Mainos:

Opetusministeri Grahn-Laasonen: Neljä ratkaisua poikien ja tyttöjen osaamiserojen kasvun pysäyttämiseen (video)

Julkaistu 17.4.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Helsingin ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat selvittäneet peruskoulun ala- ja yläluokkaikäisten poikien tyttöjä heikompaan osaamiseen, koulumenestykseen ja alhaisempaan koulutustasoon johtavia syitä. Valtioneuvoston vuosi sitten käynnistämästä tutkimushankkeesta nousee esiin neljä keskeistä teemaa suunnan kääntämiseksi.

Selvitys julkistettiin valtioneuvoston TEAS-tutkimussarjassa tiistaina opetus- ja kulttuuriministeriön tutkijaseminaarissa.

Tyttöjen ja poikien väliset osaamiserot ovat viime vuosina kasvaneet matematiikassa ja luonnontieteissä sekä lukutaidossa. Tulokset nousevat esiin kansainvälisissä ja kansallisissa oppimistulosten arvioinneissa (PISA ja TIMMS). Tyttöjen ja poikien sekä oppiaineiden väliset arvosanaerot kasvavat. Poikien saamat arvosanat ovat keskimäärin jopa puoli numeroa pienemmät kuin tytöillä vastaavissa aineissa.

”Poikien heikommat oppimistulokset on iso yhteiskunnallinen ongelma, johon reagoimme jo vuosi sitten käynnistämällä tutkimushankkeen, jotta ymmärtäisimme ilmiötä tutkimuspohjaisesti paremmin ja löytäisimme keinoja kaventaa oppimiseroja. Erityisen huolestuttavaa on, että osaamiserot ovat suurimmillaan heikosti menestyvillä oppilailla”, sanoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen.

”Poikien tyttöjä heikompi suoriutuminen koulussa alkaa näkyä jo peruskoulun alaluokilla, jo varhaislapsuudessa, ja vaikuttaa pitkälle heidän tulevaisuuteensa. Pojat keskeyttävät opinnot tyttöjä todennäköisemmin, ja heidän koulutustasonsa jää matalammaksi. Siksi katse tulee kiinnittää jo varhaisiin vuosiin, varhaiskasvatukseen ja peruskouluun. Peruskoulua on vahvistettava niin, että se tukee niin tyttöjen kuin poikienkin oppimisen motivaatiota ja vahvoja oppimistuloksia”, Grahn-Laasonen jatkaa.

Mainos:

Grahn-Laasonen nostaa tutkimushankkeen tuloksista esiin neljä ratkaisukokonaisuutta, joilla voisi olla merkitystä ongelman ratkaisemiseksi:

Lukeminen

"Poikien kiinnostus lukemista ja äidinkieltä kohtaan on tyttöjä vähäisempää, ja lukemisella ja äidinkielellä on puolestaan vahva yhteys oppimiseen. Siksi kaikkein vaikuttavinta ja tärkeintä on löytää tapoja motivoida ja innostaa myös poikia lukemaan. Monipuolisen lukutaidon merkitystä ei voi liikaa korostaa, se on kaiken oppimisen perusta. Kansallinen Lukutaitofoorumi tekee ehdotukset kansalliseksi lukutaitoohjelmaksi syksyyn mennessä. On yksi kysymys, johon vastauksen löytäminen voisi ratkaista likipitäen koko ongelman: miten lukeminen ”myydään” pojille?"

Arviointi

"Tutkimus nostaa vahvasti esiin arvioinnin kehittämisen välttämättömyyden. Arvioinnin ongelmista tulee myös paljon palautetta opettajilta. Opettajat tarvitsevat lisää työkaluja arviointiin. Opetussuunnitelmissa määritellään arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. On harkittava, pitäisikö kriteeriperusteisessa arvioinnissa olla enemmän portaita, enemmän työkaluja yhdenvertaiseen arviointiin. Kansallista tasokoetta en kannata, mutta lisää työkaluja arvioinnin tueksi opettajille tarvitaan. Niitä tarvitaan myös siksi, ettei yksikään nuori läpäisisi peruskoulua ilman monipuolista lukutaitoa ja muita perustaitoja. Tutkimus antaa aihetta vakavasti pohtia, miten arvioinnin kehittäminen motivoisi ja tukisi poikien oppimista. Opetushallitus on parhaillaan jo valmistelemassa lisätukea opettajille arvioinnin toteuttamiseen."

Yhteisöllinen koulukulttuuri

"Ne koulut, joissa on hyvä yhteishenki ja yhteisöllinen, tasavertainen, kiusaamisesta vapaa koulukulttuuri, tuottavat parempia oppimistuloksia myös pojille. Tällaisissa kouluissa lapset ja nuoret saavat useammin olla omia ainutlaatuisia itsejään, eivätkä ole niin tiukasti ”tyttö- tai poikalokeroissa”. Pedagogiikan merkitys korostuu. Hyviä kokemuksia, pedagogista osaamista, on levitettävä ja kehitettävä muun muassa opettajankoulutuksen avulla. Tällä hallituskaudella perustettu opettajankoulutusfoorumi saa tämän tehtäväkseen, ja olemme jo lisänneet merkittävästi lisää resursseja opettajankoulutukseen Suomessa."

Motivaatio ja koulutuksen merkityksellisyys

"Motivaation yhteys oppimistuloksiin on aivan kiistaton. Siksi on tehtävä aivan kaikki sen eteen, että oppiminen motivoi myös poikia. Uudet opetussuunnitelmat alleviivaavat jo oppimisen iloa ja ovat tuoneet uutta pedagogiikkaa koulujen arkeen. Oppimisen merkityksen korostaminen on tärkeintä tulevaisuustyötä, ja se on jokaisen aikuisen ja koko yhteiskunnan tehtävä. ”Pojat on poikia” -tyyppinen asennoituminen poikien koulunkäyntiin voi olla karhunpalvelus nuorelle miehelle; myös pojille on tärkeää korostaa oppimisen ja osaamisen merkitystä. Siitä on vastuussa koko yhteiskunta."

Lähde: OKM

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

8 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
KORRUPTOITUNUT YLE
KORRUPTOITUNUT YLE
8

Merja Ylä-Anttila on Yleisradion uusi toimitusjohtaja – ”Yle on median ykköspaikka”
Ylen uusi johtaja tulee naapurista. Merja Ylä-Anttila on toiminut pitkään MTV:n uutisten vastaavana päätoimittajana.

mietikää saatanä näiden hyvä veli korruptio medioiden toimintaa

Eka Berner heitää 3 milliä mtv3

Sen jälkeen tämä pahin suomalaisten viholinen leivotaan
Yleisradion uudeksi toimitus-johtajaksi

Aivan käsittämätöntä valtamedian hyvä veli korruptiota

siis eikö nämä YLEN puupäät tajua
kuinka läpinäkyvää tämä sulle mulle meiniki on näissä valtamedian kuliseissa

Dox@net: Porttikielto Poriin: Masennus
Suomalainen, Erkki Liikanen syö pöydässäsi.

merja ylianttila ohjeistaa ylen toimittajia ja heivaa heidät pois

ruoka rauha siis näiden pamppuken seurassa

Nyt hän ilmeisesti ottaa saman linjan ylen johdossa

hannuko
8

Ettäkö poikia ahdistaa että heitä sanotaan pojiksi?

Tämä ongelma ei ole ollenkaan monimutkainen. 1950-luvulla tilanne oli täysin päinvastainen. Pojat menestyivät, tytöt eivät. Tutkimuksiin pohjautuen koulujärjestelmää muokattiin seuraavien vuosikymmenien aikana tytöille paremmin sopivaksi, eli seuraavaan suuntaan:

– Keskinäisen kilpailutuksen vähentäminen
– Välittömän palautteen vähentäminen

Tämä palkitsee hiljaista kärsivällistä puurtamista, missä tytöt ovat erityisen hyviä. Sen sijaan se rankaisee poikia, joiden motivaatiolle tärkeää on kilpailla vertaisten kanssa ja saada välitöntä palautetta sekä menestymisestä että epäonnistumisesta.

Ongelman korjaaminen olisi täydellisen triviaalia:

– Keskinäisen kilpailutuksen lisääminen
– Välittömän palautteen lisääminen

Tämä toki sitten vähentäisi tyttöjen menestystä, mikä Grahn-Laasosen kaltaiselle kympin tytölle olisi varmasti kauhistus, ja poliittisesti täysin epäkorrektia. Tutkimuksissa kun on nimenomaan huomattu että poikien tulokset saadaan kohoamaan helposti juuri noilla keinoin, mutta tyttöjen tulokset romahtavat samaa tahtia.

Joko perustamme tyttö- ja poikaluokkia, joiden opetusmetodit ovat erilaiset, tai sitten etsimme tasapainon jossa tytöt menestyvät nykyistä huonommin, mutta silti riittävän hyvin.

Grahn-Laasosen ajatus siitä että Pekalla alkaisi menemään koulussa paremmin jos alkaisimmekin kutsumaan häntä Liisaksi, on suoranaista lasten pahoinpitelyn suunnittelua.

KORRUPTOITUNUT YLE
KORRUPTOITUNUT YLE
8

Merja Ylä-Anttila on oikeasti yksi suomen sanan-vapauden pahimpia vihollisia
kun mietii hänen toimijaan esim vastamediaa kohtaan
ja täysin politisoitunut liberaali vasemalle eläin

juuda
juuda
8

Kauniita, mutta täysin tyhjiä sanoja kauniilta tytöltä. Liekö itse yhtä tyhjä sisältä kuin sanansa? Ei mitään konkretiaa. Keskittyisi mieluummin siihen, mihin miehet katsovat hänen olevan pätevä.

juha.
juha.
8

On aivan sama mitä tuokin akka suustaan päästää. ”Älkää katsoko heidän suutaan, katsokaa heidän käsiään”. (by Raamattu. Ei ”uusin” versio.)
On päivänselvää, että jos suomalaispojat ”kasvatetaan” kouluissa kuten vastaava tehdään Ruotsissa. On se tosiasia, että heistä tulee ”sillanpää -kahvinjuojia”, jotka tipsuttelevat korkkareissa toppi päällä. Eräässä poikkitieteellisessä julkaisussa oli otettu eräästä Ruotsin SVT:n ohjelmasta videonpätkä, missä ruotsalaispojat (alakoululaiset) tursottelivat ankanhuulia, siristelivät silmiään ja muutoinkin keikailivat selfieissä kuin tytöt tai siis paremminkin kuin kynsirakenne -homppelit. Heissä ei (eu) ollut miestä sitten yhtään, vaan enää puuttui vain vaaleanpunainen kolttu ja tiara päässä.
Se, ettei Suomen koululaitoksessa ole miesopettajia, vaan pojat kasvatetaan sillä yhdellä värkillä. On silloin aivan turha puhua siitä, että pojat saisivat tulevaan miehuuteensa minkäänlaista miehenmallia ja esimerkkiä sekä samalla ”aivorungolla” varustetun MIES -opettajan (ei cuck), joka ymmärtää poikia ja jakaa lähtökohtaisesti samat kiinnostuksen kohteet, vaikka heidän välillään vallitseekin suuri ikäero. Mutta niinhän se on isien ja poikienkin kohdalla. Tästä kaikesta tekee erityisen tuhoisaa se, että avioeroissa miehet vieraannutetaan lapsistaan eli pojistaan siten, että isiltä viedään tapaamisoikeudet sosiaalitanttojen, demlan naistuomareiden ja koko feministi -yhteiskunnan voimin, joka on silkkaa natsismia. Vaikka miehelle olisi myönnetty oikeudessa tapaamisoikeus entisen puolison taholta tehty jatkuva kiusa ja aiheettomat rikosilmoitukset, jotka johtavat poliisin suorittamaan rikostutkintaan esim. lapseensa sekaantumisesta, joka on täysin ilmasta temmattu vale. Lisäksi exän äiti eli rakas ”naarattava” on ”pelissä” mukana aiheuttamassa mittavaa kärsimystä nimenomaan lapsille, mutta tietysti isälle koska hänellä ei Suomen kaltaisessa yhteiskunnassa ole mitään oikeussuojaa tai ihmisoikeuksia ylipäätänsäkään, vaan tuon iljetyksen tehtävänä on vain syntipukkina toimiminen aina päätyen syyllisyyteen siitäkin, että maitovelli kiehuu yli hellalle.
Elatusavut ja raha kyllä kelpaa. Monesti nuokin rahat menevät yksinhuoltaja äipän biletykseen ja lapset kulkevat pienissä kengissä ja vuodenaikaan sopimattomissa vaatteissa. Sitten ollaankin vaatimassa förskottia käteisenä, jota ei koskaan pitäisi tehdä, koska kaiken pitää olla paperilla ja kuitattuna, koska rehellisyyden oikeudenjumalatar voi sanoakin, ”etten minä ole mitään saanut”.
Jos edellä kuvattu oli liian miesvoittoista ja kuvitelmaa herättävä siitä, että kyse on henkilökohtaisista traumoista. Voin todeta, ettei minulla ole ensinkään mitää pois otettavaa kuin huono terveys ja ilmarinta.-

jsa
jsa
8

Jo vanhan kansakoulu systeemin muuttaminen peruskouluksi oli aasin työ. Käytännön taitoihin pätevät kävivät kansakoulun ja sitten menivä jo töihin. Jotkut harvat kävivät ammatikoulun. Töitä oli ja riitti itsenäisessä Suomessa ilman amistakin
. Teoreettisesti lahjakkaammat hakivat kansakoulusta oppikouluun, joka käsitti viisi vuotta keskikoulua ja kolme vuotta lukio-opintoja. Jos oli siis älyä ja rahaa.
Yhtäkaikki suomalaiset olivat kansakoulu systeemin aikaan suorastaan neroja kaikki tyynni. Jopa poliitikot ajoivat Suomen etua.

huugo
huugo
8

Minusta on huolestuttavinta ettei poikia enää pillu kiinnosta. Tähän ongelmaan pitäisi uhrata aikaa ja rahaa ja pikku sanni voisi kannustaa poikia panemaan tietokonepelien pelaamisen sijaan.

ajattelija
ajattelija
8

No, sanni ja vassarit vaan alustaa sitä seuraavaa vaihetta: Kun lukutaidottomat kehitysmaalaiset eivät kelvanneet työelämään, niin myydään nuorille naisille ajatus elätettävästä tummasta siitosoriista…ai ku ihquu!

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu tänään 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu eilen 08:29 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.