Petri Kalliokosken elämän suunta muuttui, kun hän pääsi mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeeseen.
Oli kaunis kesäpäivä. Petri Kalliokoski oli tilannut marjatilalta muutaman laatikollisen valmiiksi poimittuja mansikoita. Ne lastattiin hänelle autoon, ja kun hän alkoi kiinnittää turvavyötä laatikoiden ympärille, iski selkään viiltävä kipu.
Kalliokoski pääsi jotenkuten kotiin. Seuraavana päivänä hän joutui tilaamaan ambulanssin, kun ei pystynyt kivultaan liikkumaan lainkaan. Sairaalassa hän sai kipupiikin ja mukaan hyvin vahvoja kipulääkkeitä.
Selkäleikkaus antoi vain väliaikaisen avun
Kalliokoskella todettiin välilevyn pullistuma jo vuonna 2004. Siitä lähtien hän kärsi ajoittain selkäkivuista.
Petri Kalliokoski on onnellinen mies, kun pystyy taas urheilemaan ja käymään töissä.
Mies liikkui ja urheili paljon ja yritti hoitaa kipuaan myös kuntosalilla. Kun hän pääsi selkäleikkaukseen noin vuosi sitten, kaikki sujui hyvin vähän aikaa.
”Mutta muutaman viikon kuluttua kivut alkoivat uudestaan ja entistä voimakkaampina”, kertoo Kalliokoski.
Alkoi kierre, joka ajoi parhaassa iässä olevan aktiivisen ja urheilullisen miehen välillä täysin työkyvyttömäksi. Kalliokoski oli tehnyt koko ikänsä fyysistä työtä, haalarihommia, kuten hän itse sanoo.
Viime kesänä Kalliokoski aloitti uuden työn eräällä tehtaalla. Siellä tiedettiin hänen selkävaivoistaan, ja työ oli valmiiksi räätälöity riittävän kevyeksi ja vaihtelevaksi. Hänen oli tarkoitus tehdä töitä tehtaalla määräaikaisena jouluun asti. Mutta selkäkivut äityivät taas kestämättömiksi, joten hän joutui jäämään sairauslomalle.
”En pystynyt istumaan enkä seisomaan, enkä edes nukkumaan sängyssä. Kovalla lattialla oli parempi. Kipulääkkeillä kykenin jotenkuten olemaan töissä.”
Petri Kalliokoski pääsi viime syksynä mukaan Keski-Suomessa toteutettavaan Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeeseen. Se kokeilu, joka on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta.
Nyt Kalliokoski on onnellinen mies: enää hän ei kärsi jatkuvista selkäkivuista ja pystyy käymään töissäkin. Lisäksi hän saa 38-vuotiaana alkaa kouluttautua uuteen ammattiin työeläkeyhtiön maksamalla kuntoutustuella.
Työterveyspalvelut myös työttömille
”Hankkeemme tavoitteena on kaikkien siihen osallistuvien selkäpotilaiden työkyvyn palautuminen. Se määritellään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun potilas on todettu ensimmäisen kerran työkykyiseksi”, kertoo hankkeen koordinaattori Kirsi Piitulainen Keski-Suomen keskussairaalan fysiatrian poliklinikalta.
Yksi hankkeen painopisteistä on Piitulaisen mukaan parantaa työterveyshuollon yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja muun perusterveydenhuollon kanssa osatyökykyisten hoidossa ja kuntoutuksessa.
Selkeyden vuoksi potilaskohderyhmäksi hankkeeseen valittiin Piitulaisen muukaan selkäpotilaat, joilta on leikattu välilevytyrä, sekä niin sanotut konservatiivisesti hoidettavat selkäpotilaat. Heistä osa on työssäkäyviä ja 30 työtöntä.
”Työterveyspalveluja tarjoavalta yhtiöltä ostettiin työttömille samanlaiset työterveyspalvelut, jotka ovat myös työssä olevilla. Tarkoituksena on tutkia, millaisiin tuloksiin tällaisella käytännöllä päästään.”
Hankkeeseen osallistuvat selkäpotilaat saivat leikkauksen jälkeen vain kaksi viikkoa sairauslomaa, kun yleensä onnistuneen leikkauksen jälkeen sairausloman pituus on kolmesta neljään viikkoon. Jo kahden viikon sisällä potilas kutsutaan ensimmäiselle käynnille työkyvyn arviointiin.
”Työkykyä tukevia palveluja halutaan aikaistaa, jotta potilaat saavat niitä oikea-aikaisesti”, Piitulainen täsmentää.
Työterveyshoitaja koordinoi kokonaisuutta
Työterveyshoitaja toimii potilaan vastuullisena palveluohjaajana ja on tarvittaessa yhteydessä esimerkiksi työnantajaan. Työttömän potilaan asioissa tiivistetään yhteistyötä TE-palvelun kanssa siten, että ensimmäiseen työterveyshoitajan tapaamiseen osallistuu myös TE-toimiston työkykykoordinaattori.
Projektikoordinaattori Kirsi Piitulainen korostaa, että eri tahojen välinen sujuva yhteistyö on ensiarvoisen tärkeää osatyökykyisten hoidossa ja kuntoutuksessa.
Työterveyshoitaja ohjaa potilaan tarvittaessa myös lisätutkimuksiin tai konsultaatioon esimerkiksi kipupoliklinikalle tai psykologille. Hän selvittää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, pystyykö potilas vanhaan työhönsä vai täytyykö sitä esimerkiksi muokata kevyemmäksi tai helpottaa apuvälineillä.
”Asiakkaan asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti ja yritetään tarttua kaikkiin työkykyyn vaikuttaviin asioihin”, Piitulainen painottaa.
Kun työterveyshuolto saa potilaasta tietoa mahdollisimman varhain, päästään suunnittelemaan ja antamaan työkyvyn tukipalveluja oikea-aikaisesti. Yksi tärkeimmistä kuntoutusta nopeuttavista tekijöistä on Piitulaisen mukaan viiveetön pääsy fysioterapiaan.
Nykyisin ei kuitenkaan ole mahdollista saada terveyskeskuksissa fysioterapiaa kuin muutama kerta. Yleensä selkäpotilas saa lähetteen yksityiselle puolelle. Kaikilla ei kuitenkaan ole siihen varaa.
Hankkeeseen palkattiin työttömiä varten terveyskeskusfysioterapeutti puolipäiväisesti, ja työssä käyville palvelut ostettiin yksityiseltä yrittäjältä. Kaikki potilaat saivat kymmenen kerran hoitosarjan.
Hankkeesta saatujen tulosten mukaan työikäisten työkyky on palautunut entistä nopeammin ja sairauspoissaolot hoidon jälkeen ovat lyhentyneet 40 prosenttia.
Kivuista eroon sähköakupunktiolla
Petri Kalliokoski kertoo käyneensä vuosien varrella fysioterapiassa aina mahdollisuuksien mukaan. Mutta kun hän pääsi hankkeen kautta fysioterapeutin käsittelyyn, saatiin kivuista vihdoinkin selkävoitto.
Kalliokoski kävi fysioterapeutin vastaanotolla kerran viikossa, ja lisäksi hän sai harjoitusohjelman kotitreeniä varten. Ratkaisevaa oli miehen mielestä se, että kipu saatiin vähitellen kuriin niin sanotulla PENS-hoidolla. Siinä akupunktiohoitoa tehostetaan johtamalla neuloihin sähköstimulaatio.
Kuntoutusohjaajan kanssa pohdittiin työskentelymahdollisuuksia useampaan kertaan. Sitten Kalliokoski sai työterveyslääkäriltä lausunnon, että hän ei pysty enää tekemään raskaita fyysisiä töitä. Vaikka hänellä oli ammatilliset perustutkinnot sähköalalta, logistiikasta ja lentokonealalta, lääkäri kirjoitti puoltavan lausunnon uudelleen koulutukseen.
Petri Kalliokoski aikoo pyrkiä nyt opiskelemaan liikennealan ammattikorkeakouluun. Uudelleen-koulutukseen kuuluu työkokeilu. Hän tekee parhaillaan avustavia töitä Jyväskylän kaupunkirakenteen liikenne- ja viheraluetoimialalla.
Työkokeiluajalta hän saa kuntoutustukea. Sen maksaa työeläkeyhtiö, joka maksaa Kalliokoskelle kuntoutustukea myös noin neljä vuotta kestävien opintojen ajalta ammattikorkeakoulussa.
Nyt Kalliokoski pänttää ahkerasti pääsykokeita varten ja käy iltalukiossa preppaamassa matematiikkaa. Jos kaikki sujuu hyvin, hän aloittaa opinnot syksyllä.
Petri Kalliokoski sanoo olevansa hyvin kiitollinen, että pääsi mukaan hankkeeseen, sillä hän ei olisi itse pystynyt kustantamaan fysioterapeutin hoitosarjaa ja kivunhoitoa, eikä olisi pystynyt myöskään ilman työterveyshuollon tukea vaihtamaan ammattia.
”Kun pääsen uudelleen koulutukseen ja tekemään kevyempiä töitä, ei tarvitse enää jäädä kotiin sairauslomalle tai työttömäksi”, sanoo Petri Kalliokoski.
Työkyvyn tuen palveluketju
Saumaton hoitoketju ja kuntoutuspolku työikäiselle -hankkeen tavoitteena on parantaa osakykyisten henkilöiden työkykyä, työssä pysymistä ja työllistettävyyttä avoimilla työmarkkinoilla.
Hanke on hallituksen Osatyökykyislle tie työelämään -kärkihankkeen alueellinen kokeiluhanke.
Tavoitteena on myös yhdistää työterveyshuollon toiminta aiempaa tiiviimmin perusterveydenhuoltoon ja erikoissairaanhoitoon niin, että työterveyshuolto toimii vastuullisena palveluohjaajana.
Vastuullisen palveluohjaajan tehtävänä on varmistaa saumaton, oikea-aikainen ja tarkoituksenmukainen työkyvyn tuen palveluketju työelämässä oleville ja työttömille osatyökykyisille.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyte) ja Jyväskylän kaupungin Työterveys Aallon lisäksi kokeiluun osallistuu viisi yksityistä työterveyshuoltoa. Lisäksi hankkeessa ovat mukana Kela ja TE-toimisto sekä työnantajien ja työntekijöiden edustajat.
Lähde: STM
Kyse on ei ole Pyhästä Hengestä, vaan ainoastaan siitä, että työtön saa käydä ”varikolla” äkkiä noustakseen ”aktiivimalli” -tasolle ilmaiseksi orjatyövoimaksi, joka kasvattanee kansantaloutta niin, että siitä koituvat hilkut voidaan suunnata kunniakansalaisten pohjattomaan taskuun. Sillä on selvää, ettei mikään ole niin ruma asia maailmassa kuin joutilas suomalainen poislukien tietenkin Vihreät, jotka pelkällä olemassaolollaan saastuttavat yhteiskunnan ilmapiiriä.