Mainos:

Majoituspalveluiden kysyntä nousi ennätyslukemiin vuonna 2017

Julkaistu 24.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin ennätyksellisesti lähes 22 miljoonaa yöpymisvuorokautta, joista noin 15,2 miljoonaa oli kotimaisten ja runsaat 6,7 miljoonaa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä vuonna 2017. Majoituspalvelujen ulkomainen kysyntä kasvoi 16,8 ja kotimainen kysyntä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kaikkiaan majoituspalvelujen kokonaiskysyntä kasvoi 7,7 prosenttia vuonna 2017.

Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä vuoden 2017 tammikuun tiedoista alkaen. Muutoksen vaikutus vuodesta 2017 alkaen on noin 2,5 prosenttia yöpymisten kokonaismäärästä. Muutoksesta johtuen tiedot vuodesta 2017 alkaen eivät ole täysin vertailukelpoiset aiempien vuosien kanssa.

Majoituspalvelujen kysyntä kääntyi selkeään kasvuun vuonna 2016, joka jatkui vielä voimakkaana vuonna 2017. Kysyntä kasvoi vuoden jokaisena kuukautena. Touko- ja kesäkuussa kasvu oli kahdeksan prosentin luokkaa, helmi- ja huhtikuussa noin yhdeksän prosenttia ja marraskuussa 10 prosenttia. Suurimmat kasvuprosentit tulivat tammi- ja joulukuussa, jolloin kasvua oli jopa 12-13 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Muina kuukausina majoituspalvelujen kysyntä kasvoi 4-7 prosenttia. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston tietoja ja ne on kerätty majoitusliikkeiltä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa.

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016

Yöpymisten vuosimuutokset (%) kuukausittain 2017/2016Venäläiset edelleen suurin matkailijaryhmä majoitusliikkeissä vuonna 2017

Venäläiset olivat edelleen suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä Suomen majoitusliikkeissä vuonna 2017. Heille kirjattiin lähes 822 000 yöpymisvuorokautta, mikä oli 17,8 prosenttia edellisvuotta enemmän. Venäläisten osuus kaikista ulkomaisista yöpymisvuorokausista säilyi edellisvuoden tapaan 12 prosentissa vuonna 2017. Saksalaiset olivat toisena noin 623 000 yöpymisellä. Heidän yöpymisensä lisääntyivät 15,3 prosenttia edellisvuodesta. Saksalaisten jälkeen seuraavina olivat ruotsalaiset ja britit. Sekä ruotsalaisilla että briteillä yöpymisten määrä oli hieman vajaat 600 000 yöpymisvuorokautta kummallakin. Ruotsalaisten yöpymiset lisääntyivät 8,7 prosenttia ja brittien yöpymiset 17,0 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna.

Mainos:

Tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista suurin kasvuprosentti tuli Kiinasta, 35,3 prosenttia. Kiinalaisten yöpymisiä tilastoitiin 313 000 vuorokautta, mikä nosti heidät brittien jälkeen viidenneksi. Ranskalaisten yöpymiset lisääntyivät 12 prosenttia ja heille kirjattiin majoitusliikkeissä 280 000 yöpymisvuorokautta. Yhdysvaltalaisten yöpymisissä oli 16 prosentin kasvu ja niitä tilastoitiin 270 000 vuorokautta. Japanilaisten yöpymiset lisääntyivät 11,1 prosenttia, ja heille kertyi vuonna 2017 noin 238 000 yöpymistä. Virolaiset ylsivät lähes 220 000 yöpymiseen ja norjalaiset hieman vajaaseen 200 000 yöpymisvuorokauteen. Virolaisten yöpymiset lisääntyivät 13,5 prosenttia ja norjalaisten yöpymiset 10,2 prosenttia. Matkailu kaikista tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista kasvoi selkeästi vuonna 2017.

Maanosittain tarkasteltuna Aasia ylitti ensimmäisen kerran miljoonan yöpymisvuorokauden rajan vuonna 2017. Kiinalaisten ja japanilaisten yöpymiset kattoivat hieman yli puolet koko Aasian yöpymisistä ja nostattivat yöpymiset lähes 23 prosentin kasvuun. Kaikkiaan aasialaisten yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat 1,1 miljoonaa vuorokautta, jättäen taakseen pohjoismaat, joista kirjattiin 930 000 yöpymistä. Kaikkiaan EU-maista tulleiden matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin 16,9 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016, yöpymisten noustessa lähes 3,6 miljoonaan vuorokauteen. Matkailu Amerikasta lisääntyi 14,5 prosenttia ja yöpymisiä kertyi lähes 379 000 vuorokautta. Vuoden 2016 pienen notkahduksen jälkeen matkailu Afrikasta kääntyi 17 prosentin nousuun ja afrikkalaisten yöpymisiä kirjattiin noin 28 000 vuonna 2017.

Yöpymisten muutos 2017/2016, %

Yöpymisten muutos 2017/2016, %Hotelliyöpymisiä lähes 17,5 miljoonaa vuonna 2017

Hotelliyöpymisten kokonaismäärä oli lähes 17,5 miljoonaa vuorokautta vuonna 2017, mikä oli seitsemän prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Kotimaisille matkailijoille hotelliyöpymisiä kertyi 11,8 miljoonaa vuorokautta ja ulkomaisille matkailijoille lähes 5,7 miljoonaa vuorokautta. Kotimaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 3,6 ja ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset 14,9 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna. Hotelliyöpymiset kattoivat lähes 80 prosenttia kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä. Ulkomaalaisten osuus hotelliyöpymisistä oli 32 prosenttia ja kaikkien majoitusliikkeiden yöpymisistä 31 prosenttia.

Hotellihuoneiden käyttöaste oli koko maan osalta 55,9 prosenttia vuonna 2017. Vuotta aiemmin se oli 54,0 prosenttia. Hotellihuoneen keskihinta on kasvanut vuodesta 2011 lähtien, jolloin keskihinta oli 88 euroa. Vuonna 2017 hotellihuoneen keskihinta oli 101 euroa.

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017

Hotellihuoneiden kuukausittainen käyttöaste ja keskihinta vuosina 2016 ja 2017Yöpymisten alueellinen kehitys vuonna 2017

Manner-Suomessa yöpymisten kasvu oli vuonna 2017 suurinta Uudellamaalla, jossa yöpymisiä tilastoitiin 17,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2016. Satakunnassa ja Lapissa yöpymiset lisääntyivät 9–10 prosenttia. Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa yöpymisten kasvu oli noin 7 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, Päijät-Hämeessä, sekä Pohjois-Pohjanmaalla noin 6 prosenttia kussakin. Uudellamaalla, Satakunnassa ja Lapissa majoitusliikkeiden kapasiteetti kasvoi jonkun verran, kun taas Pirkanmaalla ja Etelä-Karjalassa kapasiteetti pieneni. Lisäksi Kymenlaaksossa yöpymiset lisääntyivät 5 prosenttia ja Pohjois-Savo sekä Keski-Suomi kasvattivat yöpymisten määrää noin 3 prosentilla. Etelä-Savon ja Pohjanmaan maakunnissa yöpymiset säilyivät lähes edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa maakunnissa yöpymiset vähenivät viime vuonna. Suurin yöpymisten vähennys mitattiin Keski-Pohjanmaan maakunnassa, 7,3 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla yöpymiset vähenivät 3,7 ja Kanta-Hämeessä 2,5 prosenttia. Kainuussa yöpymisiä kirjattiin 1,6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016.
Ahvenanmaalla yöpymiset vähenivät 0,6 prosenttia edellisvuodesta.

Lukumääräisesti yöpymiset majoitusliikkeissä lisääntyivät eniten Uudellamaalla, jossa yöpymisiä kirjattiin lähes 940 000 vuorokautta enemmän ja Lapissa, jossa yöpymisiä kertyi 242 000 vuorokautta enemmän kuin vuonna 2016.

Manner-Suomessa ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten osuus kaikista yöpymisistä Uudenmaan maakunnassa oli 47, ja Lapissa 51 prosenttia. Etelä-Karjalassa ulkomaisten matkailijoiden osuus oli lähes 33 prosenttia ja Etelä-Savossa sekä Pohjanmaalla noin 22–24 prosenttia. Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa osuudet olivat 19–20 prosenttia. Uudellamaalla venäläiset säilyttivät niukasti ensimmäisen sijansa kaikista ulkomaisista yöpyjistä. Heille kirjattiin majoitusliikkeissä noin 259 000 yöpymisvuorokautta. Lapissa suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä olivat britit, joille kirjattiin lähes 274 000 yöpymistä. Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Päijät-Hämeessä sekä Kymenlaaksossa venäläiset olivat suurimmat ulkomaisten matkailijoiden ryhmät, kun taas Pohjanmaalla ruotsalaiset veivät ensimmäisen sijan. Varsinais-Suomessa ruotsalaiset ja saksalaiset jakoivat ensimmäisen sijan.

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%

Yöpymisten muutos maakunnittain 2017/2016,%Ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa yli kaksinkertaisesti muuhun Eurooppaan verrattuna vuonna 2017

Vuonna 2017 ulkomaiset yöpymiset kasvoivat Euroopassa 6,7 prosenttia. Suomessa ulkomaisten yöpymisten 16,8 prosentin kasvu oli poikkeuksellisen suuri verrattuna muihin Euroopan maihin. Lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa ulkomaiset yöpymiset kasvoivat 4,6 prosenttia, Keski-Euroopassa kasvua oli 7,5 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 6,2 prosenttia. Euroopassa ulkomaiset yöpymiset ovat kasvaneet jo kahdeksan edellisen vuoden ajan keskimäärin 5,3 prosenttia vuodessa. Suomessa ulkomaisten yöpymisten kehitys oli negatiivista vuosina 2014 – 2015.

Ulkomaisten yöpymisten pitkän aikavälin tarkastelussa vuodesta 2004 alkaen, Suomi ohitti vuonna 2017 Keski-Euroopan maat. Pohjoismaiden ja Baltian sekä Etelä-Euroopan maiden ulkomaiset yöpymiset ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä yhä kasvaneet Suomen ulkomaisia yöpymisiä nopeammin.

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Ulkomaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa muun Euroopan tahdissa vuonna 2017

Kotimaiset yöpymiset kasvoivat Suomessa 4,1 prosenttia ja koko Euroopassa 3,6 prosenttia vuonna 2017. Erityisen vaatimatonta kotimaisten yöpymisten kasvu oli lähialueillamme Pohjoismaissa ja Baltiassa, joissa kotimaisten yöpymisten kasvu jäi 0,6 prosenttiin. Keski-Euroopassa kotimaiset yöpymiset kasvoivat 3,7 prosenttia ja Etelä-Euroopassa 4,0 prosenttia.

Muiden Euroopan maiden yöpymistiedot perustuvat Eurostatin keräämiin eurooppalaisten majoitusliikkeiden kapasiteetin käyttöä koskeviin kuukausitietoihin.

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)

Kotimaiset yöpymiset Euroopassa (2004 = 100)Majoitusliikkeiden määrä lisääntyi vuonna 2017

Vuonna 2017 Tilastokeskuksen majoitusliikerekisteriä on päivitetty ympäri vuoden uusilla ja lopettaneilla liikkeillä. Majoitustilaston kohdejoukkoa on tarkistettu ja siihen on lisätty muutamia hotelli- ja hostellitoimialoilla toimivia majoitusliikkeitä. Vuonna 2017 tilastoitavien majoitusliikkeiden lukumäärä kasvoi 15 liikkeellä. Huonekapasiteetti kasvoi 3 080 huoneella ja vuoteitten lukumäärä 7 610 vuoteella. Kapasiteetin kasvu kohdistui hotelleihin, kun taas leirintäalueilla ja muissa majoitusliikkeissä hostelleja lukuunottamatta, niin liikkeiden, huoneiden kuin vuoteiden määrä laski vuoteen 2016 verrattuna.

Vuonna 2017 tilastoinnin piiriin kuului yhteensä 1 383 majoitusliikettä: 672 hotellia, 115 matkustajakotia, 320 lomakylää, 226 leirintäaluetta ja 50 hostellia. Hotellitasoiset lomakylät sisältyvät hotelleihin. Majoitusliikkeissä oli 68 834 huonetta (tai mökkiä), joissa oli yhteensä 170 092 vuodepaikkaa. Huone- ja vuodekapasiteetin lisäksi majoitusliikkeillä oli käytettävissä 20 253 sähköliitäntäpisteellä varustettua matkailuvaunu/-autopaikkaa, joista 15 623 sijaitsi leirintäalueilla.

Kun majoitusliikkeiden kapasiteettia tarkastellaan huoneiden lukumäärän mukaan, niin tilastossa oli 1 000 alle 50 huoneen liikettä ja 383 majoitusliikettä, joissa oli vähintään 50 huonetta vuonna 2017. Vuodekapasiteetilla mitattuna alle sadan vuoteen majoitusliikkeitä oli 927 ja vähintään sadan vuodepaikan omaavia liikkeitä oli kaikkiaan 456.

Vuonna 2017 ympäri vuoden auki olevia majoitusliikkeitä oli 1 103 ja osan vuodesta auki olevia liikkeitä oli 280, jotka suurelta osin olivat leirintäalueita ja lomakyliä.

Lähde: Majoitustilasto. Tilastokeskus

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

2 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
vale, emävale, tilasto
vale, emävale, tilasto
8 years ago

Lasketaanko pakoloiset mukaan?

juha.
juha.
8 years ago

Tarkoittaako tämä todella sitä, että nyky logiikan mukaisesti persnettoa tuli oikein kunnolla. Eihän sitä maksavilla asiakkailla tienata.

Majava pysäytti liikenteen Kokemäellä

Julkaistu 14.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa Kokemäellä, mutta jyrsitty runko osoitti syyn tukkeutuneeseen kaistaan. Kuvituskuva.

Majava nakursi Kokemäellä puun, joka kaatui tien poikki tukkien toisen ajokaistan. Palokunta joutui siivoamaan jäljet yöllisen puunkaatajan jäljiltä, jota ei näkynyt missään.

Tapaus sattui sunnuntain ja maanantain välisenä yönä Sääksjärventiellä Kokemäellä. Majavan kerrotaan halunneen rakentaa padon. Kokemäen palokunta joutui vastaamaan hälytykseen ja siirtämään puun pois tieltä.

— Puu oli siististi jyrsitty poikki, joten syy-yhteys siihen, miksi se makasi tien poikki, oli selvä, päivystävä palomestari Tuomas Kiskola kertoo Ylelle.

Sääksjärven ympärillä olevat laajat koskemattomat erämaa-alueet soveltuvat hyvin majaville. Silti Satakunnan palomiehet vastaavat harvoin majaviin liittyviin hälytyksiin. Useimmat puut kaatuvat lahon, iän tai myrskyjen vuoksi.

Mainos:

Palomiehet eivät koskaan nähneet majavaa.

— Minulla on ollut vain yksi aiempi hälytys majavan takia, joten onhan tämä varmasti epätavallista, Kiskola sanoo.

Suomalaiskoulu hyödyntää YouTubea saadakseen oppilaat lukemaan

Julkaistu 13.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Koulu Kauniaisissa käyttää VR-lasien kautta katsottavia videoita binokulaarisen näön harjoittamiseen perinteisten lukuharjoitusten sijaan. Kuvituskuva, ei koulun kokeilusta.

Lukuharjoitusten sijaan erään suomalaiskoulun oppilaat katsovat videoita, mukaan lukien YouTube-sisältöjä, VR-lasien läpi. Ideana on harjoittaa heidän silmiään lukemisen helpottamiseksi.

Helsingin kupeessa Kauniaisissa sijaitseva Hagelstamska skolan on korvannut perinteiset lukuharjoitukset laseilla, Yle raportoi. Kahdentoista viikon ajan oppilaat ovat katsoneet videoita 15 minuuttia päivässä erityisen sovelluksen kautta, joka on asennettu lasien sisään sijoitettuun matkapuhelimeen.

Videot, jotka sisältävät materiaalia YouTubesta ja Ylen ohjelmistosta, on kahdennettu siten, että kumpikin silmä näkee oman versionsa. Tavoitteena on harjoittaa binokulaarista näköä – eli sitä, miten silmät ja aivot toimivat yhdessä. Videot korvaavat lukuharjoituksen, eivät kirjoja.

Useat oppilaat kertovat tuntevansa olonsa vähemmän väsyneeksi lukiessaan.

Mainos:

Lukunopeutta mittaa lasit kehittänyt Imvi-yritys, eikä kokeilulla ole vertailuryhmää. Projektia seuraava Helsingin yliopiston kasvatustieteen yliopistonlehtori Jeanette Koskinen kirjoittaa Ylelle lähettämässään sähköpostissa, että jotkut oppilaat lukevat yhtä vähän ja yhtä vastahakoisesti kuin ennenkin, vaikka lukeminen tuntuisi vähemmän rasittavalta silmille.

"Tieteellisesti emme siis voi vielä tietää, parantaako VR-laseilla harjoittelu binokulaarista näköä tarpeeksi, jotta sillä olisi positiivinen vaikutus oppilaiden lukemiseen", hän kirjoittaa.

Suomen resepti kustannusten leikkaamiseen: Pidempi työura ja lisää tekoälyä

Hyvinvointivaltion romahdus

Julkaistu 8.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Valtiovarainministeriön virkamiehet esittelivät ehdotuksensa 7. lokakuuta 2026. Alimman eläkeiän nostaminen 70 vuoteen vaatisi poliittisia päätöksiä.

Suomalaisten on ehkä työskenneltävä 70-vuotiaaksi asti ja pienten lasten perheet voivat menettää kotihoidon tuen, jos poliitikot noudattavat valtiovarainministeriön virkamiesten esityksiä. Mitään ei ole vielä päätetty – ehdotukset ovat virkamiesten näkemys seuraavan hallituksen säästötalkoisiin.

Valtiovarainministeriö julkaisi 7. lokakuuta virkamiestensä virkamiespuheenvuoron ”Luottamus tulevaan”. Ministeriön virkamiehet ovat toimittaneet vastaavia asiakirjoja ennen hallitusneuvotteluja vuoden 1991 vaaleista lähtien. Päätökset tekevät vaaleilla valitut edustajat.

Taustalla on parlamentaarisen työryhmän helmikuussa asettama tavoite: julkista taloutta on vahvistettava 8–11 miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä. Ministeriön mukaan mitään menoja tai veroja ei voida jättää tarkastelun ulkopuolelle, ja päätökset tulisi tehdä heti seuraavan vaalikauden alussa.

Finanssipolitiikan koordinaattori Lauri Kajanoja kirjoittaa, että sopeutus on ”valitettavasti niin laaja, että se vaikuttaa väistämättä monien suomalaisten arkeen”.

Mainos:

Eläkkeelle 70-vuotiaana ja kotihoidon tuen lakkauttaminen

Virkamiehet haluavat nostaa vanhuuseläkkeen alaikärajan asteittain 70 vuoteen siten, että se nousisi kuudella kuukaudella kutakin peräkkäistä ikäluokkaa kohden. Tämän jälkeen eläkeikä sidottaisiin elinajanodotteeseen. Svenska Ylen mukaan muutoksen arvioidaan lisäävän työllisten määrää ajan mittaan 50 000–120 000 hengellä.

Kotihoidon tuki, jota maksetaan perheille, jotka hoitavat pieniä lapsiaan kotona päivähoidon sijaan, poistettaisiin tai sen kestoa lyhennettäisiin merkittävästi ehdotuksen mukaan. Ministeriö haluaa tällä tavoin nostaa ”pienten lasten vanhempien osallistumisastetta työmarkkinoilla”. Toimenpide voisi luoda 10 000 uutta työpaikkaa.

Myös opiskelijat saisivat osansa. Toista samantasoista tutkintoa suorittavilta suomalaisilta perittäisiin ehdotuksen mukaan vuotuiset lukukausimaksut.

Tekoälyä, vähemmän kuntia ja polttopuun verotus

Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on tarkoitus vähentää rajusti. Jos kuntarakennetta ei voida muuttaa, hyvinvointialueet tai valtio voisivat ottaa tehtäviä hoitaakseen. Valtion virastojen yhdistämisen odotetaan tuovan noin 100 miljoonan euron pysyvät säästöt vaalikauden 2031–2035 loppuun mennessä.

Julkisen sektorin on myös tarkoitus ottaa tekoäly laajasti käyttöön, erityisesti verotuksessa ja asiankäsittelyssä. Lainsäädäntöä on tarkoitus muuttaa tämän mahdollistamiseksi.

Tehottomia yritystukia leikattaisiin, ja valtio myisi ehdotuksen mukaan 2–3 miljardin euron arvosta julkisesti noteerattuja osakkeita, joiden tuotot ohjattaisiin sen sijaan listaamattomiin kasvuyrityksiin. Samalla virkamiehet haluavat nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja, poistaa turpeen energiaveron huojennukset ja ottaa käyttöön veron lämmöntuotannossa käytettävälle puulle ja polttopuulle.

Ministeriö julkaisee 26. lokakuuta tarkemmat katsaukset menoista, rakenteista ja veroista.

Suomi: Google-yhtiö raivasi metsää ilman vaadittua arviointia

Ympäristö

Julkaistu 1.10.2026 – Kirjoittaja Toimitus
Hakattua metsää. Kuva on yleiskuva eikä esitä Muhoksen kohdetta.

Googlen suomalainen tytäryhtiö Tuike Finland raivasi Muhoksella noin 330 hehtaaria metsää suunniteltua datakeskusta varten ilman Suomen lain edellyttämää ympäristövaikutusten arviointia. Hakkuut jatkuivat elokuuhun asti, vaikka viranomainen oli jo toukokuussa päättänyt, että arviointi on välttämätön.

Tiedot perustuvat suomalaiseen Helsingin Sanomat -lehteen, joka sai haltuunsa asiakirjoja Lupa- ja valvontavirastolta (LVV).

Suomen laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia (YVA), kun metsää poistetaan pysyvästi yhtenäiseltä alueelta, jonka koko ylittää 200 hehtaaria.

Tuike toteaa asiakirjoissa, että hakkuut ja valmistelutyöt Muhoksella kattavat 330 hehtaaria.

Mainos:

Hakkuut alkoivat tämän vuoden maaliskuussa. Huhtikuun lopulla Tuike pyysi LVV:tä määrittelemään, tarvitaanko arviointia lainkaan.

Yhtiö ja konsulttiyhtiö Ramboll väittivät, ettei säännös soveltunut, koska se esiintyy luonnonvarojen hyödyntämistä koskevan otsikon alla, kun taas metsää raivattiin rakentamista varten.

LVV vastasi 22. toukokuuta, että hanke kuuluu suoraan YVA-velvoitteen piiriin lain hankeluettelon kohdan 2(f) perusteella. Viranomaisen mukaan metsäelinympäristöihin kuuluvat koskemattomien metsien lisäksi myös talousmetsät.

Satelliittitietojen mukaan hakkuut jatkuivat tästä huolimatta elokuuhun saakka. LVV tutkii parhaillaan, toimiko Tuike lainmukaisesti.

A composite image contrasting a clear-cut area with dense forest.
Koosteotos, jossa näkyy avohakkuualue ja tiheää metsää (arkistokuva). Kuva: PxHere/Tero Laakso (CC BY 2.0)

Yhtiö: täysin laillista

Tuikkeen vastaus saatiin maanantaina.

Yhtiö kirjoittaa, että "Tuike Finland Oy kantaa täyden vastuun omasta toiminnastaan" ja että se suoritti ennen töiden aloittamista "perusteellisen selvityksen yhteistyössä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja oikeudellisten neuvonantajien kanssa".

Yhtiön mukaan johtopäätös oli, että sen toimintatapa oli "täysin laillinen ja asianmukainen". Itse puiden kaatamisen osalta yhtiö sanoet Googlen noudattaneen metsälakia.

Google suunnittelee datakeskusta myös Kajaaniin. Siellä Tuike sanoo hakkuiden kattavan "hieman alle 200 hehtaaria", mikä jää juuri arviointia edellyttävän kynnyksen alapuolelle.

Hankkeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, että Google ilmoitti vain päiviä aiemmin – Helsinki Timesin mukaan – 13 miljardin euron investoinneista suomalaisiin datakeskuksiin.

HS kysyi LVV:n yksikönpäälliköltä, oliko yhtiö toteuttanut hakkuut ilman YVA-prosessia LVV:n päätöksestä huolimatta.

— Siltähän se vähän näyttää, LVV:n yksikönpäällikkö Sari Myllyoja sanoo HS:lle.

Suomen eduskunnalle luovutettiin pari viikkoa sitten 50 000 allekirjoitusta sisältävä adressi, jolla vastustetaan suuren mittakaavan datakeskuksia.

Allekirjoittajien suurimmat huolenaiheet liittyvät vaikutuksiin sähkömarkkinoilla ja paikalliseen ympäristöön.