Mainos:

Työllisyysmäärärahoja jaettiin ELY-keskuksille

Julkaistu 25.1.2018 – Kirjoittaja Toimitus
Hallitus päätti 25.1.2018 kuluvan vuoden työllisyys- ja työttömyysetuusmäärärahojen alueellisesta jaosta. Määrärahoja jaettiin yhteensä 533,9 miljoonaa euroa.

Määrärahat jaetaan ELY-keskuksille ja ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskukselle (KEHA-keskus). Ne käytetään pääosin työvoimakoulutuksen, kotoutumiskoulutuksen ja valmennusten hankintaan, palkkatuettuun työhön, starttirahaan ja työllisyyspoliittisiin avustuksiin.

Vuoden 2018 työ- ja elinkeinoministeriön työllisyysmäärärahat sekä sosiaali- ja terveysministeriön työttömyysetuusmäärärahat jaettiin ELY-keskuksille ja KEHA-keskukselle seuraavasti:

ELY-keskus  Määrärahat Uusimaa 77 233 000 Varsinais-Suomi 22 378 000 Satakunta 9 714 000 Häme 20 917 000 Pirkanmaa 24 138 000 Kaakkois-Suomi 17 651 000 Etelä-Savo 8976 000 Pohjois-Savo 11 007 000 Pohjois-Karjala 10 485 000 Keski-Suomi 17 497 000 Etelä-Pohjanmaa 6 220 000 Pohjanmaa 9 842 000 Pohjois-Pohjanmaa 19 426 000 Kainuu 5 155 000 Lappi 11 866 000 Työllisyysmäärärahat (TEM) yhteensä 272 505 000     KEHA-keskus   Työttömyysetuusmäärärahat (STM) 261 420 000     YHTEENSÄ 533 925 000

Jaettavassa määrärahassa on otettu huomioon 59 miljoonan euron siirto opetus- ja kulttuuriministeriölle työvoimakoulutuksen vastuunjaon muututtua vuoden 2018 alusta lähtien.

Mainos:

Vastuu tutkintoon johtavasta työvoimakoulutuksesta ja muuntokoulutuksesta siirtyi työ- ja elinkeinoministeriöltä opetus- ja kulttuuriministeriöön.        

Rahoitusta palkkatuettuun työhön ja starttirahaan

Vuosina 2017–2018 on käynnissä kokeiluluonteinen rahoitusmalli, jossa työttömyysetuuksilla voidaan rahoittaa myös palkkatuettua työtä ja starttirahaa. Tavoitteena on helpottaa työttömän paluuta takaisin työmarkkinoille sekä madaltaa yrittäjyyden kynnystä.

Näiden lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö jakaa ELY-keskuksille 19,9 miljoonaa euroa talousarviovuoden 2017 määrärahaa.

Lisäksi ELY-keskusten käytettävissä on valtionhallintoon työllistämiseen 20,6 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriöön jätettiin työllisyysmäärärahoja 43,1 miljoonaa euroa, jotka tulevat myöhemmin ELY-keskusten käyttöön.

Lähde: TEM

Katso myös:

https://www.nykysuomi.com/2018/01/23/nakokulma-pihisteltiinko-tyollistamisrahoja-tarkoituksellisesti-vai-eiko-vain-osata/

Mainos:
Seuraa keskustelua
Ilmoita minulle
guest

Kun lähetät kommentin, käsittelemme nimimerkkiäsi, sähköpostiosoitettasi (ei julkaista), teknisiä tietoja ja kommentin sisältöä. Kommentti tarkastetaan automaattisesti ja tarvittaessa toimituksellisesti. Lue tietosuojaseloste ja kommentointiperiaatteet.

4 Kommentit
Vanhimmat
Uusimmat Äänestetyimmät
juha.
juha.
8

Olikohan sittenkään raippaministeri Jari Lindsröm ”läsnä”.
Onko nuo rahat suunnattu ”yöperäisesti” maahan tulleille vaiko kuhnureille?
Jos ihmiset tällä työllistyvät ja pääsevät kamalasta taloudellisesti löysästä hirrestä se on hyvä asia. Mutta Sipilän ”jallitus” on jo perin kulunut ja itsensä luotaan työntäväksi tehnyt ettei sen ”toimille” voi mitenkään hurrata. No, otan sen verran takaisin, että jos se eroaisi nyt ja heti, sitten voisin jotain positiivista sanoa.

0-kurssituksia
0-kurssituksia
8

Eihän se näin pitänyt olla. ELY:nän pitää työllistää, ei kurittaa veronmaksajia.

Nuokin rahat menevät hyvä-veli konsulteilla ja turhanpäiväisten kurssien pitäjille. Miettikääs nyt. Jos 40 vuotta myyntityötä tehnyt henkilö laitetaan opettelemaan cv:n tekoa. Eikö olekkin melko turhaa?

Ja sitten noilla rahoilla ei pääse opiskelemaan esim. ammattikouluun eikä korkeakouluihin. Niistä voisi olla jotain hyötyä.

huugo
huugo
8

Nakki lindström naulasi viimeisen naulan poliittiseen arkkuunsa puuttumalla lakko-oikeuteen. Leikkii isoja poikia kokoomuksen selän takana.

Laissez-faire
Laissez-faire
8

”Työllisyysmäärärahat” – mitä kommunismia!

Ja hallituksen ”porvari”pomot keikistelevät ”liituraitapuvuissaan” esittelemässä innovaatioitaan niin kun olisivat markkinatalouden asialla, heh…

No kokoomuksella on ollut jo jonkin aikaa ihan oma määritelmä markkinataloudesta: bisnestä verovaroilla

Suomi harkitsee rikosoikeudellisen vastuuiän alentamista

Julkaistu eilen 10:34 – Kirjoittaja Toimitus

Suomen oikeusministeriö selvittää, pitäisikö rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa alentaa. Asia on noussut valokeilaan Ruotsin parlamentin tekemän merkittävän nuorisorikollisuutta koskevan päätöksen myötä.

Elokuussa Ruotsin valtiopäivät äänesti rikosoikeudellisen vastuuiän alentamisesta 14 vuoteen erityisen vakavien rikosten osalta. Tämä tarkoittaa, että 14 vuotta täyttäneet lapset voitaisiin tuomita vankeuteen rikoksista, kuten murhasta, törkeästä raiskauksesta ja törkeistä aserikoksista. Äänestys päättyi lukemin 281 puolesta ja 66 vastaan.

Ehdotus on kohdannut voimakasta kritiikkiä viranomaisilta, lastenoikeusjärjestöiltä ja tutkijoilta. Ruotsin hallitus on perustellut sitä rikoksen uhrien oikeusturvalla ja tarpeella suojautua vaarallisilta yksilöiltä. Uudistus ei ole vielä astunut voimaan. Oikeusministeri Gunnar Strömmer on todennut, että laki voisi tulla voimaan vasta seuraavan vaalikauden loppupuolella, edellyttäen että Tidö-puolueet säilyttävät valtansa.

Suomen nykyinen oikeudellinen kynnys

Suomen rikoslain mukaan henkilön on oltava täyttänyt 15 vuotta ollakseen rikosoikeudellisesti vastuussa. Suomen oikeusministeri Leena Meri haluaa nyt tarkastella ikärajan alentamista.

Mainos:

”Pyynnöstäni myös Suomessa on käynnissä selvitys rikosoikeudellisen vastuun ikärajan alentamisesta alle 15-vuotiaiden osalta. Hanke käynnistyi oikeusministeriössä kesän 2026 aikana ja valmistuu tämän vuoden aikana. Toivon, että Suomessa seurattaisiin Ruotsin keinoja nuorisorikollisuuden torjumiseksi ja laskettaisiin ikärajaa, kuten perussuomalaisten vuoden 2022 kriminaalipoliittisessa ohjelmassa esitettiin,” kirjoittaa Leena Meri X-palvelussa.

Selvityksen on määrä valmistua ennen vuoden loppua. Vasta sen jälkeen selviää, eteneekö Suomen hallitus lainsäädäntötoimiin ja mitä rikoksia tai rangaistuksia se mahdollisesti koskisi.

Opettajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt voimakkaasti Suomen kouluissa

Julkaistu 17.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Joka viides peruskoulun opettaja Suomessa kertoo joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi. Opetusalan ammattijärjestö OAJ varoittaa suuntauksen pahentuneen kahden vuoden aikana ja vaatii valtakunnallisia toimenpiteitä.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ raportoi vuoden 2026 työolobarometrissaan, että 14 prosenttia vastaajista oli joutunut työpaikkaväkivallan kohteeksi edellisen vuoden aikana. Edellisessä, vuonna 2024 tehdyssä kyselyssä vastaava luku oli 10 prosenttia.

Kasvu on erityisen selvää peruskouluissa. Siellä 21 prosenttia ilmoitti joutuneensa oppilaan väkivallan kohteeksi, kun vuonna 2024 luku oli 17 prosenttia. Varhaiskasvatuksessa kolmasosa vastaajista sanoi joutuneensa lasten tekemän väkivallan kohteeksi.

Väkivalta oli lähes täysin oppilassidonnaista. 99 prosentissa tapauksista, joissa opettajat ilmoittivat joutuneensa väkivallan kohteeksi, tekijänä oli lapsi tai oppilas.

Mainos:

Erityisopettajat erityisen alttiina

Erot ovat huomattavia. OAJ nimeää erityisopettajat ja erityisluokanopettajat ryhmiksi, jotka joutuvat useimmin väkivallan kohteeksi. Väkivalta on yleisintä varhaiskasvatuksessa, mutta se on lisääntynyt eniten peruskouluissa viimeisen kahden vuoden aikana.

Sitä vastoin lukioissa työskentelevillä ei barometrin mukaan ollut kokemuksia väkivallasta. Tilanne eroaa siis selvästi eri koulutusmuotojen välillä.

Oppimis- ja työympäristöjen turvattomuuteen on puututtava. Nykyinen suuntaus on erittäin huolestuttava, sanoo OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.

Monet harkitsevat alanvaihtoa

Seuraukset voivat olla vakavia kohteeksi joutuneelle henkilöstölle: kuudessa prosentissa tapauksista väkivalta oli johtanut sairauslomaan.

Vastaajista 42 prosenttia oli harkinnut alanvaihtoa edellisen vuoden aikana. Alle 51-vuotiaiden keskuudessa luku oli noin puolet.

Väkivalta ei ole ainoa syy, miksi opettajat harkitsevat ammatin jättämistä. Samalla 75 prosenttia kertoi kokevansa vähintään toisinaan työperäistä stressiä.

OAJ vaatii valtakunnallisia toimintamalleja väkivallan ja uhkatilanteiden ehkäisemiseksi kouluissa ja päiväkodeissa. Järjestö haluaa myös opetusalalle suunnatun erillisen työsuojeluohjelman.

Jäsenemme ovat peräänkuuluttaneet valtakunnallisia toimintamalleja, joilla voidaan ehkäistä väkivaltaa ja uhkatilanteita, sanoo Katarina Murto.

Poikiin kohdistuva väkivalta lisääntyy Suomessa

Päivitetty 14.8.2026, Julkaistu 14.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Yhä useammat alaikäiset pojat Suomessa joutuvat läheistensä tekemän väkivallan kohteeksi. Useimmissa tapauksissa epäiltynä tekijänä on vanhempi.

Luvut ovat peräisin Tilastokeskukselta ja ne koskevat viranomaisten tietoon vuonna 2025 tullutta pari- ja lähisuhdeväkivaltaa.

Tilastojen mukaan pari- ja lähisuhdeväkivallan uhrien määrä kasvoi 20 prosenttia vuonna 2025. Alaikäisten poikien kohdalla kasvu oli 13,8 prosenttia. Yhdeksässä kymmenestä tapauksesta epäilty tekijä oli vanhempi.

Pia Sundell on Barnavårdsföreningenin (Lastensuojeluliitto) toiminnanjohtaja ja työskentelee lasten oikeuksien puolustamiseksi yhteiskunnassa. Hän sanoo, ettei ole yllättynyt väkivallan lisääntymisestä.

Mainos:

Onnistuimme vähentämään lapsiin kohdistuvaa kuritusväkivaltaa Suomessa, mutta viime vuosina suunta on kääntynyt. Nyt näemme sen käytännössä, ja se on vakavaa, Sundell kertoo Ylelle.

Sundell kritisoi lapsiperheiden tukiin vuosina 2024 ja 2025 tehtyjä leikkauksia. Laskelmien mukaan leikkaukset ovat lisänneet pienituloisten perheiden määrää ja siten taloudellista painetta kodeissa.

Kun epätoivo lisääntyy, myös kotiväkivalta lisääntyy, Sundell sanoo.

Ministeri torjuu yhteyden leikkauksiin

Sosiaali- ja turvaministeri Karoliina Partanen (kok.) sanoo, että nousevat luvut voivat osittain johtua siitä, että yhä useammat tapaukset tulevat viranomaisten tietoon. Samalla hän torjuu ajatuksen, että hallituksen lapsiperheiden tukiin tekemät leikkaukset olisivat ensisijainen selitys.

Partasen mukaan ei voida sanoa, että pelkkä taloudellinen stressi johtaisi väkivaltaiseen käytökseen. Sen sijaan hän viittaa hallituksen pitkän aikavälin politiikkaan talouskasvun ja perheiden taloudellisen turvan parantamiseksi.

Kun talous kasvaa, voimme parantaa perheiden taloudellista turvaa, Partanen sanoo.

Uusi junayhteys Suomen ja Ruotsin välillä

Julkaistu 10.8.2026 – Kirjoittaja Toimitus

Uusi junayhteys Oulun ja Ruotsin Haaparannan välillä on avattu. Matka kestää tunnin ja 40 minuuttia, palauttaen matkustajajunaliikenteen rajan yli useiden vuosikymmenten tauon jälkeen.

Ensimmäinen juna lähti Oulusta maanantaina hieman kello viiden jälkeen ja saapui Haaparannalle noin kello seitsemän Suomen aikaa. Juna oli hieman yli 15 minuuttia myöhässä ratatöiden vuoksi, raportoi Svenska Yle.

Juna pysähtyy Kemissä ja Torniossa. Yhteys linkittää Suomen rataverkon Ruotsin puoleiseen Tornionlaaksoon ja mahdollistaa matkan jatkamisen Haaparannalta eteenpäin Ruotsin rataverkkoa pitkin.

Ensimmäinen matkustajaliikenne sitten vuoden 1988

Suomen ja Ruotsin välillä on aiemmin liikennöinyt kiskobusseja, mutta vastaavaa matkustajaliikennettä ei ole ollut sitten vuoden 1988.

Mainos:

Olemme odottaneet junayhteyttä siitä lähtien, sanoo Tornion kaupunginjohtaja Jukka Kujala.

Pohjoismaiden kansalaisiin ei normaalisti kohdistu passintarkastuksia Suomen ja Ruotsin välillä. Tulli, poliisi ja Rajavartiolaitos muistuttavat kuitenkin matkustajia siitä, että heidän on aina pystyttävä todistamaan henkilöllisyytensä.

Haaparannalta matkustajat voivat jatkaa junalla Ruotsin sisällä ja edelleen muualle Eurooppaan. VR:n mukaan jatkoyhteydet Haaparannalta ovat vielä rajalliset, mutta aikataulujen odotetaan paranevan ensi vuonna vastaamaan paremmin Suomesta saapuvia junia.