Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.
Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.
Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.
Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.
Erityisopettajat erityisen alttiina
Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.
Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.
— Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Monet harkitsevat alanvaihtoa
Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.
Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.
Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.
OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.
— Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.
Mikäs aivopieru tämä nyt on. Henkilätietolaki ei estä nimien julkaisua. Henkilötietolaki ei koske valtion toimia yksityisten suhteen. Suomalainen lainsäädäntö ajaa tässä tapauksessa henkilöteitolain yli koska valtion toiminnan pitää olla läpinäkyvää.
Henkilötietolakia rikottaisiin vain siinä tapauksessa jos nimen lisäksi julkaistaisiin sotu sekä osoite. Ja silloin rikokseen syyllistysivät vain ne tahot jotka säilyttäisivät ko. tiedot omassa rekisterissää, vaikka heillä ei ole liiketoimita tai muita vastaavia toimia ko. henkilöiden kanssa, jotka Suomen esim. kirjanpitolaki määrää talletettavaksi. Tai esim. yhdistysrekisterilaki.
Melkoisia aivopieruja heti alkuun valtiohallinnon taholta. Ei taaskaan ole puhtaat jauhot pussissa. Ettei vain olisi doping-käryjä mukana. Kuitunen?
Tyhmää, sillä eläkkeen myöntäminen kertoo aivan samoin kuin kunniamitallinkin siitä, että sen saanut henkilö on saavuttanut aktiiviurallaan jotain sellaista, joka noteerataan palkinto -eläkkeellä.
Mutta tuon kanssa voi kaiketi elää kunhan antaa uteliaisuudelleen periksi. Mutta kuten kaikkien lakien soveltaminen EU-Suomessa on kiinni politiikasta, eikä lain kirjaimesta ja etnisestä taustasta voinee kuvitella ettei nyt kait joku somali -”jalkapalloilija” saanut palkkaa siitä, että on vetelehtinyt täällä kokonaiset 30-vuotta. Itse en luota mihinkään nyk. Suomessa eli nk. ”esivallan” tekemiin tekoihin ja päätöksiin, sillä nuo kaikki ovat monikulttuurisuuspolitiikan ja kylmän alastoman rahan sanelemia päätöksiä eli tuoretta paskaa lahjapaperiin käärittynä. Kiittääkin pitää muistaa ja kuten tunnettua se ”Ajatus on tärkein”, joka johtaakin verenpainelääkkeiden liikakäyttöön.
Päivän trivia:
Mitkä ovat Sampo terhon viiden lapsen nimet?
Tepi Länsivuori on yksi ja ihan ansaittu, mies on jo 70-vuotias. Muut osaeläkkeen saivat Risto Björlin, Marjatta Kajosmaa, Pauli Siitonen ja Tuomo Ylipulli.
Oikeille henkilöille menivät. Varmasti eläkkeen ulkopuolelle jäi niitäkin, jotka olisivat sen myös sen teoillaan ja saavutuksilla ansainneet.
Mahtaa Marjatta Kajosmaa olla jo aika vanha kun sitä olen minäkin. Pauli Siitonen kuulemma on tunnettu luontokuvaaja aktiiviuransa jälkeen.