Mainos:

Työttömälle mahdollisuus opiskella työttömyysetuutta menettämättä enintään kuusi kuukautta

Julkaistu 19.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus on antanut eduskunnalle 19.4.2018 esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta siten, että työnhakijalla olisi oikeus opiskella työttömyysetuutta menettämättä, jos hän on täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät enintään kuusi kuukautta. Opinnot osoittaisivat ns. aktiivimallissa edellytettyä aktiivisuutta.

-Muutos tukee työttömän mahdollisuuksia parantaa opiskelemalla työllistymisen ja yritystoiminnan aloittamisen edellytyksiä. Samalla varmistetaan, että aktiivimalli kannustaa opiskelemaan eikä aiheuta opiskeleville työttömille taloudellisia seuraamuksia, työministeri Jari Lindström toteaa.

Edellytyksenä työttömyysturvalla opiskelulle olisi, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Opiskelu ei olisi pätevä syy kieltäytyä tarjotusta työstä tai palvelusta.

Muutokset ovat osa hallituksen työllisyyspakettia. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018.

Lähde: TEM

Mainos:
Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

5 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
Röhkäle
Röhkäle
8

Ammatillisia valmiuksia? tarkoittaako ministeri Lidström esim. tulityökorttia, työturvallisuuskorttia, tieturvakorttia, hygieniapassia ynnä muita aivan idioottimaisia rahastuskursseja. Koko lupakortti järjestelmä on kehitetty vain ja ainoastaan rahastus automaatiksi. Kortti systeemi tuli joskus 2000 luvun alussa kun isoimmat yritykset halusivat hienostella.

Eikä mielestäni ei ole mitään järkeä opiskella uutta ammattia jos sellaisen on nuoruudessaan hankkinut. Koska joka ammattiin valmistuu kaiken aikaan uusia ihmisiä. Työvoimasta on ylitarjontaa eikä pulaa kuten valtamedia ja median lempi hobitti Juhana Vartiainen kovimmin itkee.

Jos olisi todellinen työvoimapula niin työnhakija voisi kilpailuttaa työnantajat, että kuka parhaiten maksaa ja kuka tarjoaa parhaat henkilöstö edut.

Voi tätä tyhmyyden määrää
Voi tätä tyhmyyden määrää
8

”Työttömällä säilyisi opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus hakea ja olla valmis vastaanottamaan kokoaikatyötä sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa.”

Tuossa on lyhyesti tiivistettynä hallituksen älyllinen taso. Kuka hakeutuu opiskelemaan jos vielä senkin aikana pitää hakea kokoaikatyötä ja olla valmis ottamaan sellainen vastaan tarjottaessa? Ei kukaan täysipäinen lähde mukaan näihin mielettömyyksiin, eikö näillä saata…n luusereilla ole mitään järkeä kun tälläisiä keksivät?

Ttjeu
Ttjeu
8

Montako ammatillista koulutusta saa suoritettua alle 6kk.? Kyseessä on siis lyhyiden kurssien rinnastaminen oikeaan koulutukseen ja opiskeluun. Yksi kikka muiden joukossa, millä taas kehua itseään istuntosalissa ja vaalikiertueilla.

juha.
juha.
8

Vai, että 6 kk. Onkohan tuossa nyt 6 kk liikaa? Eli suomalaisen on vähintäinkin opiskeltava vain siksi, että on kanta-asukas. Muutoin sinut ristiinnaulitaan yhteiskunnan taakaksi ja naapurit irvistelevät vetelykselle vain siksi, että asianomaisella ”sopeuma” on täysin vääränlainen vain siksi, että on kymmeniä tuhansia vuosia hiihdellyt pohjoiseen vähä kerrallaan, saaden samalla ei vain otsaansa vaan ihan joka paikkaan eräänlaisen ”Kainin merikin” eli kaikki vastaantulijat ja kanssa kärsijät näkevät tuon olennon kantavan kirouksen kaikki lyijynraskaat painot viimeistä grammaa myöten siten, että on hänet tuomittu tekemään työtä elämänsä loppuun asti elättääkseen itsensä ja perheensä nälkärajalla eikä sekään vielä riitä. Jos suomalaisen selkä katkeaa ja menet sossuun hakemaan ruoka-, vaate- ja lääkerahaa. Saat ala-arvoisen kohtelun ihmissudelta, joka irvistelee ja kettuilee päin valkoista naamaa ja päällepäätteeksi kutsuu paikalle vartijan, joka kutsuu poliisin, joka viekin pahnoille sillä palvelutasolla, joka on varattu suomalaiselle hermonsa ja fyysiset voimansa, sillä kukaan ei voi kestää kuten ”sidostesukka”; ilman vettä, ruokaa, lääkkeitä, hyyskäpaperia ja itsekunnioitusta. Kaiken tämän kurjan ja masentavan tapahtumainkulun aikana kunniakansalaiset voivat paksusti vailla huolen häivää, sillä kunhan vain menee Kelan alimmalle rappuselle ja sieltä räyhää repullisen rahaa tai maksusitoumuksia pelkällä käden eleellä voi ainoastaan olla uupunut pelkästä olemisen vaivasta. ”Suomalainen voittaa aina!”, sanoo veikkaus, mutta sekin on päivitetty tuon puljun toimesta: ”Matu voittaa aina!”
Miksi? Siksi, että leijonanosa menee matujen hyysäämiseen ja patjojen hoitoon.

Oikein odotan tapaamista
Oikein odotan tapaamista
8

To kusipää lindström voisi myös vetää vitun jo päähänsä. Oikein odotan, että näen tuon kusipään livenä, että pääsee sanomaan suorat sanat tollekkin kusipäälle. Tähän asti kun on joutunut tyytymään vain siihen, että kokomus paskat ja keskusta paskat juoksee minua karkuun tavattaessa.

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.