Mainos:

Ilmarinen: Ammattiin opiskelevista nuorista 3/4 valitsisi mieluiten kehnopalkkaisen työn tukien ohi

Julkaistu 5.6.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Alle 30-vuotiaista ammattiin opiskelevista nuorista 76 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka työstä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä. Tämä selviää Ilmarisen Taloustutkimuksella teettämästä nuorten työelämätutkimuksesta.

Ilmarisen työkykytutkimuksesta vastaava tutkimusjohtaja Tomi Hussin mukaan "nuoret näkevät työn tärkeänä osana hyvää elämää. Koulutuksella, uralla ja työllä on iso painoarvo koko elämän merkityksellisyyden rakentamisessa. Työn tekeminen on arvo sinänsä".

Nuoret ovat optimistisia tulevaisuuden suhteen

Ammattiin opiskelevilla on vakaa usko tulevaisuuteen. Valtaosa vastaajista (82 %) uskoo löytävänsä oman alan töitä, kun vastaava luku oli viime vuonna 74 prosenttia. Jos oman alan töitä ei kuitenkaan löydy, 80 prosenttia kokee olevansa valmis uudelleenkouluttautumaan. Muita kuin oman alan töitä on valmis tekemään jopa 92 prosenttia.

Selvästi yli puolet eli 77 prosenttia vastaajista on valmiita muuttamaan toiselle paikkakunnalle työn perässä. Valmius muuttaa ulkomaille työn perässä on sen sijaan laskenut tasaisesti: vastaajista vain 47 prosenttia on valmiita muuttamaan ulkomaille työn perässä. Luku on Ilmarisen mukaan pudonnut selvästi vuosi vuodelta.

Yrittäjyys on vaihtoehto joka toiselle. Yrittäjyydessä kiehtoo työn mielekkyys ja mahdollisuus toteuttaa omia ideoita. Nuoret uskovat pitkäjänteiseen yrittäjyyteen pikavoittojen sijaan ja kotimaan markkinat viehättävät enemmän kuin kansainvälisyys.

Mainos:

Lähde: Ilmarinen

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

6 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Jos tuo pitää paikkansa, se todella hyvin kertoo ihmeekseni sen, että ahkeruuden perikuvana tunnetut suomalaiset eivät ole päässeet vielä eroon kirouksestaan, vaan raskauttavat vieläkin itsensä raskaalla alipalkatulla työllä, josta valtiovalta verottaa sosiaalidemokraattisesti ja antaa nuo kertymät mulliturville ja hiekkaneekereille Kela Goldilla haaskattaviksi etteivät nuo ”kunniattomat paskiaiset” aivan ikävystyisi tekemiensä vahingontekojen ja rikostensa lyhyenä luppoaikana.

”ME HALUTAAN OLLA NEEKEREITÄ!!!”

”MINÄ VAAN TISKAAN ASTIOITA JA LUUDALLA VETELEN LATTIOITA. TILU-TILU-TITTAN-TAA KYLLÄ MEITÄ TAAS TORSTAI LOHDUTTAA!!!”

silmät aukenevat
silmät aukenevat
8

Uskoo ken tahtoo. Silmät kyllä aukenevat kun palkasta ei jää mitään käteen vaan kaikki menee ja mitään ei jää säästöön. Terveisin 1050 kk

Minä Vain
Minä Vain
8

Hyvin on mennyt perille propaganda suomalaisten sosiaalitukien ruhtinaallisuudesta. Pelkän perusturvan varassa on vaikea käydä useimmissa töissä, koska ei ole varaa edes julkiseen liikenteeseen autosta nyt puhumattakaan. Työnteon vaatima ravitseva ruokavalio ja arjesta irrottava virkistys jäävät haaveiksi, kuten myös perheen elättäminen.

Koettakaa nyt hyvät nuoret ymmärtää, että suomalaisessa järjestelmässä työvoiman uusintaminen on uskottu työntekijän vastuulle samoin kun melkoinen osa julkisen talouden rahoitusta. Pelkkä asuminen nielee valtavia summia rahaa. Palkkoja polkemalla tämä järjestelmä kaatuu. Myös eläkkeisiin pitäisi laittaa sitä rahaa jo nuorena eikä perusturvatason palkasta jää eläkepottiin yhtään mitään.

Olisiko tämäkin osa sitä asennekasvatuskampanjaa, jolla Saksan tyyppiset minijobit aiotaan vyöryttää Suomeen?

Envittuostamitäänennenkuinvaltavaihtuu
Envittuostamitäänennenkuinvaltavaihtuu
8

Onko tämä kysely vuodelta 1946? Siltä vastaukset vaikuttaa. Täällä tuvassa 45 vuoden elämisen jälkeen täytyy sanoa että…tai parempi etten sano ettei tule vaan kenellekkään paha mieli. No kaikki haluaa olla idiootteja olisi hyvä kaikki haluaa olla neekereitä sanonnan tilalle. Tehkää mitä lystäätte. Im outta here!

Jonttu
Jonttu
8

Pakkohan se on tulevaisuuteen uskoa silloin, kun kituuttaa opiskelijatuilla ja ottaa opintovelkaa.
Valitettavasti saattaisi olla realistisempaa vain istua perseellään ja odotella, mihin suuntaan systeemi muuttuu ja koska, mutta eipä sekään mitään elämää ole.
Sääliksi käy nykyajan suomalaisnuoria, kun eivät saa mahdollisuuttakaan säädylliseen elämään. Heille tämän hetken hulluus ja EU tulevat kalliimmaksi kuin kenellekään aiemmin. Eikä pelkästään rahassa.

Mauno Suni
Mauno Suni
8

”Alle 30-vuotiaista ammattiin opiskelevista nuorista 76 prosenttia kävisi mieluummin töissä kuin nostaisi yhteiskunnan tukia, vaikka työstä maksettaisiin vähemmän palkkaa kuin työttömyyskorvausta, toimeentulotukea tai muita tukia yhteensä”.
Tämähän tarkoittaa sitten sitä, että he ovat valmiita itse maksamaan työnteosta. Tuo ei kyllä kuulosta oikealta tulokselta, eivät nuoret voi olla niin tyhmiä.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.