Turun ammattikorkeakoulun tutkijat haluavat tulostaa kalafileitä tähteistä, jotka päätyvät usein rehuksi tai joita käytetään energian tuottamiseen. Ylen vierailun aikana tiimi käytti 3D-tulostintaan mangososeella, mutta se on testannut myös kalaa.
Kalan fileoinnista jää jäljelle tähteitä, jotka ovat sekä ravinteikkaita että täysin syömäkelpoisia. Erät ovat usein pieniä, epätasaisia ja maantieteellisesti hajautuneita, joten ne päätyvät usein rehuksi tai niitä käytetään energian tuottamiseen. Pienyrityksiltä puuttuu myös teknologiaa ja testaustiloja niiden muuttamiseksi elintarvikkeiksi.
Ahti-Sampo-hankkeessa tutkijat haluavat muuttaa nämä tähteet, yhdessä harvoin hyödynnettyjen kalalajien kanssa, tuotteiksi, jotka näyttävät ja maistuvat kalalta. Tavoitteena on kalafilee, tuote, jonka kaikki tunnistavat ja jonka syömisestä nauttivat.
Menetelmää kutsutaan kylmäekstruusioksi. Tahnamainen kalaseos puristetaan kerros kerrokselta ennalta määrättyyn muotoon alhaisessa lämpötilassa korkeakoulun hankekuvauksen mukaan.
Mangososetta tulostimessa
Hankepäällikkö Marta Stachnik kertoo Ylelle, että tiimi testaa kirjolohta, lohta ja silakkaa. Rasvapitoisuus vaikuttaa siihen, miten seos virtaa ja kuinka hyvin sitä voidaan tulostaa.
Kun Yle Åboland seurasi testiajoa, kävi ilmi, ettei tutkijoiden ollut vielä onnistunut tulostaa kalafileetä. Teknologiaa testattiin käyttämällä mangososetta.
— Kalatähteet eivät aina käyttäydy loogisesti, ja tarvitaan lisää tutkimusta, jotta saavutamme tavoitteemme kalafileiden tulostamisesta liukuhihnalla, Stachnik sanoo.
Käytössä oleva tulostin on pieni ja rakennettu laboratoriotestausta varten. Stachnikin mukaan laajentaminen teolliseen mittakaavaan on teknisesti mahdollista, mutta ensin kalatähteiden on toimittava sujuvasti pienessä mittakaavassa.
Kolme mallituotetta vuoteen 2028 mennessä
Hankkeessa on tarkoitus kehittää vähintään kolme mallituotetta resepteineen ja käyttötarkoituksineen. Turun yliopisto osallistuu kehittyneemmällä tulostimella.
Kahden vuoden kuluttua Stachnik toivoo voivansa näyttää tulostetun fileen, joka on valmistettu alihyödynnetyistä lajeista, kuten lahnasta, säyneestä tai särjest.
Hän viittaa Itävallan Revo Foodsiin, joka tulostaa jo vegaanista kalaa laajassa mittakaavassa käyttäen pääainesosana fermentoituja sieniä.
Tulokset kootaan julkisesti saatavilla olevaan raporttiin, tieteelliseen artikkeliin sekä työpajoihin kalanjalostajille, kalakauppiaille, suurtalouskeittiöille ja muille elintarvikealan yrityksille. Ne pystyvät arvioimaan teknologiaa aloittamatta perustutkimusta nollasta.
Näyttää ihan Jari ´kumisilmä´ Laineelta.
Samaa sanoin heti kun näin tuon läskin naaman.
Oulun profiloimaton poliisi julkaisee suomalaisen ryöstäjän kuvan. Hienoa, että linja höllentyy ryöstöjen tunnistustietojen osalta. Aika ”tummiin” tuokin jamppa on pukeutunut. Mutta, mutta. Saattaahan kuitenkin olla niin ettei kuvan ryöstäjän etnisestä taustasta voi tehdä relevanttia päätelmää, koska ei ole otettu huomioon sitä, että rosmo saattaa olla jännityksestä aivan kalpea. Eli kuten niin hauskasti sanotaan: ”Kuin kalkkilaivan kapteeni”. Ameriikoissa ruukaa olla nämä ryöstäjät pääsääntöisesti mustia immeisiä, jotka eivät kaihda käyttää ”jyrkkää” hakkaamista ja ampumista mitä tulee ”leipäpuun” kohtelemisessa, joka on yleensä valkoinen tai aasialainen etniseltä taustaltaan. Tässä voimmekin nähdä, kuinka monikulttuurisessa yhteiskunnassa etnisyys määrittää sen kuka on rikoksen tiellä ja kuka yrittää elätttää itsensä ja perheensä rehellisellä työllä jo mainitsemassani monikulttuurisessa yhteiskunnassa, joka tahtoo tarkoittaa sitä, että tämä ”elättäminen” tehdään pääsääntöisesti henkensä kaupalla.