyden, kerrotaan yleiskokouksen päätöksessä.
– Se (parlamentaarinen yleiskokous) päätti, että herra Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.
Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.
Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.
Huhtikuussa Laakso sanoi STT:lle, että hänellä oli Euroopan neuvostoon yleistoimeksianto, jonka lähtökohtana oli Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välisten epänormaalien suhteiden normalisointi.
Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.
Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta. Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.
– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.
Laakso ei kerro, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.
Vaalitarkkailijana tämän vuoden presidentinvaaleissa
STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana. Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa. Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.
Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.
– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.
Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta. Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.
Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.
– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua.
STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta. Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.
Laakso kertoo, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla. Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.
Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.
Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.
Röhkäle
8 years ago
Laakso on stalinisti.
juha.
8 years ago
Paljon on niitä on nyt kesällä liikkeellä. Joukossa on matka pyöräilijöitä, jotka haluavat kiertää Suomea. Eräskin jo vanhempi pariskunta olivat Ahvenanmaalta kotoisin rekkarista päätellen ja sisä-Suomessa olivat. Minne lie vielä matka jatkui.
Luonnonvalintaa
8 years ago
Oppikohan tämä kuljettaja jotain? Harmi ettei luonto poistanut heikkoa yksilöä.
Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.
Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.
— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.
Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.
Mainos:
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.
— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.
Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.
Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.
Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.
Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.
Mainos:
Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.
"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.
Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.
Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.
Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.
Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.
Mainos:
Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen
Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.
Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.
Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.
Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus
Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.
Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.
Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.
Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.
Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.
Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).
Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.
Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.
Mainos:
Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.
Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.
LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.
Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)
Yhtiö: täysin laillista
Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.
Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".
Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.
Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.
Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.
HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.
— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.
Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.
Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.
Jaakko laakso. Kuva: Kimmo Mäntylä/Lehtikuva
Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja Jaakko Laakso on saanut elinikäisen porttikiellon Euroopan neuvoston sekä neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin. Laakso on myös menettänyt neuvoston kunniajäsenyyden, kerrotaan yleiskokouksen päätöksessä.
– Se (parlamentaarinen yleiskokous) päätti, että herra Laaksolta evätään eliniäksi oikeus päästä Euroopan neuvoston ja parlamentaarisen yleiskokouksen tiloihin, päätöksessä sanotaan.
Neuvoston asettama tutkimusryhmä kertoi keväällä raportissaan Laakson toimineen Azerbaidzhanin lobbarina. Raportin mukaan Azerbaidzhan on pyrkinyt lobbaamaan ja lahjomaan parlamentaarisen yleiskokouksen jäseniä, jotta maan ihmisoikeusloukkauksia ei nostettaisi voimakkaasti esiin.
Laakson mukaan kyse on ollut normaalista konsulttitoiminnasta.
Huhtikuussa Laakso sanoi STT:lle, että hänellä oli Euroopan neuvostoon yleistoimeksianto, jonka lähtökohtana oli Azerbaidzhanin ja Euroopan neuvoston välisten epänormaalien suhteiden normalisointi.
Laaksolla on ollut toimeksiantoja azerbaidzhanilaisilta politiikoilta, ministereiltä ja vaikuttajilta järjestöjen kautta. Hän ei halua mainita poliitikkoja tai järjestöjä nimeltä.
Laakson toimeksiannot Azerbaidzhanista alkoivat hänen sanojensa mukaan sen jälkeen, kun hän oli jo jäänyt pois Suomen eduskunnasta. Hän kertoo, että ei voi vastata yksiselitteisesti siihen kysymykseen, minä vuosina hän on ottanut toimeksiantoja.
– Se on vähän monimutkaisempi kysymys, koska toimeksiannot alkavat ja toimeksiannot loppuvat ja niitä on limittäin ja lomittain, Laakso sanoi huhtikuussa.
Laakso ei kerro, minkälaisia summia hänelle on maksettu, sillä kyse on hänen mukaansa liikesalaisuuksista.
Vaalitarkkailijana tämän vuoden presidentinvaaleissa
STT kertoi huhtikuussa Laakson toimineen Azerbaidzhanissa myös vaalitarkkailijana. Laakso oli omien sanojensa mukaan tarkkailijana maassa samassa kuussa järjestetyissä presidentinvaaleissa. Hän kertoi edustaneensa Gisdi-nimistä bulgarialaista järjestöä, joka on harjoittanut vaalitarkkailua maassa vuodesta 2003.
Järjestön päätelmät vaalien avoimuudesta eroavat räikeästi Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin havainnoista.
– Vaalit järjestettiin kansainvälisten standardien mukaan, tulos edustaa Azerbaidzhanin kansan tahtoa, vaalien demokraattisuutta suitsuttavassa raportissa muun muassa todetaan.
Etyjin mukaan vaaleissa tapahtui räikeitä rikkomuksia, todellista kilpailua ei ollut, ääniä väärennettiin ja vaalit kärsivät läpinäkyvyyden puutteesta. Azerbaidzhan arvosteli Etyjin raporttia puolueellisuudesta ja kielsi väärinkäytökset.
Laakson mukaan kyse on idän ja lännen välisestä poliittisesta valtakamppailusta.
– Tuntuu tietenkin oudolta, että johtopäätöksiä esimerkiksi vaalien rehellisyydestä on tehty usein jo ennen vaalikamppailua.
STT kysyi järjestöltä muun muassa, mistä se saa rahoituksensa ja miten järjestö suhtautuu Laakson toimeksiantoihin tarkkailtavan maan poliitikoilta. Järjestö ei vastannut kommenttipyyntöihin.
Laakso kertoo, että ei tiedä järjestön taustoja ja on toiminut ainoastaan tarkkailijana vaaliasemilla. Hänen mukaansa aiemmilla konsulttitoimeksiannoilla ei ole merkitystä vaalitarkkailussa.
Laakso oli vuosina 1991–2011 vasemmistoliiton kansanedustaja. Hän oli Euroopan neuvoston Suomen-valtuuskunnan varsinainen jäsen 1991–2003 ja varajäsen 2007–2011.
Eläkkeelle jäätyäänkin Laakso on ollut neuvoston kunniajäsen, ja raportin mukaan hän on käynyt aktiivisesti Euroopan neuvostossa.
Laakso on stalinisti.
Paljon on niitä on nyt kesällä liikkeellä. Joukossa on matka pyöräilijöitä, jotka haluavat kiertää Suomea. Eräskin jo vanhempi pariskunta olivat Ahvenanmaalta kotoisin rekkarista päätellen ja sisä-Suomessa olivat. Minne lie vielä matka jatkui.
Oppikohan tämä kuljettaja jotain? Harmi ettei luonto poistanut heikkoa yksilöä.