Mainos:

Valtiovarainministeriö katsoo kristallipalloon: Talouskasvu jatkuu tulevien vuosien ajan

Julkaistu 20.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriö on jälleen katsonut talouden kristallipalloon ja ennustaa yhä kasvua, joskin tulevina vuosina heikkenevää sellaista. Suomen talouden suhdannenousu jatkuu vuonna 2018. Valtiovarainministeriö ennustaa 18.6.2018 julkaistussa taloudellisessa katsauksessaan talouskasvun kiihtyvän 2,9 prosenttiin tänä vuonna. Talouskasvun ennustetaan hidastuvan tulevina vuosina alle kahteen prosenttiin.

Suomen talous kasvaa 1,8 prosenttia vuonna 2019 ja 1,7 prosenttia vuonna 2020. Investoinnit tukevat talouskasvua edelleen, vaikka rakennusinvestoinnit vähenevät ensi vuonna. Viennin kasvu tasoittuu maailmankaupan kasvun mukaiseksi, ja nettoviennin vaikutus Suomen talouskasvuun pienenee. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa se, että reaalisten käytettävissä olevien tulojen määrä ei kasva samaan tahtiin kuin aiemmin.

Hyvä suhdanne pienentää julkisen talouden alijäämää ja velkasuhdetta. Myös hallituksen päättämät menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Julkisen talouden rahoitusasema lähes tasapainottuu vuoteen 2020 mennessä, ja julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen painuu alle 60 prosentin ensi vuonna.

- Suomen suhdannekuva on suotuisa. Talous kasvaa ripeää vauhtia tänä vuonna. Sen jälkeen kasvu hidastuu. Häiriöt kansainvälisessä kaupassa ovat uhka, joka iskisi toteutuessaan kipeästi Suomen talouteen. Suotuisan suhdanteen aikana pitäisi rakentaa puskureita julkiseen talouteen vaisumpien aikojen ja ikävien yllätysten varalle. - näkee valtiovarainminsiteriön kansantalousosaston ylijohtaja Mikko Spolander.

Valtion velka jopa alle 60% BKT:sta?

Talouskasvu ja hallituksen päättämät menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat valtiovarainministeriön mukaan julkista taloutta. Julkisen talouden alijäämä pienenee, ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee lähivuosina. Velkasuhde laskee 60 prosenttiin jo kuluvana vuonna ja alittaa 60 prosentin rajan ensi vuonna.

Mainos:

Julkisen talouden sektoreista valtionhallinto on  kaikkein alijäämäisin. Valtion tulojen ja menojen välisen epätasapainon nähdään ministeriössä pienenevän lähivuosina, kunhan valtion menojen kasvu on maltillista ja verotulot kasvavat hyvin. Valtionhallinto on silti edelleen alijäämäinen vuonna 2020.

Vaikka talouskasvu siivittää julkisen talouden vahvistumista, on julkinen talous pitkän heikon talouskehityksen kauden jäljiltä edelleen selvästi finanssikriisiä edeltänyttä aikaa haavoittuvammassa tilassa. Puskurit tulevien menopaineiden ja taantumien varalle ovat lähivuosina vielä hyvin ohuet talouskasvun jo hidastuessa. Väestön ikääntyminen luo paineita julkiseen talouteen ensi vuosikymmenellä, kun erityisesti hoito- ja hoivamenojen kasvu jatkuu nopeana.

Lähde: Valtiovarainministeriö

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

10 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Sensuroimaton Totuus
Sensuroimaton Totuus
8

Saattaapi tulla muutama muuttuja matkalla…

Raksaäijä
Raksaäijä
8

Juu, pari vuotta ja sitten rytisee taloudessa, etenkin julkistaloudessa.
Ei kai kukaan kuvittele, että tämä EKP:n elvytyskampanjan nostattama kasvu olisi ”oikeata” kasvua? Tämä ”talouskasvu” hiipuu pois kun määrällinen elvytys loppuu…

Laissez-faire
8

Globaali velka on kolminkertaistunut vuodesta 1999 80 biljoonalla dollarilla 240 biljoonaan dollariin

”…ja todennäköisin skenaario on, että muutaman kuukauden keskuspankkien suorittaman tiukentamisen (Quantitative Tightening QT) jälkeen varallisuusmarkkinat romahtavat ja luottomarkkinat lakkaavat toimimasta. Siinä vaiheessa maailman keskuspankit ovat paniikissa ja tulostavat rahaa enemmän kuin koskaan. Tämä on inflaatiovauhdin alku, joka johtaa nopeasti hyperinflaatiomaiseen taantumaan aivan kuten Venezuelassa ja Argentiinassa. Se on myös nykyisen rahajärjestelmän kuolema, koska useimmat valuutat putoavat niiden todelliseen arvoonsa eli nollaan.””

https://blogit.mvlehti.net/laissezfaire/2018/06/16/mista-tietaa-etta-suuri-romahdus-on-tulossa-seuraa-sveitsin-elakerahastoa/

Ei muutosta
Ei muutosta
8

Jatkuu jatkuu, mutta kenellä? Suomen osalta on oltu lamassa jo viisi vuotta. Kaveripiiriin tulee koko ajan lisää työttömiä eikä ammattikouluistakaan valmistuvat nuoret saa kaikki töitä. Myös se että 1/3-osa lukion päättäneistä putoaa suoraan väliin on hukattua työmateriaalia. Niidenkin olisi ollut parempi käydä ammattikoulu niin olisi edes joku ammatti.

Ehkä matu-busineksessa kasvu jatkuu. Mutta yhteiskuntaa kokonaisuutena tarkasteltaessa ollaan lamssa vielä neljä vuotta. Tuo aika voi nopeutua jos nuoriso alkaa tekemään lapsia. Muuten ei muutosta tule.

Nestori Lundahl
Nestori Lundahl
8

Juu, ja palkat ja eläkkeet nousee ja verot laskee!
Ja velkakellokin alkaa pyöriä takaperin.
http://velkakello.fi/

Putte
Putte
8

Jos tämä tekohengityksellä aikaansaatu näennäiskasvu tästä vielä hiipuu, niin eikös se tarkoita jo käytännössä täyttä romahdusta?

"Charlie"
"Charlie"
8

Saadaanko valtionvelka näyttämään pienemmältä siirtämällä sitä maakunnille, kunnille, julkisyhteisöille, valtionyrityksille ja lopulta tavallisille veronmaksajille ja kansalaisille.
Siis Suomeenkin malli Kreikka jolla järjetön velanotto saadaan jatkumaan ilman EU-sakkoja…

huugo
huugo
8

Ja köyhien kyykyttäminen jakuu ja siirtyy aivan uudelle tasolle. Hallituksen tavoite on kiillottaa Suomen kuvaa ja todistaa maailmalle ettei suomessa ole köyhyyttä. Tapetaan hankalimmat. Myös matujen rahtaaminen Suomeen kiihtyy koska EK tarvitsee halpatyövoimaa ja AY-liike on saatava tuhottua.

Laissez-faire
8

”Köyhien kyykyttäminen jatkuu” ?

Pikemminkin köyhien houkutteleminen ja siten h u i j a a m in e n kaikenlaisilla etuuksilla, työttömyysturva, asumistuki, yksinhuoltajalisä, pitkät lomat, lomarahat, työkyvyttömyyseläkkeelle 40-kymppisenä jne. halvan rahan (matalan koron rahapolitiikka) avulla uusia autoja, asuntoja, televisioita ym. huvituksia

poliittisten päättäjien peukalon alle. Köyhyyttä ei ole olemassa. Poliittinen valtaeliitti tuottaa tarkoituksella köyhyyttä rikastuakseen ja saadaakseen valta-asemaa itse.

Laissez-faire
8

”Köyhien kyykyttäminen jatkuu” ?

Pikemminkin köyhien houkutteleminen ja siten h u i j a a m in e n kaikenlaisilla etuuksilla, työttömyysturva, asumistuki, yksinhuoltajalisä, pitkät lomat, lomarahat, työkyvyttömyyseläkkeelle 40-kymppisenä jne. halvan rahan (matalan koron rahapolitiikka) avulla uusia autoja, asuntoja, televisioita ym. huvituksia

poliittisten päättäjien peukalon alle. Köyhyyttä ei olemassa. Poliittinen valtaeliitti tuottaa tarkoituksella köyhyyttä rikastuakseen ja saadaakseen asemaa itse.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.