Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Sipilän hallituksen lasku-pää ja logikka on jonkun kommari liberaali *diktaatori vesipään tasoa*
Tuorein julkistus:
Avoimia työpaikkoja vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä likimain yhtä paljon kuin vuosi sitten
18.5.2018
Avoimia työpaikkoja oli vuoden 2018 ensimmäisellä neljänneksellä 60 100, kun vuotta aiemmin määrä oli 58 000. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen avoimet työpaikat -tilastosta ja kuvaavat maaliskuun ensimmäisen päivän tilannetta.
Seuraava julkistus:Tilastokeskus
17.8.2018
Kuvaus: Tutkimuksen avulla saadaan neljännesvuosittaista tietoa avoimista työpaikoista Suomessa. Tulokset kuvastavat työvoiman kysyntää ja siinä tapahtuneita muutoksia työnantajan näkökulmasta tarkasteltuna. Tilaston laadinta perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (N:o 453/2008). Tavoitteena on saada ajantasaista ja vertailukelpoista tietoa EU:n jäsenmaiden avoimista työpaikoista sekä niiden rakenteellisista ominaisuuksista.
Lue koko kuvaus >>>
Asiasanat: avoimet työpaikat, palkansaajat, työelämä, työmarkkinat, työpaikat, vaikeasti täytettävä työpaikka.
Tilastot asiasanoittain >>>
Muutos: Avoimet työpaikat -tilaston vuoden 2014 toisen neljänneksen julkistuksen ajankohta siirtyy
13.8.2014
Avoimet työpaikat -tilaston tuotannossa ilmenneiden ongelmien vuoksi tiedonkeruuaikaa on jatkettu.
Työllisiä oli vuoden 2018 tammikuussa 2 462 000 (virhemarginaali ±33 000), mikä oli 71 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisiä miehiä oli 31 000 ja naisia 41 000 enemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Työllisyysaste eli työllisten osuus 15–64-vuotiaista oli tammikuussa 69,3 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 67,0 prosenttia. Miesten työllisyysaste nousi edellisen vuoden tammikuusta 2,0 prosenttiyksikköä 70,0 prosenttiin. Naisten työllisyysaste nousi 2,6 prosenttiyksikköä 68,5 prosenttiin. Työllisyysasteen kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu trendi oli 70,9 prosenttia.
Työttömiä oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuoden 2018 tammikuussa 238 000 (virhemarginaali ±19 000), mikä oli 4 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömiä miehiä oli 116 000 ja naisia 122 000 henkeä.
Työttömyysaste oli tammikuussa 8,8 prosenttia eli 0,4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Miesten työttömyysaste oli 8,4 ja naisten 9,3 prosenttia. Työttömyysasteen trendi oli 8,5 prosenttia.
15–24-vuotiaita nuoria oli tammikuussa yhteensä 624 000. Heistä työllisiä oli 232 000 ja työttömiä 50 000. Työvoimaan, eli työllisiin ja työttömiin, kuuluvien nuorten määrä oli näin ollen 281 000. Nuorten 15–24-vuotiaiden työttömyysaste, eli työttömien osuus työvoimasta, oli tammikuussa 17,7 prosenttia, mikä oli 5,8 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömyysasteen trendi oli 18,3 prosenttia. 15–24-vuotiaiden nuorten työttömien osuus saman ikäisestä väestöstä oli 8,0 prosenttia.
kyseessä vielä tämän vääristely tiedosto palvelu hallituksen kätyri
Työvoiman ulkopuolella olevia oli vuoden 2018 tammikuussa 1 425 000 henkeä eli 51 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman ulkopuolella olevista oli piilotyöttömiä 140 000, mikä oli 22 000 vähemmän kuin vuoden 2017 tammikuussa.
Eli 58 000 Avointa työpaikka
281 000 työtöntä
kuinka monta soittoa tulee näihin avoimiin työpaikkoihin tämän takia
mitäs kun ne avoimet työpaikat ovat kaikki täytetty
mihin ne 215 000 ihmistä sitten soitelee ettei karenssia pukkaa laiskuudesta
*ja itse aiheutetusta* työttömyydestä
Aktiivimallin seuraaja etenee – Yle ja HS: Työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa
Tämä hallitus on seonnut loppulisesti
Kuinka tämä avautuminen liittyy tähän karhun ja kuorma-auton kolariin ?
Jaana kirjoittaa täyttä asiaa ja on pääasia, että mieltää purkaa sillä hulluksi tulee jokainen järjen ihminen tässä maassa ja etenkin maailmassa, jossa ei mikään ole enää niin kuin ennen.
Jos lähdetään aivan peusasioista, eihän sitä perkele kohta tiedä mihin vessaan tässä saa mennä hätätapauksessa kun sen seitsemääsataa alkiota ovessa.-
Vaikka olen sentään asiantuntija 1970-luvun matematiikkaa ihmetelleenä, jolloin oli osajoukkoja, alkioita ja erisuuria. Siksipä en edes osaa laskea edes lapsiani.
Eivät sitten viitsinyt poliisit edes mainita, että kyseinen karhu voi olla haavoittunut ja perin kettuuntunut viikonlopun alkuunsa siten, että se olisi lopetettava heti alkuunsa.